{"id":1006,"date":"2021-10-23T23:05:00","date_gmt":"2021-10-23T20:05:00","guid":{"rendered":"http:\/\/shibalogia.info\/?p=1006"},"modified":"2021-10-23T23:05:00","modified_gmt":"2021-10-23T20:05:00","slug":"kaikkein-varhaisimmat-japanilaiskoirat-osa-2-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1006","title":{"rendered":"Kaikkein varhaisimmat japanilaiskoirat (osa 2\/3)"},"content":{"rendered":"\n

Esihistoriasarjan toisessa osassa tutustutaan muutamiin tutkimusjulkaisuihin, joiden avulla japanilaisen koiran alkuper\u00e4 on v\u00e4hitellen tarkentunut. Luita tutkimalla on p\u00e4\u00e4telty paljon, ensin mittailemalla ja sittemmin my\u00f6s DNA-teknologian avulla. Artikkelit kuvastavat samalla tieteenteon historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisimpia avoimeen tietokantaan tallentuneita (vaan tuskin aivan ensimm\u00e4isi\u00e4) tutkimusjulkaisuja japanilaisista muinaiskoirista ovat professori Kotondo Haseben<\/strong> kaksi artikkelia Journal of Anthropologyssa<\/em> vuonna 1925. Konek\u00e4\u00e4nn\u00f6sotsikot n\u00e4ille artikkeleille ovat ”Tietoa japanilaisista paleoliittisist\u00e4 koirista (lis\u00e4tietoja)<\/a>” ja ”Tietoa kivikauden kotikoirasta<\/a>”. Milloin Japanin esihistorian jomonkaudesta alettiin puhua?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Artikkelin ”Tietoa japanilaisista paleoliittisist\u00e4 koirista” (1925) alkua. Japaninkielist\u00e4 teksti\u00e4 luetaan perinteiseen tapaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas ja oikealta vasemmalle. Tieteen universaalina kielen\u00e4 on tuolloin ollut englannin sijasta saksa. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

J\u00e4\u00e4 arvailun varaan, mink\u00e4 arkeologisen kaivauksen luukoiral\u00f6yt\u00f6j\u00e4 professori Hasebe n\u00e4iss\u00e4 kuvailee ja mink\u00e4 ik\u00e4isiksi l\u00f6yd\u00f6t on arvioitu. Japanilaisen koiran suojeluyhdistys NIPPO perustettiin muutama vuosi artikkelien julkaisun j\u00e4lkeen, joten on mahdollista, ett\u00e4 professori Haseben tutkimukset ovat p\u00e4\u00e4tyneet perustajaj\u00e4senten luettavaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Varhaisia kuvia muinaisen japanilaiskoiran kallosta. Artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti mittaustietoja kallon osista. Kallon sivukuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yl\u00f6salaisin. Koiran otsapenger on vaikuttanut jomonkoirille ominaiseen tapaan loivalta. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoteen 1950, jolloin professori Hasebe julkaisee luokittelunsa japanilaisista kivikauden koirista artikkelissa On a Dog Skull of Stone Age in Japan and its Ancestral Form<\/a> .Vaikka teksti on edelleen japania – joskin kirjoitussuunta on l\u00e4nsimaalaistunut – sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 artikkeli jo kullanarvoisen tiivistelm\u00e4n englanniksi. Professori Hasebe on tutkinut satojen japanilaisten muinaiskoirien kalloja ja havainnut, ett\u00e4 kallojen pituudet vastasivat hyvin silloista k\u00e4sityst\u00e4 kesykoiran kantamuodoista. N\u00e4m\u00e4 olivat kokoj\u00e4rjestyksess\u00e4 Canis familiaris palustris, ladogensis, intermedius, inostranzewii <\/em><\/strong>ja matris optimae<\/em><\/strong>. Vanhimmat japanilaiskoirat olivat olleet palustrisin ja ladogensiksen kokoluokkaa, joskus harvoin intermediuksen kokoisia, mutta eiv\u00e4t niin isoja kuin inostranzewii ja matris optimae. Artikkelin johdannon lopusta l\u00f6ytyy kiinnostava toteamus ”Therefor the living wolf kinds have nothing to do with the ancestral forms of the prehistoric dog races.” – sill\u00e4 nykytiede n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tyneen samaan k\u00e4sitykseen eri menetelmill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Canis familiaris matris optimaen<\/em><\/strong> ja sen aikalaisten uskottiin aikoinaan olleen kantamuotoja nykyisille roturyhmille. Pronssikaudella el\u00e4nyt suurikokoinen matris optimae (joka on kuin sekoitus Matrixia ja Optimus Prime\u00e4 ja siten varsin p\u00e4he\u00e4 valinta vaikka pennun rekisterinimeksi!) on latinaa ja tarkoittaa oikeastaan… <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Japanilaisten kesykoirien luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on julkaistu suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 muitakin artikkeleita. Tyypillisesti tutkimustuloksissa raportoidaan yksityiskohtaisena taulukkona n\u00e4iden koirien s\u00e4ilyneet luuosat sek\u00e4 niiden millimetrintarkat mittaustulokset. T\u00e4ll\u00f6in on kuitenkin huomioitava lajin tai populaation sis\u00e4inen luontainen vaihtelu. Hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n nyt vuoteen 1999 ja erilaiseen l\u00e4hestymistapaan, jossa on hy\u00f6dynnetty luita geenitutkimukseen. <\/p>\n\n\n\n

Variations in Mitochondrial DNA of Dogs Isolated from Archaeological Sites in Japan and Neighbouring Islands<\/a> raportoi englanniksi tutkimustuloksista, jotka perustuivat 74 muinaiskoiran luista jauhettuihin DNA-n\u00e4ytteisiin. Tutkimuksessa etsittiin jo juttusarjan ekassa osassa puheeksi tullutta ”mitokondriogeeni\u00e4”. Muinaiskoirien mitokondriogeeneist\u00e4 viitt\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s nykyisin el\u00e4vilt\u00e4 koirilta, kun taas 14 mitokondriogeeni\u00e4 oli todellakin muinaisia eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 nykykoirista. Tulosten valossa on pohdiskeltu koirapopulaatioiden levitt\u00e4ytymisen ja yhdistymisen mahdollista historiaa Japanin saarilla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko jokin nykyisist\u00e4 japanilaisroduista ”eniten alkuper\u00e4inen” eli muita l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 japanilaisia muinaiskoiria. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karttaan on merkitty eri kaivauspaikoilta l\u00f6ytyneiden muinaiskoirien mitokondrio-DNA:n haplotyypit (”mitokondriogeenit”). Kuva (c): Okumura ym., Variations in Mitochondrial DNA of Dogs Isolated from Archaeological Sites in Japan and Neighbouring Islands (1999).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Minikatsaus muinaisiin japanilaisiin koiriin liittyvist\u00e4 tutkimusjulkaisuista (joita on oikeasti kohtalaisen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4iden lis\u00e4ksi) p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4h\u00e4n. Esihistoriasarjan viimeisess\u00e4 osassa tutustutaan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tarkemmin entis\u00f6ityyn japanilaiskoiraan eli jomonshibaan. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esihistoriasarjan toisessa osassa tutustutaan muutamiin tutkimusjulkaisuihin, joiden avulla japanilaisen koiran alkuper\u00e4 on v\u00e4hitellen tarkentunut. Luita tutkimalla on p\u00e4\u00e4telty paljon, ensin mittailemalla ja sittemmin my\u00f6s DNA-teknologian avulla. Artikkelit kuvastavat samalla tieteenteon historiaa. Varhaisimpia avoimeen tietokantaan tallentuneita (vaan tuskin aivan ensimm\u00e4isi\u00e4) tutkimusjulkaisuja japanilaisista muinaiskoirista ovat professori Kotondo Haseben kaksi artikkelia Journal of Anthropologyssa vuonna 1925. Konek\u00e4\u00e4nn\u00f6sotsikot n\u00e4ille […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[2,4],"tags":[],"class_list":["post-1006","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-shibojen-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1006"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1011,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions\/1011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}