{"id":1163,"date":"2021-12-23T22:14:03","date_gmt":"2021-12-23T20:14:03","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1163"},"modified":"2021-12-25T13:15:21","modified_gmt":"2021-12-25T11:15:21","slug":"virus-joka-melkein-tuhosi-modernin-shiban","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1163","title":{"rendered":"Virus, joka melkein tuhosi modernin shiban"},"content":{"rendered":"\n<p>Vuosi 2021 j\u00e4\u00e4 historiaan koronapandemian takia, joten vuoden viimeisen blogipostauksen aiheeksi valikoitui er\u00e4s koirien virus. Kyseinen virus on l\u00e4heist\u00e4 sukua tuhkarokolle ja kuuluu siten morbillivirusten perheeseen. T\u00e4m\u00e4 virusperhe tunnetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tehokkaasta kyvyst\u00e4\u00e4n tarttua ja levit\u00e4 aerosolina, joka j\u00e4\u00e4 ilmaan leijumaan niin ett\u00e4 tartunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan tyhj\u00e4st\u00e4. Blogipostauksen virus hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 koiran elimist\u00f6ss\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n soluihin, kudosten pintasoluihin ja pystyy tunkeutumaan jopa aivoihin. Oirekuva on pahimmillaan ihottuman, kuumeisen flunssan ja rajun vatsataudin yhdistelm\u00e4, joka huipentuu epilepsian kaltaisiin hermosto-oireisiin. Koska immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 on ajettu alas, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muut p\u00f6p\u00f6t herk\u00e4sti tilaisuutta hyv\u00e4kseen ja aiheuttavat p\u00e4\u00e4lle keuhkokuumeen. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 virus tappoi sukupuuton partaalle lunnikoirat Norjassa ja verotti rajusti my\u00f6s sodasta selvinneit\u00e4 shiboja Japanissa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Niin ett\u00e4 ota koirallesi se <strong>penikkatautirokote.   <\/strong>     <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/nakapentu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1164\" width=\"492\" height=\"394\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/nakapentu.jpg 690w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/nakapentu-300x240.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 492px) 100vw, 492px\" \/><figcaption>Kahden ja puolen kuukauden ik\u00e4inen shibapentu vuonna 1948. Penikkatauti tulee iskem\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n kaveriin sen ollessa nelikuinen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Loikkasiko ihmisen tuhkarokko koiraan?<\/h3>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4iset penikkatautiin sopivat kuvaukset ovat per\u00e4isin 1730-luvulta Etel\u00e4-Amerikasta. Eurooppaan virus ilmestyi vasta 20 vuotta my\u00f6hemmin. Oirekuvan perusteella penikkatautivirus yhdistettiin jo tuolloin ihmisten tuhkarokkoon, ja taudin arveltiin hyp\u00e4nneen ihmisest\u00e4 koiriin. Tuhkarokko ja penikkatauti ovat nopeasti mutatoituvia RNA-viruksia, joten niiden historiaa on vaikeaa selvitt\u00e4\u00e4 kovin pitk\u00e4n ajan takaa. Osa nykyaikaisista molekyyligenetiikan tutkimuksista tukee silti hypoteesia, ett\u00e4 penikkatautiviruksen esi-is\u00e4n\u00e4 olisi ollut ihmisen soluihin sopeutunut virus. Muutama kriittinen mutaatio tuhkarokkoepidemian aikana on oletettavasti muuttanut virusta siten, ett\u00e4 uudet virukset ovat tunnistaneet kohteekseen ihmisen sijasta koiran. Loikkaus voi siis tapahtua yht\u00e4 hyvin ihmisest\u00e4 el\u00e4imeen p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/cdvelinkierto-1024x763.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-1176\" width=\"656\" height=\"488\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/cdvelinkierto-1024x763.webp 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/cdvelinkierto-300x223.webp 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/cdvelinkierto-768x572.webp 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/cdvelinkierto-960x715.webp 960w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/cdvelinkierto.webp 1418w\" sizes=\"auto, (max-width: 656px) 100vw, 656px\" \/><figcaption>Penikkatautiviruksen elinkierto is\u00e4nt\u00e4solussa. Huomaa kuvassa <strong>SLAM<\/strong> ja <strong>Nectin-4<\/strong>. N\u00e4m\u00e4 on kuin ACE2 koronavirukselle, eli solun pinnalla olevia reseptoriproteiineja, joiden kautta virus p\u00e4\u00e4see solun sis\u00e4lle. Kuva (c) Rendon-Marin, S., da Fontoura Budaszewski, R., Canal, C.W.&nbsp;<em>et al.<\/em>&nbsp;Tropism and molecular pathogenesis of canine distemper virus.&nbsp;<em>Virol J<\/em>&nbsp;<strong>16,&nbsp;<\/strong>30 (2019). https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12985-019-1136-6 <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Penikkatauti hengitet\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n<\/h3>\n\n\n\n<p>Yleisin tartuntatapa on se, ett\u00e4 tartunnan saanut koira ysk\u00e4isee tai aivastaa virusta ulos hengitysteist\u00e4\u00e4n. L\u00e4hell\u00e4 oleva tai samassa kohdassa seuraavaksi nuuskiva koira imaisee ilmassa hengailevan viruksen omiin hengitysteihins\u00e4. Tartunnan voi saada my\u00f6s mink\u00e4 tahansa muun eritteen (sylki, r\u00e4hm\u00e4, virtsa, ulosteet&#8230;) mukana kosketustartuntana tai esimerkiksi vesikupin v\u00e4lityksell\u00e4. Tartunnan saanut koira levitt\u00e4\u00e4 virusta jo ennen oireiden alkamista, ja kaikille tartunnan saaneille oireita ei edes tule. Taudin it\u00e4misaika on 1- 4 viikkoa ja riippuu virusvariantista, koiran i\u00e4st\u00e4 ja luontaisesta vastustuskyvyst\u00e4. Elimist\u00f6n ulkopuolella viruspartikkeli kuivuu ja inaktivoituu huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 melko nopeasti. Koska penikkatautiviruksella on ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n lipidikalvo, jota se tarvitsee soluun tunkeutumiseen, voi penikkatautiviruksen desinfioida pinnoilta ja esineist\u00e4 etanolin avulla.    <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/virusnauraa-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1177\" width=\"688\" height=\"347\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/virusnauraa-1.jpg 927w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/virusnauraa-1-300x151.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/virusnauraa-1-768x387.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 688px) 100vw, 688px\" \/><figcaption>Virukset suhtautuvat eri tavoin erilaisiin menetelmiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 niist\u00e4 eroon. Koiran parvovirukset esimerkiksi nauravat kuorossa k\u00e4sidesillesi. K\u00e4sien mekaaninen puhdistus tehoaa paremmin. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Oirekuva ja vakavuus vaihtelee<\/h3>\n\n\n\n<p>Kaikki sairastuneet koirat eiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n saa ekan kappaleen m\u00e4ss\u00e4ilev\u00e4\u00e4 versiota penikkataudista. Kuten koronassa, tartunta voi olla my\u00f6s oireeton. Varsinaiseen penikkatautiin liittyy noin 50 % kuolleisuus aikuisilla koirilla. Pennuilla lukema on t\u00e4t\u00e4 korkeampi. Ensioireina on yleinen apaattisuus, ruokahaluttomuus ja kuumeilu. Flunssaoireet, suolisto-oireet, silm\u00e4tulehdus, ihomuutokset ja aivotulehduksen oireet seuraavat viruksen levitess\u00e4 elimist\u00f6\u00f6n. Harvinaisempi ja erikoinen oire on polkuanturoiden ja kirsun liikakasvu ja kovettuminen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen keratiinintuotannon takia. Aivoihin edennyt virus voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 lymy\u00e4m\u00e4\u00e4n hermosoluihin krooniseksi penikkataudiksi, vaikka koira selviytyisi taudin akuutista vaiheesta. Pikkupentuik\u00e4isill\u00e4 toipujilla penikkatauti voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 pysyvien hampaiden hammaskiilteeseen, joka on ollut kehittym\u00e4ss\u00e4 taudin aikana. L\u00e4\u00e4kett\u00e4 tai parannuskeinoa ei viel\u00e4 ole, joten suonensis\u00e4isell\u00e4 nesteytyksell\u00e4 ja muulla hoidolla pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan elimist\u00f6n toimintaa ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n bakteeri-infektiot, kunnes elimist\u00f6 saa viruksen kuriin.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Penikkatautirokote on Suomessa osa penturokotuksia<\/h3>\n\n\n\n<p>Suomalaiseen rokotusohjelmaan penikkatautirokote kuuluu osana kolmoisrokotetta (tai nelosrokotetta), joka annetaan pennuille kolmen ja nelj\u00e4n kuukauden i\u00e4ss\u00e4. Rokotetun emon maidosta imettyjen vasta-aineiden uskotaan suojaavan pikkupentua tartunnalta. Emolta saadut vasta-aineet katoavat jossakin vaiheessa luovutusi\u00e4n j\u00e4lkeen, mutta ajankohtaa ei voi tiet\u00e4\u00e4 tarkasti. Kolmen kuukauden ik\u00e4inen pentu voi olla jo suojaton, jolloin rokotus aktivoi sen oman immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n. Joillakin pennuilla emon vasta-aineita voi olla yh\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, jolloin ne hoitelevat rokotteen eik\u00e4 rokotuksesta ole pennulle hy\u00f6ty\u00e4. Nelj\u00e4n kuukauden i\u00e4ss\u00e4 emon vasta-aineet ovat h\u00e4vinneet, joten kaikki pennut immunisoituvat viimeist\u00e4\u00e4n &#8221;tehosterokotuksella&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1184\" width=\"607\" height=\"455\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti-300x225.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti-768x576.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti-960x720.jpg 960w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/0penikkatauti.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 607px) 100vw, 607px\" \/><figcaption>Koirien vauvakirjaan on tallentunut maininta 90-luvun penikkatautiepidemiasta. Epidemiasta on olemassa tutkimusjulkaisu &#8221;Outbreak of canine distemper in vaccinated dogs in Finland&#8221;, ja syyksi on todella pystytty j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehoton Dohyvac-rokote. Tauti alkoi levit\u00e4, kun laumaimmuniteetti heikkeni. Samaan aikaan penikkatauti todettiin luonnonvaraisessa supikoirassa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Uudet loikkarit    <\/h3>\n\n\n\n<p>Rokotteen keksimisest\u00e4 huolimatta penikkatautivirus ei ole h\u00e4vinnyt maailmasta, sill\u00e4 rokotuskattavuus vaihtelee maittain. Lis\u00e4ksi koiran penikkatautiviruksen on havaittu tartuttavan muita koirael\u00e4imi\u00e4, n\u00e4\u00e4t\u00e4el\u00e4imi\u00e4, pandoja, k\u00e4dellisi\u00e4 ja nyt ilmeisesti my\u00f6s isoja kissael\u00e4imi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 villiel\u00e4imet voivat toimia penikkatautiviruksen varantoina luonnossa ja palauttaa viruksen kesykoirille, kenties j\u00e4lleen hieman muuntuneena. Korona on opettanut paljon virusten uskomattomasta kyvyst\u00e4 mutatoitua sek\u00e4 sen seurauksista. Penikkatauti on laajan is\u00e4nt\u00e4lajikirjonsa ja etenkin voimakkaan tartuttamiskykyns\u00e4 takia tarkan silm\u00e4ll\u00e4pidon alaisena. Ihmisten onneksi tuhkarokolta suojaava immuniteetti antaa ainakin osittaisen suojan my\u00f6s muita morbilliviruksia vastaan. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Mutta mit\u00e4 tapahtui penikkataudin saaneelle shibapennulle?<\/h3>\n\n\n\n<p>No, kerrotaan, ett\u00e4 postauksen alussa tavattu pentu sairastui ja poti penikkatautinsa niin vaikeana, ett\u00e4 selviytyminen vaati ymp\u00e4rivuorokautista hoitoa. Se kuitenkin toipui, eli lopulta l\u00e4hes 16-vuotiaaksi, voitti ensimm\u00e4isen\u00e4 shibana NIPPO:n kansallisen koiran\u00e4yttelyn ja nimettiin koko rodun ideaaliksi, jollainen syntyy vain kerran vuosisadassa. Jos penikkatauti olisi vienyt <strong>Naka Go Akaishisoun<\/strong>, n\u00e4ytt\u00e4isi modernin shiban sukupuu hyvin, hyvin erilaiselta kuin nyt.  <\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/06nakago-1024x707.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1059\" width=\"629\" height=\"433\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/06nakago-1024x707.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/06nakago-300x207.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/06nakago-768x530.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/06nakago-960x663.jpg 960w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/06nakago.jpg 1366w\" sizes=\"auto, (max-width: 629px) 100vw, 629px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa<\/h3>\n\n\n\n<p>Cross-species transmission of canine distemper virus\u2014an update (Beineke ym., 2015)<\/p>\n\n\n\n<p>Morbillivirus Infections: An Introduction (de Vries ym., 2015)<\/p>\n\n\n\n<p>New world origin of canine distemper: Interdisciplinary insights (Uhl ym., 2019)<\/p>\n\n\n\n<p>Outbreak of canine distemper in vaccinated dogs in Finland (Ek-Kommonen ym., 1997)<\/p>\n\n\n\n<p>Pathogenesis and immunopathology of systemic and nervous canine distemper (Beineke ym., 2009)<\/p>\n\n\n\n<p>The Total Shiba (Haskett ja Hauser, 1997)<\/p>\n\n\n\n<p>Wildlife Reservoirs of Canine Distemper Virus Resulted in a Major Outbreak in Danish Farmed Mink (<em>Neovison vison<\/em>) (Trebbien ym., 2014)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuosi 2021 j\u00e4\u00e4 historiaan koronapandemian takia, joten vuoden viimeisen blogipostauksen aiheeksi valikoitui er\u00e4s koirien virus. Kyseinen virus on l\u00e4heist\u00e4 sukua tuhkarokolle ja kuuluu siten morbillivirusten perheeseen. T\u00e4m\u00e4 virusperhe tunnetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tehokkaasta kyvyst\u00e4\u00e4n tarttua ja levit\u00e4 aerosolina, joka j\u00e4\u00e4 ilmaan leijumaan niin ett\u00e4 tartunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan tyhj\u00e4st\u00e4. Blogipostauksen virus hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 koiran elimist\u00f6ss\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n soluihin, kudosten pintasoluihin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[2,4,12],"tags":[],"class_list":["post-1163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-shibojen-historia","category-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1163"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1186,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions\/1186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}