{"id":1219,"date":"2022-01-07T00:23:59","date_gmt":"2022-01-06T22:23:59","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1219"},"modified":"2023-11-05T15:22:46","modified_gmt":"2023-11-05T13:22:46","slug":"tiikeriraitainen-koira-k-lokus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1219","title":{"rendered":"Tiikeriraitainen koira (K-lokus)"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_2861\" aria-describedby=\"caption-attachment-2861\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2861 size-medium\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-300x268.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"268\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-300x268.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-1024x916.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-768x687.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-1536x1374.jpg 1536w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-2048x1832.jpg 2048w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145527-960x859.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2861\" class=\"wp-caption-text\">Tiikeriraitainen (brindle) kainkoira 70-luvun Japanissa. Kuva: Nihon Ken<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<p>Blogissa on aiemmin k\u00e4yty l\u00e4pi shiban v\u00e4rigenetiikan kannalta olennaiset lokukset E (v\u00e4rillinen vai valkoinen), A (perusv\u00e4ri) ja S (pinto ja sukat). Muut tunnetut v\u00e4rilokukset eiv\u00e4t tiett\u00e4v\u00e4sti vaikuta shibojen keskin\u00e4iseen v\u00e4rivaihteluun, koska kaikilla shiboilla on n\u00e4ist\u00e4 sama versio. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n postauksen aiheena olevassa K-lokuksessa nykyshiboilla on vain tyls\u00e4\u00e4 tavisversiota <strong>ky<\/strong>, joka sallii A-lokuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 v\u00e4rin. Joillakin japanilaisroduilla, kuten akitalla ja kainkoiralla, K-lokuksessa esiintyy my\u00f6s raidallisen brindlekuvioinnin aiheuttavaa versiota. Tai ehk\u00e4 on viisainta sanoa, ett\u00e4 ainakin nykytiedon valossa brindlev\u00e4ritys yhdistet\u00e4\u00e4n K-lokukseen. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6iset tiikeriraidat syntyv\u00e4t niin erikoisella tavalla, ettei niiden salaisuutta ole viel\u00e4 saatu selville.    <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">K niin kuin blacK<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"956\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-1024x956.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2866\" style=\"aspect-ratio:1.0711297071129706;width:345px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-1024x956.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-300x280.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-768x717.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-1536x1434.jpg 1536w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-2048x1912.jpg 2048w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145726-1-960x896.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Brindle akita 70-luvun urbaanissa Japanissa. Kuva: Nihon Ken<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Brindlev\u00e4rityksen opiskelu on aloitettava K-lokuksen ominaisuuksista. K-lokus on v\u00e4rigenetiikassa uusi tekij\u00e4, sill\u00e4 sen l\u00f6ytyminen raportoitiin vasta vuonna 2007. T\u00e4m\u00e4 ei koske japanilaisrotuja, mutta K-lokuksessa esiintyy dominoivaa versiota <strong>KB,<\/strong> joka saa aikaan t\u00e4ysmustan v\u00e4rityksen. Siksi K-lokus on nimetty sanan black viimeisen kirjaimen mukaan (B-lokus oli jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 brownille.)   <\/p>\n\n\n\n<p>Miksi muuten puhutaan v\u00e4lill\u00e4 lokuksesta ja v\u00e4lill\u00e4 geenist\u00e4? Ent\u00e4 geenimuoto, versio, alleeli? K-lokus havainnollistaa uutuutensa ansiosta hyvin termien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kun K-lokus ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa raportoitiin, oli siit\u00e4 saatu selville vasta sen summittainen sijainti kromosomin numero 16 k\u00e4rjess\u00e4. Lokus tarkoittaa lokaatiota, siis vakiopaikkaa kromosomissa. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi risteytysanalyyseist\u00e4 ja sukupuista oli p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 K-lokuksessa esiintyi kolmea alleelia, jotka saivat aikaan t\u00e4ysmustan, brindlen ja &#8221;tavallisen&#8221; v\u00e4risi\u00e4 koiria tuossa dominanssij\u00e4rjestyksess\u00e4. Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen K-lokuksen kohtaa kromosomissa tutkittiin tarkemmin ja l\u00f6ydettiin sielt\u00e4 geeni, joka olikin aivan muusta yhteydest\u00e4 jo valmiiksi tunnettu. Geenin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n kuuluu, ett\u00e4 siit\u00e4 valmistuu jotakin geenituotetta, joko proteiinia tai toiminnallista RNA-molekyyli\u00e4. Jos t\u00e4t\u00e4 ei ole tutkimuksilla osoitettu, ei oikeastaan voida viel\u00e4 puhua geenist\u00e4. Siisp\u00e4 lokus.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"804\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-1024x804.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2867\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-1024x804.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-300x236.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-768x603.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-1536x1207.jpg 1536w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-2048x1609.jpg 2048w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/20231105_145616-960x754.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kainkoira 70-luvun Japanissa. Kuva: Nihon Ken<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Alleeli ja sen arkikielinen vastine &#8221;versio&#8221; on saman lokuksen vaihtoehtoisia muotoja. Osoite on sama (kromosomi 1, k\u00e4sivarsi p, raita 3, alaraita 2 jne. edelleen tarkentuen) mutta siell\u00e4 sijaitsevan DNA-p\u00e4tk\u00e4n kirjaimissa on jonkin verran eroa. Suomeksi alleeli k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n usein geenimuodoksi&#8230; mutta kuten edell\u00e4 todettua, geenimuodosta voidaan puhua vain jos kyse oikeasti on geenist\u00e4. Esimerkiksi monimuotoisuusjuttujen yhteydess\u00e4 on pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alleelia, koska niiss\u00e4 aniharvoin tutkitaan geenej\u00e4 (pohdintateht\u00e4v\u00e4: miksi ei j\u00e4rjenvastaisesti tutkita monimuotoisuutta geeneist\u00e4?). <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"698\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-1024x698.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2868\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-1024x698.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-300x204.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-768x523.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-1536x1047.jpg 1536w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-2048x1396.jpg 2048w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_150315-960x654.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Brindle hokkaidonkoira 70-luvun Japanissa. Kuva: Lives of the Japanese Dogs<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Takaisin K-lokukseen ja sen kolmeen havaittuun versioon\/alleeliin, jotka ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>KB (K-lokuksen dominoivin &#8221;<strong>B<\/strong>lack&#8221;-alleeli, josta alkukirjain iso B)<\/li>\n\n\n\n<li>kbr (K-lokuksen oletettu &#8221;<strong>br<\/strong>indle&#8221;-alleeli, joka tunnetaan viel\u00e4 eritt\u00e4in huonosti)<\/li>\n\n\n\n<li>ky (K-lokuksen resessiivisin &#8221;<strong>y<\/strong>ellow\/muut v\u00e4rit&#8221;-alleeli, siksi pienet kirjaimet)              <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Yhteen koiraan mahtuu n\u00e4it\u00e4 vain kaksi kappaletta, yksi emolta peritty ja yksi is\u00e4lt\u00e4 peritty alleeli. Ne voivat olla kesken\u00e4\u00e4n samanlaiset tai erilaiset. Koko rodussa eri koirilla yhteens\u00e4 voi sen sijaan esiinty\u00e4 vaikka kaikki mahdolliset tietyn lokuksen alleelit. Alleelien dominoivuuden ja resessiivisyyden merkityksen voi nyt p\u00e4\u00e4tell\u00e4, jos se ei ole jo tuttu ilmi\u00f6.  <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4rigeenist\u00e4 valmistuu antibioottia<\/h3>\n\n\n\n<p>Luit oikein. K-lokuksessa sijaitseva geeni on nimelt\u00e4\u00e4n <em>koiran<\/em> <em>betadefensiini 103<\/em> (<em>CBD103<\/em>, canine beta defensin 103). Sen ohjeella valmistetaan er\u00e4st\u00e4 defensiini\u00e4, joka nimens\u00e4 mukaisesti liittyy puolustautumiseen eli immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan. CBD103 on pieni peptidi eli proteiinia lyhyempi aminohappojen ketju. Laboratorio-oloissa on osoitettu, ett\u00e4 se pystyy tuhoamaan sellaisia p\u00f6p\u00f6j\u00e4 kuin <em>E. coli <\/em>ja <em>S. aureus<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"695\" height=\"194\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/cbd103.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1230\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/cbd103.jpg 695w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/cbd103-300x84.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 695px) 100vw, 695px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">K-lokuksen geenituote. Jokainen kirjain vastaa tietty\u00e4 aminohappoa ketjussa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Armoton kilpailu kytkimest\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"847\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-1024x847.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2858\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-1024x847.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-300x248.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-768x636.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-1536x1271.jpg 1536w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-2048x1695.jpg 2048w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/20231105_145050-960x795.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kainkoira. Kuva: Nihon Ken<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Miten antibioottina toimiva molekyyli voi v\u00e4rj\u00e4t\u00e4 koko koiran mustaksi? Ja mink\u00e4 ihmeen takia? Vain ensimm\u00e4iseen kysymykseen on olemassa vastaus. Dominanttimustilla koirilla K-lokuksen defensiiniss\u00e4 on havaittu mutaatio, jonka uskotaan muuttavan defensiinin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Mutanttidefensiini, josta on pudonnut pois yksi ainoa glysiini-aminohappo, sitoutuu nyt hanakasti pigmenttisolujen pigmenttikytkimeen ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 pigmenttituotannon mustalle. Kasvavaan karvaan pakataan mustaa pigmentti\u00e4. Normaalitilanteessa samaa pigmenttikytkint\u00e4 operoi A-lokuksesta valmistuva pikkupeptidi niin ett\u00e4 kytkin on vuoroin mustan pigmentin (eumelaniini) ja vuoroin punakeltapigmentin (feomelaniini) asennossa. K-lokuksen mutanttidefensiini syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 A-lokuksen pikkupeptidin sitoutumispaikasta samalla ajatuksella kuin h\u00e4k\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hapen hemoglobiinista. Mutanttidefensiini\u00e4 tuotetaan K-lokuksen alleelista KB. Tavallinen defensiini, jota tuotetaan alleelista ky, antaa A-lokuksen s\u00e4\u00e4dell\u00e4 pigmenttikytkint\u00e4, jolloin A-lokuksen v\u00e4rit tulevat n\u00e4kyviin. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">&#8230;mutta onko mustan aiheuttaja oikeasti glysiinimutaatio?    <\/h3>\n\n\n\n<p>A-lokuksen tutkimus <a href=\"https:\/\/shibalogia.info\/?p=702\">muistutti \u00e4skett\u00e4in<\/a>, ettei ominaisuuden kanssa yhdess\u00e4 esiintyv\u00e4 mutaatio v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan se tekij\u00e4, joka ominaisuuden aiheuttaa. Koiran K-lokuksen kopioluvussa on havaittu vaihtelua, eli joillakin koirilla on t\u00e4st\u00e4 geenist\u00e4 useampia kappaleita. T\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 useammasta geenist\u00e4 valmistuu enemm\u00e4n defensiini\u00e4 naksauttamaan pigmenttikytkimi\u00e4 mustalle. Nykyisten geenitestien havaitsema glysiinimutaatio on kuitenkin luotettava markkeri K-lokuksen dominanttimustalle KB-geenimuodolle&#8230;. paitsi jos koira on brindle. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"384\" height=\"288\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/onkait.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1232\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/onkait.jpg 384w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/onkait-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 384px) 100vw, 384px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">K\u00e4si yl\u00f6s, jos ensikosketuksesi kainkoiraan olivat n\u00e4m\u00e4 veljekset.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ent\u00e4 brindlev\u00e4ritys?<\/h3>\n\n\n\n<p>Dominanttimustan toimintaidea liittyy brindleen siten, ett\u00e4 mustien raitojen kohdalla solut oletettavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t KB-geenimuodon mukaisesti. Raidat ilmestyv\u00e4t (ainakin japanilaisroduilla) A-lokuksen perusv\u00e4rin p\u00e4\u00e4lle siten, ett\u00e4 feomelaniinin pigmentoimat punakeltaiset alueet raidoittuvat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa punaisilla koirilla koko koiraa mukaanluettuna urajiro, joka on hyvin vaaleaa punapigmentti\u00e4. Black-and-tan-v\u00e4risill\u00e4 koirilla raidat ilmestyv\u00e4t urajiroon ja punaruskeisiin tan-merkkeihin. Mutta raidoittuuko akitojen urajiro oikeasti? Brindleakitojen kuvissa rinta on usein valkoinen, mutta onko siin\u00e4 kyse urajirosta vai valkokirjavuudesta eli pigmentin puuttumisesta? Ent\u00e4 erottuuko bl\u00e4kk\u00e4rin sel\u00e4n musta brindleraidoitus milloinkaan viel\u00e4 mustempana kuin selk\u00e4 muuten on?      <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Valkoinen tiikeri<\/h3>\n\n\n\n<p>&#8230;lienee koiran geeneill\u00e4 mahdottomuus. Sek\u00e4 akitalla ett\u00e4 kainkoiralla on E-lokuksen alleelivalikoimassaan resessiivinen pikku-e. Kuten shiboilla, on genotyypin e\/e akita ja kainkoira v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n valkoinen. V\u00e4ri on oikeasti punapigmentti\u00e4, mutta s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n niin vaaleaa, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valkoiselta. Mustia tiikeriraitoja ei voi ilmesty\u00e4 valkoisen p\u00e4\u00e4lle, koska pigmenttikytkin on rikki ja pysyv\u00e4sti vaalean punapigmentin tuotannon asennossa. K-lokuksesta valmistuva defensiini ja A-lokuksesta valmistuva pikkupeptidi ovat kyll\u00e4 valkoisellakin koiralla olemassa, mutta ne eiv\u00e4t pysty sitoutumaan rikkin\u00e4iseen pigmenttikytkimeen. Toisin sanoen E-lokuksen ohjeilla valmistetaan toimivia (geenimuoto E) ja rikkin\u00e4isi\u00e4 (geenimuoto e) pigmenttikytkimi\u00e4. Joillakin akitoilla brindlev\u00e4ritys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustavalkoiselta, mutta pohjav\u00e4rin\u00e4 on silloinkin hailakka punainen.      <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Sin\u00e4kin olet salaa tiikeriraitainen<\/h3>\n\n\n\n<p>Seuraa koko brindlev\u00e4ritykseen perehtymisen hilpein l\u00f6yt\u00f6: ilmi\u00f6 nimelt\u00e4 <strong>Blaschkon linjat<\/strong>. Blaschkon linjoilla tarkoitetaan ihosolujen piilev\u00e4\u00e4 kuviointia, joka muodostaa sel\u00e4n puolelle V:n muotoisia raitoja ja muualle loivempia S-kirjaimen muotoisia kiemuroita. Kuvioinnin uskotaan kuvastavan alkionkehityksen aikana tapahtunutta ihosolujen vaellusta, kun ihosolut l\u00e4htev\u00e4t jakaantuen etenem\u00e4\u00e4n alkion ymp\u00e4ri. Yksinkertaistettuna kuvioinnin &#8221;pohja&#8221; on l\u00e4ht\u00f6isin yhdest\u00e4 kantasolusta ja &#8221;raidat&#8221; toisesta kantasolusta. Nyt, kuvittele tilanne, jossa toisessa ihosolujen kantasolussa olisi jokin pigmenttiin vaikuttava mutaatio. Raidat tulisivat n\u00e4kyviin, koska kaikissa t\u00e4m\u00e4n kantasolun j\u00e4lkel\u00e4isiss\u00e4 olisi sama mutaatio. Ihmisill\u00e4 Blaschkon linjat tulevat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyviin erilaisten sairauksien yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"450\" height=\"338\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/blaschko.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1240\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/blaschko.jpg 450w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/blaschko-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Blaschkon linjaa seuraava ihomuutos. Kuva: Littlekidsdoc\/<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by-sa\/4.0\" target=\"_blank\">Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Brindlev\u00e4ritykselle Blaschkon linjat tarjoavat yhden mahdollisen selityksen sille, miksi raidat ilmestyv\u00e4t sinne minne ilmestyv\u00e4t. Ainakin niiden on katsottu muodoltaan seuraavan Blaschkon linjoja. Asiaa ei kuitenkaan ole sen kummemmin tutkittu tai vahvistettu. T\u00e4ss\u00e4 hypoteesissa osa soluista lukittuisi alkiovaiheessa k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n dominantin mustan KB-alleelin mukaisesti. Miten, sit\u00e4 ei tarkalleen tiedet\u00e4. Ilmi\u00f6 voi liitty\u00e4 <strong>epigenetiikkaan<\/strong>, jossa solu hiljent\u00e4\u00e4 aktiivisia geenej\u00e4 siten, ettei niist\u00e4 valmistu proteiinia. Epigeneettiset muutokset eiv\u00e4t n\u00e4y geenitesteiss\u00e4, jotka etsiv\u00e4t vain DNA:n kirjaimia. Varsinaista brindlen alleelia (kbr) ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole l\u00f6ydetty, vaikka se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 periytyv\u00e4n ennustettavasti. Useimmat geenitestilaboratoriot tunnistavat K-lokuksesta vain KB-alleelin tai sen puuttumisen, mik\u00e4 tulkitaan ky-geenimuodoksi. T\u00e4llaisissa geenitesteiss\u00e4 brindlet koirat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 olevan genotyyppi\u00e4 KB\/ky. Asiassa riitt\u00e4\u00e4 tutkittavaa, ja geenitestien kaupallisen suosion tuntien brindlen salaisuus saattaa ratketa nopeasti. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kainkoirien genotyyppej\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>Embark-geenitestin sivustolla on avoin tietokanta testatuista koirista. Kahdentoista kainkoiran perusteella mik\u00e4\u00e4n v\u00e4rigeenitesti ei pysty viel\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n raidoittumisen astetta. 10\/12 kainkoiraa edustaa genotyyppi\u00e4 E\/E ay\/ay, ja n\u00e4ihin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvien perusteella mahtuvan koko kirjo mustatiikerist\u00e4 punatiikeriin. Yksi eritt\u00e4in tumma kainkoira kantaa valkoista (E\/e ay\/ay) ja yksi tumman punatiikerin n\u00e4k\u00f6inen bl\u00e4kk\u00e4ri\u00e4 (E\/E ay\/at). K-lokuksen osalta testi antaa kaikille kainkoirille tulokseksi KB\/ky. <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Faktaa vai fiktiota: tiikeriraitainen akita on paras karhukoira<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"384\" height=\"288\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1238\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/3.jpg 384w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/3-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 384px) 100vw, 384px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Hopeanuolen katsoneet tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 tiikeriraitaisuus eli brindlekuvio tekee akitasta ylivertaisen karhukoiran. &#8221;Tiikeriraitainen on arvokas, parempaa karhunmets\u00e4styskoiraa ei ole olemassakaan!&#8221; V\u00e4itett\u00e4 voisi pit\u00e4\u00e4 puhtaasti draamallisena tropena. Erikoista kyll\u00e4, vuonna 2011 julkaistu tutkimus akitojen androgeenireseptorin muuntelusta ja sen yhteydest\u00e4 koiran aggressiotasoon yhdist\u00e4\u00e4 ep\u00e4suorasti brindlev\u00e4riset akitat ja korkeamman aggressiotason. Ilmi\u00f6 koskee vain uroskoiria, mik\u00e4 on loogista, sill\u00e4 androgeenireseptori havaitsee testosteronin. Tutkimuksessa luonnekysely tehtiin vain punaisille akitoille, ja n\u00e4ill\u00e4 korkeimmat aggressiopisteet saivat ne koirat, joilla androgeenireseptorista esiintyi ns. lyhytt\u00e4 muotoa. Brindleill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lyhytt\u00e4 muotoa esiintyi huomattavasti enemm\u00e4n kuin pitki\u00e4 muotoja. Androgeenireseptori n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sijaitsevan X-kromosomissa, joten sen ei pit\u00e4isi periyty\u00e4 yhdess\u00e4 K-lokuksen kanssa. Eli brindlen aiheuttava alleeli ja androgeenireseptorin lyhyt muoto eiv\u00e4t periydy yhten\u00e4 pakettina, mik\u00e4li brindle todella sijaitsee K-lokuksessa. Koirien sukulaisuuksista ei ollut tutkimuksissa puhetta. Mene ja tied\u00e4, ehk\u00e4 Daisuke on oikeassa ja kyseess\u00e4 on jokin genetiikan viel\u00e4 tuntemattomien ihmeiden todellinen ilmi\u00f6. Kahden punaisen akitan ei muutenkaan pit\u00e4isi voida saada kesken\u00e4\u00e4n brindle\u00e4 pentua.       <\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivittyy edelleen&#8230;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa<\/h3>\n\n\n\n<p>Linkage and Segregation Analysis of Black and Brindle Coat Color in Domestic Dogs (Kerns ym., 2007)<\/p>\n\n\n\n<p>A \u03b2-Defensin Mutation Causes Black Coat Color in Domestic Dogs (Candille ym., 2007)<\/p>\n\n\n\n<p>Mapping DNA structural variation in dogs (Chen ym., 2009)<\/p>\n\n\n\n<p>Mutations in the Melanocortin 1 Receptor, Beta-Defensin103 and Agouti Signaling Protein Genes, and Their Association with Coat Color Phenotypes in Akita-Inu Dogs (Oguro-Okano ym., 2011)<\/p>\n\n\n\n<p><em>Androgen receptor<\/em>&nbsp;gene polymorphisms are associated with aggression in Japanese Akita Inu (Konno ym., 2011)<\/p>\n\n\n\n<p>Exploring Pleiotropic Functions of Canine \u03b2-Defensin 103: Nasal Cavity Expression, Antimicrobial Activity, and Melanocortin Receptor Activity (Aono ym., 2019)<\/p>\n\n\n\n<p>Embark-tietokannan kainkoiria: https:\/\/embarkvet.com\/resources\/dog-breeds\/kai-ken\/<\/p>\n\n\n\n<p>Suomenkielist\u00e4 tietoa ja v\u00e4rivalokuvia kainkoirien erilaisista raidoituksista: https:\/\/gekkoono.weebly.com\/kainkoiranvarit.html <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Blogissa on aiemmin k\u00e4yty l\u00e4pi shiban v\u00e4rigenetiikan kannalta olennaiset lokukset E (v\u00e4rillinen vai valkoinen), A (perusv\u00e4ri) ja S (pinto ja sukat). Muut tunnetut v\u00e4rilokukset eiv\u00e4t tiett\u00e4v\u00e4sti vaikuta shibojen keskin\u00e4iseen v\u00e4rivaihteluun, koska kaikilla shiboilla on n\u00e4ist\u00e4 sama versio. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n postauksen aiheena olevassa K-lokuksessa nykyshiboilla on vain tyls\u00e4\u00e4 tavisversiota ky, joka sallii A-lokuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 v\u00e4rin. Joillakin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[45,30,44,36],"tags":[],"class_list":["post-1219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-akita","category-genetiikka","category-kainkoira","category-varit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1219"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2871,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1219\/revisions\/2871"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}