{"id":1356,"date":"2022-02-11T23:53:11","date_gmt":"2022-02-11T21:53:11","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1356"},"modified":"2024-12-28T01:18:10","modified_gmt":"2024-12-27T23:18:10","slug":"shikokunkoiran-eteneva-aivosairaus-ncl","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1356","title":{"rendered":"Shikokunkoiran etenev\u00e4 aivosairaus NCL"},"content":{"rendered":"\n<p>Syksyll\u00e4 2021 el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen lehdess\u00e4 julkaistiin tapauskertomus japanilaisesta shikoku-uroksesta, jonka sairaus diagnosoitiin oirekuvan ja solul\u00f6yd\u00f6sten perusteella NCL-taudiksi eli neuronaaliseksi seroidilipofuskinoosiksi. NCL-taudit ovat geenivirheen ja viallisen proteiinin aiheuttamia kertym\u00e4sairauksia, jotka johtavat aivojen surkastumiseen. Periytymismalli on resessiivinen, eli sairaan koiran molemmat vanhemmat ovat oireettomia taudinkantajia*.<\/p>\n\n\n\n<p>NCL-taudit tunnetaan my\u00f6s ihmisill\u00e4. Kirjainyhdistelm\u00e4n edess\u00e4 on usein jokin nelj\u00e4s kirjain, joka kuvaa taudin puhkeamisik\u00e4\u00e4. ANCL (adult), JNCL (juvenile)&#8230; sek\u00e4 suomalaisittain pel\u00e4tty INCL (infantile). NCL-tautien puhkeamisik\u00e4\u00e4n ja etenemisnopeuteen vaikuttaa se, miss\u00e4 geeniss\u00e4 geenivirhe sijaitsee ja miten pahasti se h\u00e4iritsee proteiinin toimintaa. Omistaja oli huomannut tapauskertomuksen shikokunkoiran ensimm\u00e4isen oireen, k\u00e4velytyylin muuttumisen, vasta koiran ollessa yli 2,5-vuotias, joten sen tauti luokiteltiin aikuisi\u00e4ll\u00e4 puhkeavaksi. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"sairaus-nimihirvion-takana-taas-kerran\">Sairaus nimihirvi\u00f6n takana, taas kerran<\/h3>\n\n\n\n<p>Aivonsurkastumataudeilla on jostain syyst\u00e4 mit\u00e4 erikoisimpia nimi\u00e4, kuten shibojen GM1-gangliosidoosi. Neuronaalinen seroidilipofuskinoosi kuvaa sit\u00e4, ett\u00e4 etenkin hermosoluihin ilmestyy &#8221;sairaalloista&#8221; kertym\u00e4ainesta (seroidi), joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4 normaali kertym\u00e4aines (lipofuskiini). Kertym\u00e4aineen tarkempi sis\u00e4lt\u00f6 vaihtelee eri NCL-taudeissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Aivojen hermosolut ovat vialliselle proteiinille erityisen herkki\u00e4 ja alkavat kuolla. Koska hermosolut eiv\u00e4t juuri jakaannu, ne eiv\u00e4t voi jakaantumalla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhden solun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 kertym\u00e4ainesta. Tai sitten puuttuvaa proteiinia tarvitaan hermosolun yll\u00e4pitoon jollakin muulla tavalla. NCL-tautimekanismi ei ole viel\u00e4 selvill\u00e4, mutta taudin merkitt\u00e4vimm\u00e4t oireet johtuvat joka tapauksessa hermosolujen etenev\u00e4st\u00e4 tuhoutumisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 nime\u00e4misen outoudesta: tiedejulkaisuissa NCL-taudit on yleens\u00e4 numeroitu ja k\u00e4\u00e4nnetty kirjaimet nurin, CLN1, CLN2, CLN3 jne. T\u00e4m\u00e4 vastaa my\u00f6s geenien nime\u00e4mist\u00e4. Joskus n\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s termi\u00e4 lysosomaaliset kertym\u00e4sairaudet, sill\u00e4 useat NCL-taudit johtuvat vioista proteiineissa, jotka toimivat solun kierr\u00e4tyskeskuksissa eli lysosomeissa. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"etenevat-neurologiset-oireet\">Etenev\u00e4t neurologiset oireet<\/h3>\n\n\n\n<p>Tapauskertomuksen shikokunkoiralla alkoi ilmet\u00e4 oudon k\u00e4velytavan lis\u00e4ksi mm. raajojen t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntely\u00e4 puolelta toiselle. Koira sokeutui v\u00e4hitellen, sen liikkuminen vaikeutui entisest\u00e4\u00e4n ja tauti alkoi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 sek\u00e4 \u00e4\u00e4ntelyss\u00e4. Eutanasia tehtiin 5 v 8 kk i\u00e4ss\u00e4 omistajan pyynn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Koiran aivot tutkittiin magneettikuvauksella kolmesti: 2 v 11 kk, 4 v 7 kk ja 5 v 8 kk i\u00e4ss\u00e4. Kuvista, ja eutanasian j\u00e4lkeen ruumiinavauksessa, havaittiin aivojen etenev\u00e4 surkastuminen. Hermosoluissa n\u00e4kyi NCL-taudeille ominaista kertym\u00e4ainesta. Hermosolujen tuhoutuminen ja kertym\u00e4aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kuitenkin v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin muiden koirarotujen vastaavissa tapauksissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"516\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/headtilt-1024x516.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1358\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/headtilt-1024x516.jpg 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/headtilt-300x151.jpg 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/headtilt-768x387.jpg 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/headtilt-960x484.jpg 960w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/headtilt.jpg 1084w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">P\u00e4\u00e4n kallistelu oireena koirien lysosomaalisissa kertym\u00e4sairauksissa. Kuvassa C on tapauskertomuksen shikokunkoira 3 v 10 kk i\u00e4ss\u00e4. Kuvassa E on puolen vuoden ik\u00e4inen GM1-gangliosidoosia sairastava shiba. Kuva (c) Tamura S, Tamura Y, Nakamoto Y, Hasegawa D, Tsuboi M, Uchida K, Yabuki A and Yamato O (2021) Positioning Head Tilt in Canine Lysosomal Storage Disease: A Retrospective Observational Descriptive Study.&nbsp;<em>Front. Vet. Sci.<\/em>&nbsp;8:802668. doi: 10.3389\/fvets.2021.802668. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"geenivirhe-viela-etsinnan-alla\">Geenivirhe viel\u00e4 etsinn\u00e4n alla  <\/h3>\n\n\n\n<p>Koira testattiin muiden rotujen aikuisi\u00e4n NCL-taudin geenivirheen varalta. Kyse ei ollut samasta geenivirheest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, etteiv\u00e4t nykyiset geenitestit tunnista t\u00e4t\u00e4 shikokunkoirien NCL-tautia tai sen kantajia. Tapauskertomuksen lopussa mainitaan, ett\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n seuraavana tavoitteena on shikokunkoiran NCL-taudin aiheuttavan geenivirheen selvitt\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4 olisi hyv\u00e4, sill\u00e4 shikokunkoirien vuosittaiset rekister\u00f6intim\u00e4\u00e4r\u00e4t on nyky\u00e4\u00e4n niin pieni\u00e4, etteiv\u00e4t ne olisi tarvinneet j\u00e4ljell\u00e4 olevaan kantaansa t\u00e4llaista perinn\u00f6llist\u00e4 sairautta. Hyv\u00e4n\u00e4 puolena yksitt\u00e4isen geenivirheen aiheuttamassa taudissa on se, ett\u00e4 geenitestin avulla kantajat osataan yhdist\u00e4\u00e4 geenivirheest\u00e4 vapaaseen koiraan, jolloin kaikki pennut saavat toimivan geenin (ja yksikin sellainen riitt\u00e4\u00e4) ainakin toiselta vanhemmaltaan*.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"yksi-vai-useampi-geenivirhe\">Yksi vai useampi geenivirhe?<\/h3>\n\n\n\n<p>Shikokun omistajat netiss\u00e4 ovat selv\u00e4sti olleet tietoisia rodussa esiintyv\u00e4st\u00e4 neurologisesta sairaudesta jo vuosia sitten. Oirekuvaukset muistuttavat NCL:\u00e4\u00e4, mutta erikoista on oireiden alkamisik\u00e4, puoli vuotta, joka poikkeaa t\u00e4ss\u00e4 tapauskertomuksessa kuvatun shikokun oireiden alkamisi\u00e4st\u00e4 (2,5 + vuotta). Toki NCL-taudeissa on jonkin verran yksil\u00f6kohtaista vaihtelua, mutta kahden vuoden ero kuulostaa aika suurelta. Tyypillisesti NCL-taudin my\u00f6h\u00e4isempi puhkeaminen ja hitaampi eteneminen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 geenivirhe on eri geeniss\u00e4, tai geenivirhe on sen verran &#8221;liev\u00e4&#8221;, ett\u00e4 proteiini pystyy viel\u00e4 toimimaan edes puoliteholla. Ei ole tavatonta, ett\u00e4 NCL-tautia sairastava henkil\u00f6 on perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n yhdistelm\u00e4heterotsygootti, eli kumpikin vastingeeni on viallinen, mutta niiss\u00e4 on eri mutaatio. Eri geenivirheet on voineet periyty\u00e4 vanhemmilta, tai toinen geenivirhe on voinut synty\u00e4 ns. de novo -mutaationa vain siin\u00e4 siitti\u00f6ss\u00e4 tai munasolussa, josta sairas yksil\u00f6 on saanut alkunsa. (*-t\u00e4htimerkityt kohdat aiemmit eiv\u00e4t huomioi t\u00e4t\u00e4 harvinaista tilannetta, jossa kantajan yhdist\u00e4minen geenitestin perusteella puhtaaseen johtaa silti sairauteen.) Jos kyse on oikeasti ollut useammasta mutaatiosta, niin n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista shikokujen kannalta on parempi de novo -malli, jolloin kannassa olisi liikkeell\u00e4 vain tuo yksi valtamutaatio. <strong>P\u00e4ivitys 12<\/strong>\/<strong>2024<\/strong>: Aikuisi\u00e4n tautimuotoa on tavattu useammalla kuin yhdell\u00e4 shikokunkoiralla. Ihmisten NCL-tautien perusteella arvelen, ett\u00e4 shikokuissa esiintyy kahta eri geenivirhett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"lahteita-ja-luettavaa\">L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa       <\/h3>\n\n\n\n<p>Adult-Onset Neuronal Ceroid Lipofuscinosis in a Shikoku Inu (Tamura ym., 2021)<\/p>\n\n\n\n<p>Positioning Head Tilt in Canine Lysosomal Storage Disease: A Retrospective Observational Descriptive Study (Tamura ym., 2021)<\/p>\n\n\n\n<p>http:\/\/www.nihonken.co\/2018\/09\/lysosomal-storage-disease-in-shikoku.html<\/p>\n\n\n\n<p>https:\/\/incltutkimus.info\/<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyll\u00e4 2021 el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen lehdess\u00e4 julkaistiin tapauskertomus japanilaisesta shikoku-uroksesta, jonka sairaus diagnosoitiin oirekuvan ja solul\u00f6yd\u00f6sten perusteella NCL-taudiksi eli neuronaaliseksi seroidilipofuskinoosiksi. NCL-taudit ovat geenivirheen ja viallisen proteiinin aiheuttamia kertym\u00e4sairauksia, jotka johtavat aivojen surkastumiseen. Periytymismalli on resessiivinen, eli sairaan koiran molemmat vanhemmat ovat oireettomia taudinkantajia*. NCL-taudit tunnetaan my\u00f6s ihmisill\u00e4. Kirjainyhdistelm\u00e4n edess\u00e4 on usein jokin nelj\u00e4s kirjain, joka kuvaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,46,12],"tags":[],"class_list":["post-1356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-genetiikka","category-shikokunkoira","category-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1356"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4627,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1356\/revisions\/4627"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}