{"id":1388,"date":"2022-02-27T20:34:24","date_gmt":"2022-02-27T18:34:24","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1388"},"modified":"2022-03-25T16:38:49","modified_gmt":"2022-03-25T14:38:49","slug":"shiban-silmien-salaisuuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1388","title":{"rendered":"Shiban silmien salaisuuksia"},"content":{"rendered":"\n

Silm\u00e4t sis\u00e4lsiv\u00e4t upeaa villi\u00e4 valoa ja olivat t\u00e4ynn\u00e4 charmia, niin ett\u00e4 katsojan henki l\u00e4hes salpautui. <\/em>(Shiba Inu<\/em>, vaikutelma historiallisesta vuoristoshibasta)<\/p>\n\n\n\n

Jos jokin yksitt\u00e4inen asia erottaa shiban heti l\u00e4nsimaisista koirista, on se luultavasti it\u00e4mainen ilme. Ilme syntyy silmist\u00e4, jotka ovat rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan kolmionmuotoiset ja hieman vinoasentoiset. Kolmion ideaa havainnollistaa hyvin kirjassa 60 vuotta Shiba Inun tutkimusta<\/em> oleva piirroskuva, jota voi kokeilla sovittaa omankin shiban silmiin:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n estetiikkaa<\/h3>\n\n\n\n

Form fits function -periaate selitt\u00e4\u00e4 shiban ideaalisen silm\u00e4n, sill\u00e4 viistoa ja kolmiomaista silm\u00e4\u00e4 on pidetty mets\u00e4stystilanteissa v\u00e4hiten alttiina vaurioitumaan. Toisaalta vanhassa japanilaisessa shibakirjassa varoitetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksist\u00e4 silm\u00e4n kapeudessa ja viistoudessa, eli sit\u00e4kin on ehk\u00e4 siell\u00e4 p\u00e4in aikoinaan kokeiltu (esimerkkikuvia seurauksista ei armeliaasti ole laitettu mukaan.) <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Piirroskuva Edo-kauden japanilaiskoirasta, ajalla ennen kuin niit\u00e4 luokiteltiin nykyisiin rotuihin. Koiraa on k\u00e4ytetty lintujen mets\u00e4stykseen. Kuvaan on tallentunut silm\u00e4n muoto ja muita rotumerkkej\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 anatomisia erikoisuuksia<\/h3>\n\n\n\n

Suuressa japanilaisessa glaukoomatutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 muihin rotuihin verrattuna shiboilla todella oli kapeampi luomirako (eli se silm\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4 osa, mink\u00e4 havainnon maallikkokin voinee tehd\u00e4) sek\u00e4 pienemm\u00e4t silm\u00e4munat. T\u00e4m\u00e4 aiheutti omat ongelmansa gonioskopiassa, jossa linssi painetaan kiinni silm\u00e4n pintaan. Glaukoomatutkimuksen muista huolestuttavista tuloksista lis\u00e4\u00e4 kohta. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s ep\u00e4suora mutta mielenkiintoinen juttu liittyen shiban silm\u00e4n viistouteen l\u00f6ytyy uudesta japaninsusigeenien tutkimuksesta, jossa japanilaisroduilta paikallistettiin muutamia japaninsudelta perittyj\u00e4 geenialueita, jotka l\u00e4nsimaisilta koirilta puuttuvat. Yksi t\u00e4llainen perim\u00e4alue sijaitsee FAM183A-geenin ”edess\u00e4”, joten se voi ehk\u00e4 liitty\u00e4 kyseisen geenin toiminnan s\u00e4\u00e4telyyn. Geeni tunnetaan huonosti, mutta ihmisill\u00e4 se on ns. ehdokasgeeni er\u00e4\u00e4lle perinn\u00f6lliselle oppimish\u00e4iri\u00f6lle. Niill\u00e4 lapsilla, joilla havaittiin mutaatio FAM183A-geeniss\u00e4, on huomionarvoisina piirtein\u00e4 mainittu my\u00f6s yl\u00f6sp\u00e4in viistot luomiraot. T\u00e4llaisesta ei kuitenkaan tule tehd\u00e4 liian nopeita johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Shiban silmiss\u00e4 selke\u00e4 alttius glaukoomalle (?)<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Silm\u00e4n osat ja l\u00e4hikuva kammiokulmasta. Alkuper\u00e4inen kuva: Cancer Research UK \/ Wikimedia Commons. Kuvaan vaihdettu suomennokset ja lis\u00e4tty ympyr\u00f6ity kohta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sitten ne huolestuttavat havainnot. Japanilaisissa tutkimuksissa shibojen silmist\u00e4 on l\u00f6ytynyt glaukoomaa sek\u00e4 ep\u00e4normaaleja rakenteita, jotka yhdistet\u00e4\u00e4n glaukooma-alttiuteen. Yksinkertaistettu mutta ytimek\u00e4s kuvaus glaukoomasta eli silm\u00e4npainetaudista: glaukooma syntyy, kun silm\u00e4ss\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4n nesteen ”viem\u00e4ri” kammiokulmassa (kuvassa valkoinen reik\u00e4) ei ved\u00e4 kunnolla. Nestett\u00e4 tuotetaan silti koko ajan lis\u00e4\u00e4, joten silm\u00e4 alkaa pullistua kuin t\u00e4yttyv\u00e4 vesi-ilmapallo. Liian korkea paine tappaa hermosoluja verkkokalvolla ja n\u00e4k\u00f6hermossa, jolloin silm\u00e4 sokeutuu. Tila on kivulias ja vaikeahoitoinen.<\/p>\n\n\n\n

Ympyr\u00f6ity kohta on siis nimelt\u00e4\u00e4n kammiokulma. Jos glaukooma-alttiutta halutaan tutkia, suoritetaan kammiokulman t\u00e4hystys eli gonioskopia. T\u00e4hystimell\u00e4 katsotaan, <\/p>\n\n\n\n

  • onko kammiokulmassa miten paljon tilaa vai onko sininen osa (iris eli v\u00e4rikalvo) painunut liian l\u00e4helle silm\u00e4n etureunaa, jolloin kammiokulma ahtautuu eik\u00e4 neste p\u00e4\u00e4se kunnolla viem\u00e4riin<\/li>
  • onko l\u00e4hikuvassa n\u00e4kyv\u00e4t ”lonkerot” riitt\u00e4v\u00e4n ohuita ja harvassa vai onko ne ep\u00e4normaalin paksuja, mik\u00e4 my\u00f6s voi tukkia nestekierron (t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n virallisesta nimityksest\u00e4 saadaan taas yks nimihirvi\u00f6 blogiin, eli kyseess\u00e4 on pektinaattiligamenttidysplasia)<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Koiran glaukooma on viel\u00e4 varsin huonosti tunnettu aihe, eik\u00e4 ihmissilmien tutkimusta voi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 soveltaa sellaisenaan koiriin.<\/strong> Esimerkiksi ”lonkeroita” eli pektinaattiligamenttia l\u00f6ytyy vain koirien silmist\u00e4, ei ihmisilt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    Gonioskopia ei ole osa shibojen tavanomaista silm\u00e4tarkastusta. Isoin ero silm\u00e4peilaukseen on siin\u00e4, ett\u00e4 gonioskopiassa linssi vied\u00e4\u00e4n kiinni koiran silm\u00e4n pintaan. Tutkimus voidaan tehd\u00e4 hereill\u00e4 tai rauhoituksessa.<\/p>\n\n\n\n

    Shibojen statseja glaukoomatutkimuksista: ryhmien vertailu<\/h3>\n\n\n\n
    Shiboja tutkittu<\/td>114 shibaa <\/td><\/tr>
    Glaukoomaryhm\u00e4ss\u00e4<\/td>46 shibaa<\/td><\/tr>
    Verrokkiryhm\u00e4ss\u00e4<\/td>68 shibaa<\/td><\/tr>
    Ep\u00e4normaaliutta kammiokulmassa<\/td>101 shiballa<\/td><\/tr>
    Kammiokulma aivan lytyss\u00e4<\/td>28 shiballa (joista glaukooma 24 shiballa)<\/td><\/tr>
    Kammiokulma kapea<\/td>40 shiballa (joista glaukooma 18 shiballa)<\/td><\/tr>
    Kammiokulma hiukan kaventunut<\/td>33 shiballa (joista glaukooma 4 shiballa)<\/td><\/tr>
    Kammiokulma normaalin avoin<\/td>13 shiballa (joilla ei yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n glaukoomaa)<\/td><\/tr>
    ”Lonkerot” kapeissa ja kaventuneissa<\/td>Paksuuntuneita, jopa levym\u00e4isi\u00e4<\/td><\/tr>
    ”Lonkerot” normaaleissa avoimissa<\/td>Normaalin n\u00e4k\u00f6isi\u00e4<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

    Summa summarum, kammiokulmat oli ep\u00e4normaalin kapeita ja pektinaattiligamenttidysplasiaa l\u00f6ytyi my\u00f6s todella monelta verrokkiryhm\u00e4n shibalta, joilla ei (viel\u00e4) ollut diagnosoitu sairaalloista silm\u00e4npaineen nousua. Tulokset tulkittiin siten, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6kset on yleinen ep\u00e4normaalius shiboilla, ja saattavat altistaa shibat glaukoomalle. Shiboja tutkittiin vuosien 1998 ja 2003 v\u00e4lill\u00e4 Japanin Tokiossa. Tutkimus: Possible association of glaucoma with pectinate ligament dysplasia and narrowing of the iridocorneal angle in Shiba Inu dogs in Japan (Kato ym., 2006)<\/p>\n\n\n\n

    Shibojen statseja glaukoomatutkimuksista: yleisyys<\/h3>\n\n\n\n
    Koiria ohjattu silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle yhteens\u00e4<\/td>1244 koiraa<\/td><\/tr>
    N\u00e4ist\u00e4 koirista shiboja<\/td>145 shibaa<\/td><\/tr>
    Glaukooma todettu 1244 koirasta<\/td>127 koiralla<\/td><\/tr>
    Glaukooma todettu 145 shibasta <\/td>42 shiballa<\/td><\/tr>
    Koirapotilaita el\u00e4insairaalassa muista syist\u00e4 yhteens\u00e4<\/td>8103 koiraa<\/td><\/tr>
    Shibapotilaita el\u00e4insairaalassa muista syist\u00e4 yhteens\u00e4<\/td>238 shibaa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

    Toteutus vuosien 1999 ja 2004 v\u00e4lill\u00e4 Tokiossa. Tutkimuksessa mainitut johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: japanilaiset shibat on hyvin alttiita saamaan glaukooman, ja sairauden periytymist\u00e4 ja genetiikkaa olisi syyt\u00e4 tutkia lis\u00e4\u00e4. Tutkimus: Incidence of canine glaucoma with goniodysplasia in Japan : a retrospective study (Kato ym., 2006).<\/p>\n\n\n\n

    Koiran glaukooman tutkiminen, oireet, hoito ja riskigeenien j\u00e4ljitys<\/h3>\n\n\n\n

    On oma liian iso aiheensa t\u00e4h\u00e4n blogipostaukseen. Oireista, hoitomuodoista ja koiran glaukoomatutkimuksesta yleens\u00e4 l\u00f6ytyy englanniksi hyv\u00e4 vuoden 2019 paperi t\u00e4\u00e4ll\u00e4: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC6744300\/ . <\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    Tutkimukset ovat l\u00e4hes 20 vuotta vanhoja. Miten yleinen glaukooma on japanilaisilla shiboilla nykyisin? Jos altistavat rakenteet silm\u00e4ss\u00e4 todella kuuluvat rotuun, niin miksi glaukoomasta ei puhuta juuri mit\u00e4\u00e4n esimerkiksi Suomessa? Onko shibojen muutenkin erikoisissa silmiss\u00e4 jotain, mik\u00e4 kompensoi kapeaa kammiokulmaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    ”Oivoi. Ihmisemme masentui shibojen tilastoista niin ettei jaksanut kirjoittaa enemp\u00e4\u00e4 edes geeneist\u00e4.”<\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Silm\u00e4t sis\u00e4lsiv\u00e4t upeaa villi\u00e4 valoa ja olivat t\u00e4ynn\u00e4 charmia, niin ett\u00e4 katsojan henki l\u00e4hes salpautui. (Shiba Inu, vaikutelma historiallisesta vuoristoshibasta) Jos jokin yksitt\u00e4inen asia erottaa shiban heti l\u00e4nsimaisista koirista, on se luultavasti it\u00e4mainen ilme. Ilme syntyy silmist\u00e4, jotka ovat rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan kolmionmuotoiset ja hieman vinoasentoiset. Kolmion ideaa havainnollistaa hyvin kirjassa 60 vuotta Shiba Inun tutkimusta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[12,1],"tags":[],"class_list":["post-1388","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terveys","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1388"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1422,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1388\/revisions\/1422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}