{"id":1678,"date":"2022-12-24T10:26:05","date_gmt":"2022-12-24T08:26:05","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1678"},"modified":"2022-12-25T14:58:09","modified_gmt":"2022-12-25T12:58:09","slug":"hokkaidonkoiran-silmasairaus-cea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1678","title":{"rendered":"Hokkaidonkoiran silm\u00e4sairaus CEA"},"content":{"rendered":"\n<p>2023 on blogissa hokkaidonkoiran vuosi. On jo aika selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 oli koirakirjoissa mainittu salaper\u00e4inen ainu, joka kuulosti niin kauniilta, samalla kun koko Japani kuulosti viel\u00e4 tavattoman kaukaiselta. Ajattelin ottaa varasl\u00e4hd\u00f6n uuteen vuoteen ja kirjoittaa blogiin siit\u00e4 ainoasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni hokkaidokohtaisesta tutkimusjulkaisusta. Yksi paperi, rento ja nopea homma joululomalle.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"288\" height=\"372\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/hokkishappy2023-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1681\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/hokkishappy2023-1.jpg 288w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/hokkishappy2023-1-232x300.jpg 232w\" sizes=\"auto, (max-width: 288px) 100vw, 288px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Hokkaidonkoira n\u00e4ytti sinist\u00e4 kielt\u00e4 ja totesi, ett\u00e4 onnea yritykseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Aloitetaan vaikka tuosta CEA-lyhenteest\u00e4, eli collie eye anomalysta. Joo, mit\u00e4 ihmett\u00e4 l\u00e4nsimaisiin paimenkoiriin yhdistetty perinn\u00f6llinen ominaisuus tekee kaikkein alkukantaisimpana pidetyss\u00e4 japanilaisessa mets\u00e4styspystykorvassa? Ja jos ja kun m\u00e4ts\u00e4\u00e4v\u00e4 geenimutaatio tunnetaan, niin miten mutaatio on voinut yleisty\u00e4 niin massiivisesti sek\u00e4 pitk\u00e4karvaisessa colliessa ett\u00e4 hokkaidonkoirassa, ett\u00e4 geenitestitulos normaali\/normaali on paremminkin harvinainen l\u00f6yd\u00f6s? Kenties kaikkein omituisin asia on se geeni, johon mutaatio on osunut. <em>NHEJ1<\/em> on itelleni valmiiksi tuttu aivan muista yhteyksist\u00e4. Kyseess\u00e4 ei taatusti ole mik\u00e4\u00e4n &#8221;silm\u00e4geeni.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Ainakin aihe on mielenkiintoinen. Halusin my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4, miten tutkimusryhm\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t collien geenivirheen japanilaisrodussa. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n purkamaan hokkaidonkoiran CEA-ilmi\u00f6t\u00e4. <strong>Huom!<\/strong> En ole el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri enk\u00e4 silm\u00e4tutkija. Kerro heti, jos havaitset tekstiss\u00e4 virhetulkintoja.      <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">CEA eli collien silm\u00e4n poikkeavuus johtuu kehitysh\u00e4iri\u00f6st\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"607\" height=\"396\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/suonikalvo.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1683\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/suonikalvo.jpg 607w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/suonikalvo-300x196.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 607px) 100vw, 607px\" \/><figcaption>Kierr\u00e4tys on p\u00e4iv\u00e4n sana, joten t\u00e4ss\u00e4 ihmisen silm\u00e4 shibojen glaukoomajutusta. Ympyr\u00f6idyn kammiokulman voi nyt unohtaa ja keskitty\u00e4 silm\u00e4n takaosan &#8221;kerroksiin&#8221; eli kovakalvoon, suonikalvoon ja verkkokalvoon. N\u00e4kemisen kannalta kriittinen verkkokalvo k\u00f6ll\u00f6ttelee suonikalvon p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Alkuper\u00e4inen kuva: Cancer Research UK \/ Wikimedia Commons. Kuvaan vaihdettu suomennokset ja lis\u00e4tty ympyr\u00f6ity kohta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Poikkeavuudet aiheuttaa se, ett\u00e4 silm\u00e4n suonikalvo ei kehity siki\u00f6kaudella joka kohdasta normaalisti. Suonikalvo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nimens\u00e4 mukaisesti verisuonia, jotka ravitsevat ja hapettavat verkkokalvon herkki\u00e4 hermosoluja. CEA-silm\u00e4ss\u00e4 suonikalvon verisuonet voivat olla paikoitellen liian harvassa ja paikoitellen omituisen kiemuraisia. Suonikalvosta ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevan verkkokalvosta voi paikoin puuttua pigmentti, eli silm\u00e4tutkimuksessa silm\u00e4npohjasta n\u00e4kyy ns. l\u00e4pi. N\u00e4k\u00f6hermossa tai sen l\u00e4hell\u00e4 voi my\u00f6s olla kuoppa tai reik\u00e4, jos siki\u00f6kudos ei ole sulkeutunut onnistuneesti. Kehitysh\u00e4iri\u00f6 n\u00e4kyy jo pieness\u00e4 alkiossa, eli vika on synnynn\u00e4inen. <\/p>\n\n\n\n<p>Verisuonten rakennepoikkeamat eiv\u00e4t etene en\u00e4\u00e4 syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, mutta se pahin CEA-juttu eli verkkokalvon osittainen tai kokonainen irtoaminen voi tapahtua my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Verkkokalvo voi irrota, jos sen alla oleva suonikalvo on niin monesta (laajasta) kohdasta niin poikkeava, ettei verkkokalvo en\u00e4\u00e4 pysy siin\u00e4 kiinni. Koiran n\u00e4k\u00f6\u00e4 on hankala testata, mutta nykyk\u00e4sitys CEA-l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 ja vaikutuksista n\u00e4k\u00f6kykyyn n\u00e4ytt\u00e4isi olevan seuraava:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>suonikalvon pienet ep\u00e4normaalisti kehittyneet alueet: vaikutus n\u00e4k\u00f6\u00f6n v\u00e4h\u00e4inen\/olematon<\/li><li>kuopat tai rei\u00e4t (<strong>kolo<\/strong>boomat): pienill\u00e4 ei vaikutusta, suuret heikent\u00e4v\u00e4t n\u00e4k\u00f6\u00e4<\/li><li>verkkokalvon irtoaminen: silm\u00e4 on sokea  <\/li><\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"615\" height=\"83\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/kennelliittoCEA.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1707\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/kennelliittoCEA.jpg 615w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/kennelliittoCEA-300x40.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 615px) 100vw, 615px\" \/><figcaption>Kennelliitto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silm\u00e4tarkkituloksissa samaa CEA:n kolmijakoa. CRD\/CH = chorioretinal dysplasia\/choroid hypoplasia eli suoni(verkko)kalvon kehitysh\u00e4iri\u00f6. Coloboma = n\u00e4k\u00f6hermon kuoppa tai reik\u00e4. Ablaatio = verkkokalvo irronnut. T\u00e4m\u00e4n collien aiemmassa silm\u00e4tarkissa ei viel\u00e4 mainittu ablaatiota, joten CEA on sill\u00e4 edennyt pahimpaan muotoon. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">CEA:lla on havaittu yhteys geenimutaatioon <\/h3>\n\n\n\n<p>Collien silm\u00e4poikkeamat on tunnettu i\u00e4t ja ajat, tai ainakin niin kauan kuin silm\u00e4npohjia on t\u00e4hystetty. Yksi CEA:aan yhdistyv\u00e4 geenimutaatio raportoitiin vuonna 2007. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen CEA-diagnosoiduilla koirilla l\u00f6ytyi sama <em>NHEJ1<\/em>-geenin deleetio molemmista vastinkromosomeista, eli ne olivat perineet mutaation molemmilta vanhemmiltaan ja olivat sen suhteen homotsygootteja. CEA-terveill\u00e4 mutaatio oli vain toisessa vastinkromosomissa (CEA-kantajat) tai ei kummassakaan (CEA-vapaat).<\/p>\n\n\n\n<p><em>NHEJ1<\/em>-geeni koodittaa proteiinia, joka osallistuu poikki menneen DNA:n korjaamiseen. Siit\u00e4 tulee lyhenne <strong>n<\/strong>on-<strong>h<\/strong>omologous <strong>e<\/strong>nd<strong> j<\/strong>oining factor. DNA:n katkeaminen on solulle hirvitt\u00e4v\u00e4 katastrofi, joten NHEJ1 ty\u00f6skentelee lukuisissa eri kudoksissa. Toki mill\u00e4 tahansa proteiinilla voi olla viel\u00e4 muita tuntemattomia teht\u00e4vi\u00e4. CEA:n tapauksessa havaittu mutaatio on sellainen, ett\u00e4 geenist\u00e4 puuttuu tietty osa oletetulta s\u00e4\u00e4telyalueelta. Deleetio sijaitsee intronissa, eli proteiinin valmistusohjeen ei pit\u00e4isi sen takia muuttua, mik\u00e4li proteiinia yh\u00e4 tuottuu normaaliin tapaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Geenin osa, jonka deleetio h\u00e4vitt\u00e4\u00e4, on s\u00e4ilynyt samankaltaisena kaikilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 osa on t\u00e4rke\u00e4. Sen alueella sijaitsee useita sitoutumiskohtia geenien toimintaa s\u00e4\u00e4televille proteiineille. Jos NHEJ1-proteiini ei itse aiheuta CEA:ta, on aivan sen naapurissa sijaitseva geeni\/proteiini IHH varteenotettava ehdokas. Kuulostaa ehk\u00e4 oudolta, mutta yhden geenin sis\u00e4ll\u00e4 sijaitseva mutaatio voi vaikuttaa toisen geenin toimintaan, koska geenit on solussa kolmiulotteisessa sykkyr\u00e4ss\u00e4 niin ett\u00e4 DNA-juosteessa erill\u00e4\u00e4n olevat kohdat onkin oikeasti vierekk\u00e4in. <em>IHH<\/em> (Indian Hedgehog) liittyy solusignalointiin ja solujen erilaistumiseen alkionkehityksen aikana. IHH-spekulaatio on esitetty jo 2007, mutta julkaistuja tutkimuksia aiheesta ei n\u00e4yt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. <strong>P\u00e4ivitys:<\/strong> onpas sittenkin kehitetty poistogeeninen hiiri, jolla ei ole <em>IHH<\/em>-geeni\u00e4 lainkaan. Vaikutusta silm\u00e4n kehitykseen ei havaittu, joten mystery intensifies.<\/p>\n\n\n\n<p>Sitten on viel\u00e4 lukuisat uudemmat tutkimukset, joissa <em>NHEJ1<\/em>-deleetiomutaatio ei olekaan ennustanut CEA-diagnoosia edes colliella. Tilanne vaikuttaa melkoisen sekavalta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lyhyt versio CEA-geenimutaatiosta (2022):<\/strong> <em>NHEJ1<\/em>-deleetiomutaatio voi olla monissa roduissa tai populaatioissa toimiva markkeri CEA:lle. NHEJ1 ei luultavasti itse ole se proteiini, joka aiheuttaa CEA:n. Asiaan voi liitty\u00e4 ns. ep\u00e4t\u00e4ydellinen penetranssi, jolloin geenitestin perusteella &#8221;sairas&#8221; genotyyppi ei saakaan CEA-diagnoosia. CEA:n alle niputetut l\u00f6yd\u00f6kset eli suonikalvon kehitysh\u00e4iri\u00f6 ja n\u00e4k\u00f6hermon kuopat\/rei\u00e4t saattavat olla eri geenivirheiden aiheuttamia. <\/p>\n\n\n\n<p>Geenitesteihin kannattanee suhtautua tietyll\u00e4 varauksella ainakin siihen asti, kunnes sairautta tai ominaisuutta aiheuttava mutaatio on selke\u00e4sti n\u00e4ytetty. CEA:n kohdalla n\u00e4in ei viel\u00e4 ole.  <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Hokkaidonkoirilla collien CEA-geenimutaatio on yleinen<\/h3>\n\n\n\n<p>Vihdoinkin p\u00e4\u00e4stiin siihen hokkaidotutkimukseen. Ensimm\u00e4inen CEA-diagnosoitu hokkaidonkoira raportoitiin el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen kirjallisuudessa vuonna 2012. L\u00f6yd\u00f6s tehtiin sattumalta, kun koiraa hoidettiin silm\u00e4luomen kiertym\u00e4n takia. Geenitestiss\u00e4 paljastui, ett\u00e4 koira oli homotsygootti NHEJ1-mutaation suhteen. Tutkimukseen geenitestattiin lis\u00e4ksi 17 muuta hokkaidonkoiraa kolmesta eri kennelist\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kantajia oli 12 ja homotsygootteja 5, eli mukaan ei osunut yht\u00e4k\u00e4\u00e4n mutaatiosta vapaata koiraa. Koirien silmi\u00e4 ei tutkittu. Tutkimusjulkaisussa pohditaan collien mutaation p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 hokkaidonkoiraan. Vaihtoehtoja on kolme:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>nykyisill\u00e4 hokkaidonkoirilla on taustalla roturisteytyksi\u00e4 colliesukuisten koirien kanssa, mutta t\u00e4m\u00e4 torpataan rotujen erilaisen ulkomuodon perusteella<\/li><li>sama mutaatio olisi tapahtunut itsen\u00e4isesti my\u00f6s hokkaidonkoirissa, mutta t\u00e4m\u00e4 torpataan todenn\u00e4k\u00f6isyyksien perusteella<\/li><li>mutaatio on vanhempaa perua kuin on uskottu ja p\u00e4\u00e4tynyt sek\u00e4 colliekoiriin ett\u00e4 hokkaidonkoiriin muinaiselta yhteiselt\u00e4 esivanhemmalta, ja t\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 selityksen\u00e4.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"744\" height=\"354\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/genetest-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1699\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/genetest-1.jpg 744w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/genetest-1-300x143.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 744px) 100vw, 744px\" \/><figcaption>Embarkin avoimessa geenitestien tietokannassa heti ensimm\u00e4inen katsomani hokkaidonkoira oli CEA-mutaation kantaja. Sen v\u00e4rigeeneist\u00e4 l\u00f6ytyi toinen kiinnostava juttu, koska se n\u00e4ytti olevan my\u00f6s D-lokuksen diluutiomutaation kantaja. En ole ennen n\u00e4hnyt japanilaiskoirilla diluutiogeenej\u00e4. Tarkottaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 voi olla olemassa sinisi\u00e4 ja shampanjanv\u00e4risi\u00e4 hokkaidonkoiria?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>En osaa viel\u00e4 sanoa hokkaidonkoiran viimeisimmist\u00e4 pullonkaulavaiheista, mutta shibojen ja akitojen j\u00e4lilt\u00e4 erilaiset roturisteytykset ei kuulosta liian kaukaa haetulta. Ulkomuoto ainakin palautuu parissa sukupolvessa. Jos n\u00e4in on, niin uusi ihmetyksen aihe on tuo NHEJ1-mutaation yleisyys roduissa. Ihan kuin se antaisi jotain valintaetua ja tehostaisi omaa levi\u00e4mist\u00e4\u00e4n. Toisaalta ruotsalaisten collieiden pentuedata ajalta ennen mutaation l\u00f6ytymist\u00e4 n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 pentueluku oli pienempi yhdistelmiss\u00e4, joissa toisella vanhemmalla oli diagnosoitu n\u00e4k\u00f6hermon kuoppa\/reik\u00e4 ja toisella suonikalvon kehitysh\u00e4iri\u00f6. Kahden suonikalvon kehitysh\u00e4iri\u00f6isen yhdist\u00e4minen sen sijaan ei poikennut terve x terve -yhdistelmien pentueluvusta.   <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Shiboilla ei havaittu CEA-mutaatiota <\/h3>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa hyvi\u00e4 tutkimusuutisia shiboille. Koska NHEJ1-mutaatio n\u00e4ytti yleiselt\u00e4 hokkaidonkoirassa, niin oli aiheellista tarkistaa, l\u00f6ytyisik\u00f6 sit\u00e4 muistakin aasialaisroduista. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa oli mukana 208 shibaa, 136 koreanjindoa ja 33 ryukyunkoiraa. Tulos: 0 kpl mutaatioalleelia, eli n\u00e4iss\u00e4 roduissa ei havaittu edes yht\u00e4 CEA-kantajaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"426\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/Ryukyu_dog_pair-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1697\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/Ryukyu_dog_pair-1.jpg 640w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/Ryukyu_dog_pair-1-300x200.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption>Ryukyunkoiria. Lue seuraava kappale, jos harkitset omaa ryukyunkoiraa. Kuva: Ryukyu Mike \/ Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Samalla tutkittiin toisen colliemutaation MDR1:n esiintymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on se geenimutaatio, joka tekee jo kantajista eritt\u00e4in alttiita mm. ivermektiini\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4ville matol\u00e4\u00e4kkeille. Tulos: CEA-mutaatio ja ivermektiinimutaatio eiv\u00e4t esiintyneet systemaattisesti yhdess\u00e4. Hokkaidonkoirista, shiboista ja jindoista MDR1-mutaatiota ei l\u00f6ytynyt lainkaan, mutta 33 ryukyunkoirasta 6 oli t\u00e4m\u00e4n geenivirheen kantajia. Havainto on genetiikan kannalta j\u00e4lleen kiinnostava, koska colliesukuisten koirien MDR1-mutaation uskotaan olevan per\u00e4isin yksitt\u00e4iselt\u00e4 koiralta, joka on el\u00e4nyt Iso-Britanniassa 1800-luvulla. Jotakin reitti\u00e4 mutaatio on sitten l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 Ryukyusaarille.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Silm\u00e4genetiikan kestomysteerit<\/h3>\n\n\n\n<p>Kuten geenijuttujen kanssa monesti k\u00e4y, niin kaikki muuttuu sit\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isemm\u00e4ksi mit\u00e4 enemm\u00e4n aiheeseen perehtyy, ja lopputuloksena on lis\u00e4\u00e4 ratkaisemattomia kysymyksi\u00e4. Niin nytkin. Mik\u00e4 geenivirhe CEA:n oikeasti aiheuttaa, onko CEA oikeasti monta erillist\u00e4 kehitysh\u00e4iri\u00f6t\u00e4, onko NHEJ1-deleetiomutaatio yleistynyt colliessa ja hokkaidonkoirassa todella vain sattumalta&#8230; ja mist\u00e4 se nyt sitten on hokkaidonkoiriin oikeasti p\u00e4\u00e4tynyt. Ent\u00e4 onko collien silm\u00e4sairaus ja lyhenne CEA yh\u00e4 suositeltu nime\u00e4mistapa vai pit\u00e4isik\u00f6 vakiinnuttaa jokin suomitermi choroidal hypoplasialle&#8230; ja kattaako se my\u00f6s koloboomarei\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n<p>Onneksi itse asia eli CEA sairautena ei vaikuta olevan kovin dramaattinen, jos koko rotuun levinnytt\u00e4 sairautta ei ole edes huomattu ennen kuin vahingossa kymmenen vuotta sitten. Jos nyt useimpien koirien tapauksessa edes voi puhua sairaudesta. Suomen kielest\u00e4 puuttuu k\u00e4tev\u00e4 enkkutermi &#8221;affected&#8221;. Siin\u00e4 mieless\u00e4 kantajien karsiminen jalostuksesta olisi turhaa lopun alkua muutenkin pienilukuiselle rodulle. <\/p>\n\n\n\n<p>Siin\u00e4 kaikki. Sattumal\u00f6yd\u00f6s eli diluutioalleeli hokkaidonkoirassa saattoi inspiroida uuden v\u00e4rigenetiikkajutun.   <\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa  <\/h3>\n\n\n\n<p>Collie eye anomaly: a review (Palanova, 2015)<\/p>\n\n\n\n<p>Breed relationships facilitate fine-mapping studies: a 7.8-kb deletion cosegregates with Collie eye anomaly across multiple dog breeds (Parker ym., 2007)<\/p>\n\n\n\n<p>Collie eye anomaly in the rough collie in Sweden: genetic transmission and influence on offspring vitality (Wallin-H\u00e5kanson ym., 2000)<\/p>\n\n\n\n<p>Discrepancy in compliance between the clinical and genetic diagnosis of choroidal hypoplasia in Danish Rough Collies and Shetland Sheepdogs (Fredholm ym., 2016)<\/p>\n\n\n\n<p>Collie eye anomaly in Hokkaido dogs: case study (Mizukami ym., 2012)<\/p>\n\n\n\n<p>Investigation of parallel and simultaneous selection for collie eye anomaly and ivermectin toxicosis (Mizukami ym., 2014)<\/p>\n\n\n\n<p>https:\/\/hokkaidoni.blogspot.com\/2014\/05\/hokkaido-cea.html<\/p>\n\n\n\n<p>https:\/\/www.kennelliitto.fi\/perinnolliset-sairaudet-ja-koiran-hyvinvointi\/yleisimmat-silmasairaudet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2023 on blogissa hokkaidonkoiran vuosi. On jo aika selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 oli koirakirjoissa mainittu salaper\u00e4inen ainu, joka kuulosti niin kauniilta, samalla kun koko Japani kuulosti viel\u00e4 tavattoman kaukaiselta. Ajattelin ottaa varasl\u00e4hd\u00f6n uuteen vuoteen ja kirjoittaa blogiin siit\u00e4 ainoasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni hokkaidokohtaisesta tutkimusjulkaisusta. Yksi paperi, rento ja nopea homma joululomalle. Hokkaidonkoira n\u00e4ytti sinist\u00e4 kielt\u00e4 ja totesi, ett\u00e4 onnea [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,48,12],"tags":[],"class_list":["post-1678","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-genetiikka","category-hokkaidonkoira","category-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1678","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1678"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1678\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1715,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1678\/revisions\/1715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1678"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1678"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1678"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}