”GM1-gangliosidoosi” viittaa siihen, ett\u00e4 soluihin kertyy gangliosidi-nimist\u00e4 rasvamolekyyli\u00e4. Kirjaimet GM muodostuvat sanoista gangliosidi ja mono, mik\u00e4 kuvaa tarkemmin t\u00e4m\u00e4n gangliosidityypin kemiallista rakennetta. Gangliosidit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 rakennuspalikoita etenkin hermosolujen solukalvoilla. Solut el\u00e4v\u00e4t jatkuvassa muutostilassa voidakseen vastata ymp\u00e4rist\u00f6n signaaleihin – niinp\u00e4 my\u00f6s vanhoja gangliosideja hajotetaan ja uusia valmistetaan nopeassa tahdissa. Useimmilla gangliosideilla on omat hajottajaentsyymins\u00e4, jotka ovat siis eri geenien koodittamia proteiineja. <\/p>\n\n\n\n
GM1-gangliosidin hajotukseen osallistuu entsyymi nimelt\u00e4 beeta-galaktosidaasi<\/strong>. Mutaatio t\u00e4m\u00e4n entsyymin geeniss\u00e4 johtaa virheelliseen rakennusohjeeseen, eik\u00e4 muodostuva mutanttientsyymi en\u00e4\u00e4 toimi. Seuraukset ovat murheellisia sek\u00e4 solun ett\u00e4 sairaan yksil\u00f6n tasolla. Hajotettavaksi tarkoitettua GM1-gangliosidia kertyy solun ”kierr\u00e4tyskeskuksiin” eli lysosomeihin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi gangliosidoosit luokitellaan my\u00f6s lysosomaalisiksi kertym\u00e4sairauksiksi. Kertyminen on ajan my\u00f6t\u00e4 mittavinta hermosoluissa, jotka eiv\u00e4t jakaannu ja siten v\u00e4henn\u00e4 yksitt\u00e4isen solun kertym\u00e4ainesta. Hermosolujen toiminta h\u00e4iriintyy, ne turpoavat ja alkavat kuolla. Shibojen GM1-gangliosidoosin huomattavimmat oireet ovatkin neurologisia. GM1-gangliosidoosia esiintyy my\u00f6s ihmisill\u00e4 sek\u00e4 muutamalla muulla koirarodulla. Shiban geenimutaatio ja oirekuva poikkeavat muiden koirarotujen GM1-gangliosidoosista.<\/p>\n\n\n\n GM1-gangliosidoosi vie vuodessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n GM1-gangliosidoosia sairastava pentu vaikuttaa tavanomaiselta pikkushibalta. Omistajan ep\u00e4ilykset her\u00e4\u00e4v\u00e4t pennun l\u00e4hestyess\u00e4 puolen vuoden ik\u00e4\u00e4, kun jokin sen motoriikassa muuttuu. Ensioireita ovat pahenevat tasapainovaikeudet, haparoiva liikkuminen ja p\u00e4\u00e4n t\u00e4rin\u00e4. Aivojen surkastumisen edetess\u00e4 shiba menett\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen n\u00e4k\u00f6ns\u00e4, liikuntakykyns\u00e4, ja lakkaa lopulta reagoimasta ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4rsykkeisiin. Vaikka sairaan koiran \u00e4lykkyytt\u00e4 on vaikea arvioida muiden oireiden lomassa, on hermosolujen tuhoutumisen seurauksena luultavasti my\u00f6s syvenev\u00e4 kehitysvammaisuus. Sairauden viimeisess\u00e4 vaiheessa 12-15 kuukauden ik\u00e4inen shiba olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lihasten j\u00e4ykistelyst\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 passiivinen vuodepotilas. N\u00e4in el\u00e4m\u00e4niloinen shibapentu hiipuu vuoden sis\u00e4ll\u00e4 oireiden ilmaantumisesta, eik\u00e4 hoitokeinoa ole. Omistajan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 seurata taudin v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 etenemist\u00e4 ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s eutanasian ajankohdasta. <\/p>\n\n\n\n Japanilaisen Sakura-shiban omistaja kirjoittaa aiheesta blogia. Sakura ja sen kaksi pentuesisarusta sairastuivat GM1-gangliosidoosiin. Linkki Sakuran blogiin.<\/a><\/p>\n\n\n\n Voiko shibapentuni sairastua?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Shibojen GM1-gangliosidoosi on onneksi harvinainen, eik\u00e4 rotuyhdistyksen tietoon ole toistaiseksi tullut yht\u00e4k\u00e4\u00e4n sairasta suomalaista shibaa. Taudin siemenet saattavat silti olla l\u00e4sn\u00e4 Suomenkin shibakannassa. Muiden resessiivisesti periytyvien sairauksien tavoin GM1-gangliosidoosi puhkeaa vain silloin, jos pentu on perinyt tautimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Pentueen vanhemmat ovat tuolloin – kasvattajan toivon mukaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 – taudin kantajia. T\u00e4llaisessa yhdistelm\u00e4ss\u00e4 jokaisella pennulla on matemaattisesti 25 % riski olla sairas. Todenn\u00e4k\u00f6isyys vastaa valkoisen pennun syntymist\u00e4 \u201cv\u00e4rikk\u00e4ille\u201d vanhemmille, jotka kantavat valkoista. (Kyseess\u00e4 on havainnollistava esimerkki, eik\u00e4 valkoinen v\u00e4ri sin\u00e4ns\u00e4 liity gangliosidoosiin mitenk\u00e4\u00e4n.) <\/p>\n\n\n\n GM1-gangliosidoosin kantajilla on perim\u00e4ss\u00e4\u00e4n geenist\u00e4 sek\u00e4 mutanttiversio, genetiikan termein tautialleeli, ett\u00e4 normaali alleeli, jonka ohjeilla toimivaa entsyymi\u00e4 valmistuu riitt\u00e4v\u00e4sti. Kantajat ovat siis oireettomia. Itse asiassa kantajat saattavat olla jopa n\u00e4yttelyvoittajia ja suosittuja jalostusuroksia, jotka periytt\u00e4v\u00e4t tautialleelia pennuistaan keskim\u00e4\u00e4rin joka toiselle. N\u00e4in tautialleeli voi kulkea sukupuussa sukupolvien ajan ja esimerkiksi Suomen pieness\u00e4 shibakannassa yleisty\u00e4 sattuman vaikutuksesta. T\u00e4llainen sattuma voi olla yksitt\u00e4isen kantajan suuri pentum\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos sama kantajashiba esiintyy pentueen sukupuussa sek\u00e4 emon ett\u00e4 is\u00e4n puolella, muuttuu riski sairaisiin pentuihin teoreettisesta todelliseksi.<\/p>\n\n\n\n Voisiko shibani olla kantaja?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Miten yleinen GM1-gangliosidoosia aiheuttava geenivirhe shiboilla sitten on? Professori Yamaton toteuttamassa tutkimuksessa (julkaisuvuosi 2013) oli testattu yhteens\u00e4 590 shibaa Japanin kahdeksalta alueelta. N\u00e4ist\u00e4 kuusi paljastui taudin kantajiksi, mik\u00e4 tarkoitti 1,02 prosenttia testiin sattumanvaraisesti valikoituneista shiboista. Lukema kuulostaa pienelt\u00e4, mutta se on syyt\u00e4 suhteuttaa Japanissa vuosittain syntyv\u00e4n 40 000 shibapennun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Huomionarvoista on se, ett\u00e4 puolet l\u00f6ytyneist\u00e4 kantajista oli kotoisin Kinkin alueelta. My\u00f6s monet GM1-gangliosidoosiin sairastuneet shibat vaikuttivat keskittyneen Kinkiin. <\/p>\n\n\n\n Kinkin alueen sairaiden ja kantajien sukutauluja tutkimalla l\u00f6ytyi yhdist\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi tietyn shibakennelin kaksi kantajaurosta. Vaikka kyseisen kennelin nimi ei ole julkista tietoa, on t\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki resessiivisesti periytyv\u00e4n sairauden levi\u00e4misest\u00e4 rotukoirissa. N\u00e4m\u00e4 kaksi kantajaurosta todellakin olivat n\u00e4yttelyvoittajia, joita monet l\u00e4hialueen kasvattajat k\u00e4yttiv\u00e4t yhdistelmiins\u00e4. <\/p>\n\n\n\n 2019:<\/strong> GM1-gangliosidoosi Japanin ulkopuolella<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tautialleeli on vuoteen 2019 menness\u00e4 levinnyt Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 siten, ett\u00e4 sairaan pentueen syntyminen tuli mahdolliseksi. Ep\u00e4virallisen sukupuutietokannan mukaan er\u00e4\u00e4ll\u00e4 kantajauroksella on noin 70 pentua. Matemaattisesti puolet n\u00e4ist\u00e4 kantaa itsekin tautialleelia ja mahdollisesti periytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 eteenp\u00e4in. Kyseess\u00e4 on ollut onneton sattuma, eik\u00e4 asia ole ollut tiedossa koiran tai sen omien tuontivanhempien jalostusk\u00e4yt\u00f6n aikana. Vastaavia paikallisia populaatioita, joissa tautialleeli on hiljalleen rikastunut, voi olla it\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muuallakin. Ensimm\u00e4inen sairas pentu paljastaa asian, mutta on yleens\u00e4 vain j\u00e4\u00e4vuoren huippu. Suomessa shibojen uusi PEVISA rajoittaa yksitt\u00e4isen koiran j\u00e4lkel\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n 25:een.<\/p>\n\n\n\n Professori Yamato on ehdottanut, ett\u00e4 ainakin Japanista ulkomaille myyt\u00e4v\u00e4t shibat testattaisiin tautialleelin suhteen jo Japanissa. Japanin-tuonteja pidet\u00e4\u00e4n tyypillisesti arvokkaina jalostuskoirina, ja niiden geneettinen vaikutus muissa maissa voi olla suhteellisen suuri.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n 2021:<\/strong> GM1-kantajien jalostusk\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ketjuttuneen ainakin nelj\u00e4n sukupolven ajan eri kennelnimien alla. Tautialleelin levi\u00e4misen seuranta voi silti olla yh\u00e4 hallinnassa.<\/p>\n\n\n\n Geenitestaus tuo arvokasta tietoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Varsin pienen ja viel\u00e4 nuoren shibapopulaatiomme kannalta voisi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 testata mahdollisimman moni shiba, jotta saataisiin selville, onko GM1-gangliosidoosia aiheuttava geenimutaatio p\u00e4\u00e4ssyt jossakin vaiheessa asettumaan t\u00e4nne tai jopa rikastumaan suomalaisissa shiboissa. Aikaisemmin tautialleelia on kartoitettu l\u00e4nsimaista Tsekeiss\u00e4 vuosina 2005-2006, jolloin tsekkil\u00e4isten shibojen rotuyhdistyksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyyn osallistuneista 95 shibasta ei l\u00f6ytynyt taudinkantajia. Toivon mukaan omat shibamme ovat olleet yht\u00e4 onnekkaita. <\/p>\n\n\n\n Testattavan shiban ei tarvitse olla itse jalostuskoira tai sellaiseksi suunniteltu. Mahdollisten kantajien jalostusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulisi rajoittaa tai harkita hyvin tarkkaan \u2013 geenitestauksen arkip\u00e4iv\u00e4istyess\u00e4 voi yksitt\u00e4isi\u00e4 resessiivisi\u00e4 tautialleeleja kenties yritt\u00e4\u00e4 hallita siten, ett\u00e4 kantajan j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4 valitaan jalostukseen vain tautialleelista vapaita pentuja. Geenitestin n\u00e4ytteeksi ei tarvita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 verikoetta. Usein riitt\u00e4\u00e4 poskisolun\u00e4yte, joka otetaan py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pient\u00e4 n\u00e4ytepuikkoa koiran suussa. GM1-gangliosidoosin testituloksen lis\u00e4ksi monet kaupalliset DNA-testit kertovat, kantaako punainen shiba valkoista, black & tania tai per\u00e4ti seesamia v\u00e4rityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Uusi l\u00f6yt\u00f6: shibojen GM2-gangliosidoosi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuonna 2017 yhdysvaltalaisilta shiboilta tunnistettiin uusi geenivirhe, joka johtaa toisenlaiseen gangliosidoosin muotoon, GM2-gangliosidoosiin. Kyseess\u00e4 on HEXB-geeni, jonka virhe vaikuttaa kahteen eri entsyymiin, beta-heksosaminidaaseihin A ja B. Taudin oireet, ennuste ja periytymistapa muistuttavat GM1-gangliosidoosia. Kun Missourin yliopiston DNA-pankin 40 shiban\u00e4ytett\u00e4 tutkittiin t\u00e4m\u00e4n tautialleelin varalta, havaittiin kolme kantajaa. Kyseiset vuonna 2002, 2004 ja 2007 syntyneet shibat eiv\u00e4t tiett\u00e4v\u00e4sti olleet sukua toisilleen tai tutkimuksen sairaille shiboille. Erilaisten geenivirheiden mahdollisuus on siis huomioitava, mik\u00e4li gangliosidoosiin viittava oirekuva ei selity GM1-tyypin taudin tunnistavalla geenitestill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Huom. Eri roduilta on l\u00f6ydetty samasta geenist\u00e4 erilaisia GM2-tautimutaatioita, ja geenitestit ovat mutaatiokohtaisia eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rotukohtaisia. Villakoirien GM2-geenitesti ei tunnista shibojen GM2-mutaatiota ja toisinp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa:<\/strong><\/p>\n\n\n\n GM1 gangliosidosis in shiba dogs. (Yamato ym., 2000)<\/a> <\/p>\n\n\n\n A novel mutation in the gene for canine acid beta-galactosidase that causes GM1-gangliosidosis in Shiba dogs. (Yamato ym., 2002<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Clinical and clinico-pathologic characteristics of Shiba dogs with a deficiency of lysosomal acid beta-galactosidase: a canine model of human GM1 gangliosidosis. (Yamato ym., 2003)<\/a><\/p>\n\n\n\n Molecular screening of canine GM1 gangliosidosis using blood smear specimens after prolonged storage: detection of carriers among shiba dogs in northern Japan. (Yamato ym., 2008)<\/a><\/p>\n\n\n\n Mutation screening of canine GM1 gangliosidosis for preventive measures: absence of the mutant allele in breeding Shiba dogs in the Czech Republic. (Yamato ym., 2009) <\/p>\n\n\n\n GM1-Ganglioside Accumulation at the Mitochondria-Associated ER Membranes Links ER Stress to Ca2+-Dependent Mitochondrial Apoptosis (Sano ym., 2009)<\/a><\/p>\n\n\n\n Serial MRI features of canine GM1 gangliosidosis: a possible imaging biomarker for diagnosis and progression of the disease. (Hasegawa et al., 2012)<\/a><\/p>\n\n\n\n Molecular epidemiology of canine GM1 gangliosidosis in the Shiba Inu breed in Japan: relationship between regional prevalence and carrier frequency. (Uddin et al., 2013)<\/a><\/p>\n\n\n\n GM2 Gangliosidosis in Shiba Inu Dogs with an In\u2010Frame Deletion in <\/a>HEXB <\/a><\/em>(Kolicheski ym., 2017)<\/a><\/p>\n\n\n\n Canine GM2\u2010Gangliosidosis Sandhoff Disease Associated with a 3\u2010Base Pair Deletion in the <\/a>HEXB G<\/a><\/em>ene (Wang ym., 2018)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" GM1-gangliosidoosi voi kuulostaa tutulta niille shibanomistajille, jotka ovat harkinneet koiransa geenitestausta. Suositun MyDogDNA-geenitestin nettisivu listaa kyseisen sairauden shibojen ainoaksi rotukohtaiseksi tautimutaatioksi, jonka testi paljastaa. Professori Osamu Yamato kuvaili shiban GM1-gangliosidoosin vuonna 2000 ja on sittemmin kartoittanut taudin esiintymist\u00e4 Japanin ja Tsekkien shiboissa. Syyt\u00e4kin on, sill\u00e4 GM1-gangliosidoosi on julma hermorappeumasairaus, joka johtaa varhaiseen kuolemaan ja periytyy […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[13,19,18,16,17],"class_list":["post-169","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terveys","tag-gangliosidoosi","tag-geenitestaus","tag-perinnollisyys","tag-sairaudet","tag-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=169"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1350,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions\/1350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/gangl-e1553897083475-1024x211.jpg\")
<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/gangliosidoosisukupuu-1024x515.jpg\")
Resessiivisen taudin periytymismalli. Esimerkiss\u00e4 sek\u00e4 is\u00e4n ett\u00e4 emon suvussa esiintyv\u00e4 ”Reetu” on taudinkantaja, joka on periytt\u00e4nyt tautialleelin t\u00e4m\u00e4n pentueen molemmille vanhemmille. Joka pennulla on nyt 25 % matemaattinen riski peri\u00e4 tautialleeli kummaltakin vanhemmaltaan eli olla sairas. Sattuma vaikuttaa paljon pieniss\u00e4 pentueissa, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sairas voi olla vaikka koko pentue tai ei yksik\u00e4\u00e4n.
<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/gm1carr-827x1024.jpg\")