{"id":1716,"date":"2022-12-25T22:24:05","date_gmt":"2022-12-25T20:24:05","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1716"},"modified":"2022-12-25T23:06:32","modified_gmt":"2022-12-25T21:06:32","slug":"sininen-hokkaidonkoira-d-lokus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1716","title":{"rendered":"Sininen hokkaidonkoira? (D-lokus)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuvank\u00e4sittelyll\u00e4 siniseksi jalostettu hokkaidonkoira. Alkuper\u00e4inen kuva: Magdalena Niemiec \/ Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Embarkin geenitestatuista hokkaidonkoirista l\u00f6ytyi yksi kaveri, joka oli merkattu turkin v\u00e4riin vaikuttavan diluutiogeenimuodon kantajaksi. Uusi v\u00e4rigeeni japanilaisrotuihin! Shibojen v\u00e4rigenetiikka on lopulta aika yksitoikkoista (vain A- ja E- ja S-lokukset), ja muut japanilaiset toivat aiemmin mukanaan vain brindlen (K-lokus). Jos testitulos on totta, niin hokkaidonkoirissa esiintyy muuntelua my\u00f6s D-lokuksessa. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista, ett\u00e4 kahdelle diluution kantajalle syntyy pentu, jonka musta pigmentti on haalistunut harmaaksi. Monissa roduissa t\u00e4t\u00e4 kutsutaan siniseksi v\u00e4riksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sininen chow. Diluutiota esiintyy my\u00f6s shar peill\u00e4, joten mutaation uskotaan olevan ikivanha. Kielen sinisyys ei tiett\u00e4v\u00e4sti liity D-lokukseen. Kuva: Vladimir Gubanov \/ Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

H\u00e4iri\u00f6 pigmentin kuljetuksessa haalistaa karvan<\/h3>\n\n\n\n

Pigmentti\u00e4 toimitetaan pakattavaksi kasvavaan karvaan pieniss\u00e4 pigmenttirakkuloissa eli melanosomeissa. Jos pigmenttirakkuloiden liikenteess\u00e4 on h\u00e4ikk\u00e4\u00e4, ne eiv\u00e4t kulkeudu normaalisti sinne minne pit\u00e4isi ja sulautuvat yhteen j\u00e4ttikokoisiksi rakkuloiksi. Lopputuloksena on tavallista haaleampi karvapeite. Oletuksena ilmeisesti on, ett\u00e4 pigmentti itsess\u00e4\u00e4n on tavanomaista, mutta sit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4dy karvaan yht\u00e4 paljon ja tasaisesti kuin yleens\u00e4. D-lokuksessa (sanasta diluutio, laimeneminen) sijaitseva melanofiliini<\/em>-geeni (MLPH<\/em>) ja sen koodittama proteiini osallistuvat pigmenttirakkuloiden liikenn\u00f6intiin. MLPH<\/em>-geenin mutaatiot on yhdistetty v\u00e4rin haalistumiseen. Erilaisia D-lokuksen diluutiomutaatioita tunnetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kolme, ja ne kaikki ovat resessiivisi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Musta ja sininen dobermanni. Haalistuminen n\u00e4kyy mustissa osissa mutta ei punaruskeissa tan-merkeiss\u00e4. Kuva: Pharaoh Hound \/ Wikimedia Commons (CC BY-SA 2.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

D-lokuksen mutaatio haalistaa selke\u00e4sti vain mustapigmentin<\/h3>\n\n\n\n

V\u00e4rigenetiikan perusteiden kertausta: kaikki koirien v\u00e4rit aiheutuu vain kahdesta eri pigmentist\u00e4. Mustapigmentti on se musta (duh) ja punapigmentti eri s\u00e4vyiss\u00e4 vastaa kaikesta muusta valkoisenvaaleasta keltaiseen ja syv\u00e4npunaiseen. Lis\u00e4ksi pigmenttisolujen totaalinen puuttuminen n\u00e4kyy kirkkaanvalkoisena ”v\u00e4rin\u00e4”. Samaan karvaan voidaan pakata molempia pigmenttilajeja ainakin vuorotellen. En tied\u00e4, voidaanko musta- ja punapigmentti\u00e4 sekoitella samaan karvaan yht\u00e4aikaisesti, ehk\u00e4 ei? Siin\u00e4 heti yksi kysymys mysteerilistalle. <\/p>\n\n\n\n

Tuossa oli kuvattu yksinkertainen l\u00e4ht\u00f6tilanne, jossa mustapigmentti todella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustalta ja punainen punaiselta. Sitten on olemassa eri v\u00e4rigeenej\u00e4, jotka mutatoituneina tekev\u00e4t jotain n\u00e4ille peruspigmenteille niin ett\u00e4 turkin v\u00e4ri silminn\u00e4hden muuttuu. D-lokuksen diluutiomutaatioille on ominaista se, ett\u00e4 haalistumisen ”uhriksi” joutuu selkeimmin mustapigmentti. Eli kaikki saman koiran normaalisti mustat kohdat. Punapigmentoidun karvan uskotaan haalistuvan my\u00f6s hiukan, mutta vaikutusta ei yleens\u00e4 huomaa v\u00e4riss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Chowin sininen nen\u00e4. Sinisyys erottuisi paremmin, jos vieress\u00e4 olisi musta nen\u00e4. Kuva: Wimbows\/Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nen\u00e4 paljastaa sinisyyden<\/h3>\n\n\n\n

D-lokus on niit\u00e4 v\u00e4rilokuksia, joiden vaikutus ulottuu karvan pigmentoitumisen lis\u00e4ksi ihoon. Ainakin osa diluutiomutaatioista aiheuttaa homotsygoottisena ainakin joissain roduissa kirsun, silm\u00e4luomien ja jopa silm\u00e4n v\u00e4rin haalistumista. Sinisest\u00e4 kirsusta voidaan erottaa ”geneettisesti sininen” koira silloinkin, kun haalistuminen ei n\u00e4y sen punapigmentoituneessa turkinv\u00e4riss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi sininen hokkaidonkoira?<\/h3>\n\n\n\n

Lasketaan yhteen hokkaidonkoiran v\u00e4rivalikoima ja mustapigmentti. Suomenkielisess\u00e4 rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 hokkaidonkoiran v\u00e4reiksi luetellaan ”seesami (mustan, punaisen ja valkoisen karvan tasainen yhdistelm\u00e4), juovi\u0002kas (brindle), punainen, musta, musta ruskein merkein (black and tan) tai valkoi\u0002nen”. Ulkomaisissa l\u00e4hteiss\u00e4 mainitaan viel\u00e4 n\u00e4iden lis\u00e4ksi ”sudenv\u00e4rinen”. D-lokuksen diluutiomutaatio homotsygoottisena voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n

  • Bl\u00e4kk\u00e4rin mustat alueet olisivat harmaansinert\u00e4vi\u00e4. Tan-merkit (ja urajiro?) pysyiv\u00e4t ennallaan. <\/li>
  • Musta olisi kauttaaltaan harmaansinert\u00e4v\u00e4 (paitsi urajirosta?)<\/li>
  • Brindlen raidat olisivat harmaansinert\u00e4vi\u00e4.<\/li>
  • Seesamit olisivat vaaleanharmaita. <\/li>
  • Punaisilla ja valkoisilla voisi olla pelk\u00e4t siniset nen\u00e4t ja vaaleat silm\u00e4t.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Tai sitten edes mustapohjaiset v\u00e4rit eiv\u00e4t silminn\u00e4hden haalistuisi sinisiksi, kuten joillakin diluutioroduilla tai -yksil\u00f6ill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan. Nen\u00e4t olisivat ehk\u00e4 silti sinert\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Haitallinen v\u00e4ri?<\/h3>\n\n\n\n

    D-lokus on niit\u00e4 harvoja v\u00e4rilokuksia, joihin on yhdistetty terveyshaittoja. ”Sinisen koiran syndrooma” vaivaa joitakin rotuja, joissa sinisyytt\u00e4 esiintyy. Karva on t\u00e4ll\u00f6in huonolaatuista, harvaa ja katkeilevaa. Vaikutus voi ulottua my\u00f6s ihoon, joka hilseilee\/halkeilee, ja johon voi siksi iske\u00e4 bakteeritulehdus. Syyn\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n niit\u00e4 j\u00e4ttikokoisia yhteensulautuneita pigmenttirakkuloita ja pigmentin kertymist\u00e4 v\u00e4\u00e4riin paikkoihin. Tarkka tautimekanismi ei ilmeisesti ole viel\u00e4 tiedossa, mutta oireilevilla sinisill\u00e4 koirilla pigmenttikertymien on havaittu ulottuvan ihon epidermikseen asti, kun taas oireettomilla ne rajoittuivat karvatupen alueelle.<\/p>\n\n\n\n

    Millaista hokkaidonkoirien v\u00e4rigenetiikka on?<\/h3>\n\n\n\n

    T\u00e4llainen kysymys her\u00e4si puoliv\u00e4liss\u00e4 jutun kirjoittamista : D Ajattelin, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4isin shibojen perusteella ihan hyvin, mutta sitten huomasin etten edes tii\u00e4 onko hokkaidonkoirilla urajiroa vai ei. Ent\u00e4 mit\u00e4 on mustat hokkaidot, jos black & tan on eri asia? Ja seesamit ja sudenharmaat, jotka on my\u00f6s kaksi eri v\u00e4ri\u00e4? Itse asiassa ajattelin, ett\u00e4 mit\u00e4 jos seesami olisi kuin shiballa ja sudenharmaa t\u00e4m\u00e4 diluutioharmaa, mutta ei sent\u00e4\u00e4n. Realistisempi ajatus oli, ett\u00e4 seesami on Ays-punaseesami ja sudenharmaa aw-seesami, mutta kahden n\u00e4kem\u00e4ni hokkaidonkoiran perusteella (kiitokset Nihonken Suomen ryhm\u00e4lle) t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 olevan totta. Etenkin sudenharmaa hokkaidonkoira on jotenkin tosi erikoisen n\u00e4k\u00f6nen. Embarkin muutamat v\u00e4rigeenitestatut hokkaidot on kaikki A-lokuksen osalta Ay\/Ay-punaisia. Jos rotu s\u00e4ilyy, ja toivottavasti s\u00e4ilyy, ja yleistyy l\u00e4nsimaissa, niin tietoa alkaa v\u00e4hitellen kerty\u00e4 enemm\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 alun valesininen hokkaidonkoira alkuper\u00e4isess\u00e4 v\u00e4riss\u00e4\u00e4n. D-lokuksen diluutio ei tekisi valkoisesta sinist\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n. Kuva: Magdalena Niemiec \/ Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

    L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa<\/h3>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    MLPH<\/em> Genotype\u2014Melanin Phenotype Correlation in Dilute Dogs (Welle ym., 2009) (Dr\u00f6gem\u00fcller ym., 2007)<\/p>\n\n\n\n

    A noncoding melanophilin gene (MLPH) SNP at the splice donor of exon 1 represents a candidate causal mutation for coat color dilution in dogs<\/p>\n\n\n\n

    A Third MLPH<\/em> Variant Causing Coat Color Dilution in Dogs (Van Buren ym., 2020)<\/p>\n\n\n\n

    http:\/\/www.doggenetics.co.uk\/dilutes.html<\/p>\n\n\n\n

    http:\/\/www.kolumbus.fi\/~w425013\/koirat\/sininen.html<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Embarkin geenitestatuista hokkaidonkoirista l\u00f6ytyi yksi kaveri, joka oli merkattu turkin v\u00e4riin vaikuttavan diluutiogeenimuodon kantajaksi. Uusi v\u00e4rigeeni japanilaisrotuihin! Shibojen v\u00e4rigenetiikka on lopulta aika yksitoikkoista (vain A- ja E- ja S-lokukset), ja muut japanilaiset toivat aiemmin mukanaan vain brindlen (K-lokus). Jos testitulos on totta, niin hokkaidonkoirissa esiintyy muuntelua my\u00f6s D-lokuksessa. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista, ett\u00e4 kahdelle diluution kantajalle […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,48,36],"tags":[],"class_list":["post-1716","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-genetiikka","category-hokkaidonkoira","category-varit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1716"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1732,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1716\/revisions\/1732"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}