{"id":1921,"date":"2023-02-15T15:30:55","date_gmt":"2023-02-15T13:30:55","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1921"},"modified":"2026-04-03T23:54:36","modified_gmt":"2026-04-03T20:54:36","slug":"kun-outo-kohtaus-ei-olekaan-epilepsiaa-koiran-dyskinesia-eli-liikehairio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=1921","title":{"rendered":"Kun outo kohtaus ei olekaan epilepsiaa – koiran dyskinesia eli liikeh\u00e4iri\u00f6"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
”Oota ni pureksin t\u00e4n valmiiks…”<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Osallistu koirien dyskinesiatutkimukseen!<\/a><\/strong> Suomessa tehd\u00e4\u00e4n korkeatasoista koirien geenitutkimusta. Verin\u00e4ytteiden avulla dyskinesiageenien j\u00e4ljitt\u00e4minen voi olla mahdollista. Verin\u00e4yte otetaan el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ELL my\u00f6s pakkaa n\u00e4yteputken tukevaan pahvikuoreen, jonka postittaminen tavallisena kirjeen\u00e4 hoituu helposti. <\/p>\n\n\n\n

DISCLAIMER: En ole edelleenk\u00e4\u00e4n el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri. \u00c4l\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 lopeta omin p\u00e4in koirasi epilepsial\u00e4\u00e4kityst\u00e4!<\/mark><\/mark> <\/strong>\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n samalta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 kohtauksia voi aiheuttaa useampi eri syy, ja ne pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4, jos kohtailu alkaa toistua. T\u00e4m\u00e4 juttu k\u00e4sittelee liikeh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja perustuu el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteen kirjallisuuden tutkimus- ja katsausartikkeleihin. Muista aina l\u00e4hdekritiikki.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on liikeh\u00e4iri\u00f6?<\/h3>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kohtauksittainen liikeh\u00e4iri\u00f6 (paroksysmaalinen dyskinesia) tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 koiran lihakset toimivat kohtauksessa omia aikojaan ja saavat aikaan omituisen asennon tai tahattomia liikkeit\u00e4. Koira voi k\u00e4vell\u00e4 oudosti, j\u00e4ykisty\u00e4, nostella raajoja, t\u00e4rist\u00e4, kierty\u00e4 tai kaatua raajojen j\u00e4ykistyess\u00e4 nurin. Oire riippuu siit\u00e4, mitk\u00e4 lihakset kohtauksessa aktivoituvat. Kohtaukseen ei liity muita epilepsialle tunnusomaisia piirteit\u00e4 kuten tajunnan h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4. Koiralle kohtaus on todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 ja ep\u00e4mukava mutta kivuton. Kohtauksia tulee yleens\u00e4 harvakseltaan. Liikeh\u00e4iri\u00f6t eiv\u00e4t oikeasti ole uusi ilmi\u00f6, mutta niiden ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n olevan sek\u00e4 alidiagnosoituja ett\u00e4 osittain virheellisesti diagnosoituja, koska liikeh\u00e4iri\u00f6kohtausten ja epilepsiakohtausten erottaminen voi olla vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n

Googlet\u00e4kyihin my\u00f6s koiran outo kohtaus ja outo kohtaus koiralla. Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksen erottaminen epilepsiakohtauksesta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 koiran ett\u00e4 omistajan kannalta. Aihe on viel\u00e4 niin huonosti tunnettu, ettei kaikki el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ritk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole siit\u00e4 perill\u00e4. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 dyskinesiakoiran omistaja saattaa joutua ottamaan kantaa el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tarjoamaan epilepsial\u00e4\u00e4kitykseen. On pienempi virhe l\u00e4\u00e4kit\u00e4 turhaan kuin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kitsem\u00e4tt\u00e4 mahdollinen epileptikkokoira. Nykytiedon valossa dyskinesiaan ei kuitenkaan ole spesifi\u00e4 l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 eik\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksen tarve sivuvaikutuksineen ole samalla tavalla perusteltu kuin epilepsiassa. Liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n voidaan silti kokeilla l\u00e4\u00e4kehoitoa, jos kohtaukset alkavat h\u00e4irit\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Blogin liikeh\u00e4iri\u00f6postaus on julkaistu alkujaan sen j\u00e4lkeen, kun n\u00e4in shibanartullani Entsyymill\u00e4 ensimm\u00e4isen kohtauksen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. Olin jo osannut odottaa sit\u00e4, sill\u00e4 pentueveljill\u00e4 oli edellisen\u00e4 vuonna ilmennyt samaa. Niist\u00e4 toinen oli saanut Aistin neurologilta liikeh\u00e4iri\u00f6diagnoosin. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Entsyymin ensimm\u00e4inen liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaus<\/h3>\n\n\n\n


Tultiin iltalenkilt\u00e4, ja olin silppuamassa Entsyymin muona-annokseen juustonpalaa, kun olkkarista alkoi kuulua erikoista kynsien rapinaa ja raapimista laminaattilattiaa vasten. Tsyymi oli kiertynyt kummalliseen asentoon eik\u00e4 meinannut pysy\u00e4 jaloillaan. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4p\u00e4in katsottuna asento oli C-kirjaimen muotoinen. Eka \u00e4lyt\u00f6n mielleyhtym\u00e4ni oli, ett\u00e4 koirani on alkanut harrastaa joogaa. Hokasin, ett\u00e4 odotettu kohtaus on ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, joten menin Tsyymin viereen lattialle ja tunnustelin samalla sen lihaksia. Kyljiss\u00e4 tuntui selke\u00e4sti se lihaskireys, mik\u00e4 aiheuttaa kiertyv\u00e4n asennon. T\u00e4lle rungon kiertymiselle on l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni joku oma termi. K\u00e4teeni oli ep\u00e4huomiossa j\u00e4\u00e4nyt juustoviipale, mink\u00e4 Tsyymi kyll\u00e4 huomasi ja s\u00f6i siin\u00e4 kesken kohtauksensa (:D), joten sen kohtaus ei tainnut olla kummallekaan meist\u00e4 kovin dramaattinen kokemus. Kokonaiskesto oli noin minuutti. Tsyymi k\u00e4vi sen j\u00e4lkeen sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 iltamuonansa ja paineli nukkumaan. En huomannut siin\u00e4 ennen tai j\u00e4lkeen kohtauksen mit\u00e4\u00e4n erikoista. Entsyymin ik\u00e4 oli kohtauksen aikana 4 v 9 kk.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tragikoominen juusto oli onnekas sattuma, koska se kuvastaa hyvin kriittisint\u00e4 eroa liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksen ja epilepsiakohtauksen v\u00e4lill\u00e4. Joka on se, ett\u00e4\u2026<\/p>\n\n\n\n


Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksen aikana koiran tajunta on normaali.<\/h3>\n\n\n\n


T\u00e4st\u00e4 asiasta kaikkien rotujen liikeh\u00e4iri\u00f6tutkimukset on yht\u00e4 mielt\u00e4. Koira voi olla ihmeiss\u00e4\u00e4n siit\u00e4 mit\u00e4 sille tapahtuu ja saattaa reagoida omalla tavallaan (Entsyymi ei h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 mist\u00e4\u00e4n, Tiikeri\u00e4 en ehk\u00e4 olisi mennyt nykim\u00e4\u00e4n), mutta se on kohtauksen ajan ”l\u00e4sn\u00e4” ja voi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti samalla jopa sy\u00f6d\u00e4 herkun. Tosin en suosittele tarkotuksella k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n testin\u00e4 tuota sy\u00f6mist\u00e4, ainakaan niin, ett\u00e4 herkku p\u00e4\u00e4tyy nielaistavaksi asti. Klassisessa koko koiran kouristavassa epilepsiakohtauksessa menee samalla taju, mist\u00e4 ei uskoakseni voi erehty\u00e4, jos kohtausta seuraa l\u00e4helt\u00e4. Liikeh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 katsausartikkeli Approach to canine paroxysmal dyskinesia <\/em>(2018) todella mainitsee, ett\u00e4 kohtauksen aikana koira voi yritt\u00e4\u00e4 leikki\u00e4 tai osoittaa kiinnostusta ruokaa kohtaan. Huom! <\/strong>On silti olemassa my\u00f6s epilepsiakohtausten muotoja, joissa tajunta s\u00e4ilyy. N\u00e4ist\u00e4 kohta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaukseen ei liity ep\u00e4normaalia s\u00e4hk\u00f6npurkausta aivoissa?<\/h3>\n\n\n\n


Epilepsiakohtaus on holtiton s\u00e4hk\u00f6npurkaus aivoissa, mik\u00e4 aiheuttaa n\u00e4kyv\u00e4t oireet. Jos liikeh\u00e4iri\u00f6 on l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 erill\u00e4\u00e4n epilepsiasta, niin silloin liikeh\u00e4iri\u00f6n syyn\u00e4 ei varmaankaan ole ep\u00e4normaali s\u00e4hk\u00f6npurkaus aivoissa? Kysymys on aivan asian ytimess\u00e4, mutta miten vaikeaa voi olla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suoraa vastausta! Ilmeisesti on niin, ettei yhess\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkimuksessa ole viel\u00e4 onnistuttu nappaamaan liikeh\u00e4iri\u00f6kohtausta siten, ett\u00e4 koiralla olisi ollut aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4\u00e4 rekister\u00f6iv\u00e4 EEG-myssy p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sen sijaan EEG-k\u00e4yri\u00e4 on tutkittu liikeh\u00e4iri\u00f6kohtausten v\u00e4lisen\u00e4 aikana, ja ne on n\u00e4ytt\u00e4neet normaaleilta. T\u00e4m\u00e4n katsotaan tukevan eroa epilepsiaan, koska 25-65 % :lla epileptikkokoirista aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4 on poikkeava my\u00f6s kohtausten v\u00e4liss\u00e4. Lukemissani ihmisten liikeh\u00e4iri\u00f6tutkimuksissa EEG on ollut kohtauksen aikana normaali. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 pohdinta EEG:n hy\u00f6dyst\u00e4, jos s\u00e4hk\u00f6npurkaus tapahtuukin syvemm\u00e4ll\u00e4 aivoissa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Miten erottaa liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaus ja epilepsiakohtaus?<\/h3>\n\n\n\n


Ihan ekana muistutus, ett\u00e4 diagnoosit on pohjimmiltaan ihmisten yritys lokeroida biologisia ilmi\u00f6it\u00e4 edes v\u00e4h\u00e4n hallittavammalta tuntuvaan muotoon. Sek\u00e4 liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksia ett\u00e4 epilepsiakohtauksia on monenlaisia. Kaikista liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n sopivista kohtauksista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pystyt\u00e4 sanomaan, ett\u00e4 ne ehdottomasti olisivat eri asia kuin jokin epilepsian muoto. Sitten on viel\u00e4 sellainen mahdollisuus, ett\u00e4 samalle koiralle voi osua sek\u00e4 liikeh\u00e4iri\u00f6 ett\u00e4 epilepsia toisistaan riippumatta. Liikeh\u00e4iri\u00f6n tunnusmerkit erottavat sen silti selv\u00e4sti yleistyneest\u00e4 (”isosta”), molempien aivopuoliskojen tajuttomuus-kouristuskohtauksesta<\/strong>, joka useimmille varmaankin tulee mieleen sanasta epilepsia. Taulukossa summaus eroista, jotka mainitaan toistuvasti eri tutkimuksissa. Taulukko on alkuvuoden 2023 versio. Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksen m\u00e4\u00e4rittely voi tarkentua tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko kolmesta kohtaustyypist\u00e4, jotka aiheuttavat koirassa poikkeavaa liikehdint\u00e4\u00e4. Syit\u00e4 voi olla viel\u00e4 muitakin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liikeh\u00e4iri\u00f6- ja epilepsiavideoita nyt jonkun verran katselleena lis\u00e4isin my\u00f6s subjektiivisen havainnon, ett\u00e4 erilaiset liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaukset on rauhallisempia ja epilepsiakohtaukset rajumpia. Ja viel\u00e4 se \u00e4\u00e4rimm\u00e4isin ero: pitkittyneeseen epilepsiakohtaukseen kuolee ilman hoitoa. Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksesta kuolinsyyn\u00e4 en ole n\u00e4hnyt mainintaa mill\u00e4\u00e4n rodulla.<\/p>\n\n\n\n


Paikallisalkuiset (”pienet”) epilepsiakohtaukset<\/strong>, joissa nykii yksitt\u00e4inen ruumiinosa ja tajunta voi s\u00e4ily\u00e4, on sitten se ongelma erottamisessa. N\u00e4iden yhteydess\u00e4 mainitaan, ett\u00e4 paikallisalkuinen epikohtaus ilmenee nimens\u00e4 mukaisesti vain toisessa aivopuoliskossa, jolloin oirekin rajoittuu vain ruumiin toiseen puoleen. Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaus oireilee usein (vaan ei aina!) symmetrisesti kummallakin puolella eli molemmissa takajaloissa tai kaikissa raajoissa jne. <\/p>\n\n\n\n

Uusi ”ty\u00f6kalu” erilaisten kohtausten erottamiseen<\/h3>\n\n\n\n

Koirien geenitutkimusryhm\u00e4n sivuilla oleva kysely kohtauskoirien omistajille tuotti vuonna 2025 tutkimusjulkaisun<\/a>, jossa todettiin kyselyn erottelevan hyvin tietyt kohtaustyypit. Erotteluperusteena on se, mink\u00e4laista koiran kohtausoireilu on (otsikossa mainittu semiology = semiologia eli oireiden tutkimus). Mutta. Samalla vahvistui taas se, ettei paikallisalkuisia epilepsiakohtauksia ja liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksia ole helppoa erottaa oirekuvan perusteella. Ne luokiteltiin molemmat samaan ryhm\u00e4\u00e4n B. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6ty kohtailevan koiran omistajalle on se, ett\u00e4 nyt l\u00f6ytyy luotettavia esimerkkivideoita erilaisista kohtaustyypeist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Yleistyneet (epileptiset) kouristuskohtaukset (ryhm\u00e4 A) <\/a><\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4normaalia liikett\u00e4 aiheuttavat kohtaukset (sis\u00e4lt\u00e4en liikeh\u00e4iri\u00f6t, ryhm\u00e4 B)<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u00c4killinen kaatuminen ilman liikett\u00e4 (ryhm\u00e4 C)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Henkiset poissaolokohtaukset (ryhm\u00e4 D)<\/a><\/p>\n\n\n\n

* korjattu semiologia eik\u00e4 ”seminologia” : D<\/p>\n\n\n\n

\u00c4lypuhelimet apuna tutkimuksessa<\/h3>\n\n\n\n


Liikeh\u00e4iri\u00f6iden diagnosointi ja tutkimus on pitk\u00e4lti vasta viimeisten kymmenen vuoden juttu. T\u00e4st\u00e4 on ollut kiitt\u00e4minen kamerapuhelimia, joilla omistajat on voineet kuvata koiriensa kohtauksia. M\u00e4 en ollut ikin\u00e4 kuullutkaan liikeh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 ennen kuin nyt. Her\u00e4\u00e4 kysymys, ett\u00e4 miten monet koirat on aiemmin diagnosoitu epileptikoiksi vaikka kyseess\u00e4 on ollut liikeh\u00e4iri\u00f6kohtailu? Epilepsiakohtailu ”sy\u00f6 aivoja”, joten kohtaukset on pakko saada kuriin l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4, mik\u00e4 koirilla tarkoittaa yleens\u00e4 fenobarbitaalia. Ihmisten epilepsiaa l\u00e4\u00e4kittiin viel\u00e4 70-luvulla barbituraateilla. Ei l\u00e4\u00e4kit\u00e4 en\u00e4\u00e4. En tied\u00e4, miksi koirien epilepsian hoito on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt barbituraatteihin. Monilla roduilla epilepsial\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ei ole pidetty kovin tehokkaina liikeh\u00e4iri\u00f6kohtausten hoidossa. Toisaalta joidenkin rotujen liikeh\u00e4iri\u00f6iss\u00e4 fenobarbitaalista on koettu olevan my\u00f6s apua, jos kohtaukset on alkaneet h\u00e4irit\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4. Liikeh\u00e4iri\u00f6kohtausten ei uskota vahingoittavan aivoja kuten epilepsian, joten l\u00e4\u00e4kityksen hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja kannattaa ehk\u00e4 punnita eri tavoin kuin epilepsiassa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 liikeh\u00e4iri\u00f6 eli dyskinesia oikeastaan on?<\/h3>\n\n\n\n


Dyskinesia = ep\u00e4normaaleja liikkeit\u00e4, jotka saa aikaan dystonia eli ep\u00e4normaali lihasj\u00e4nteyden s\u00e4\u00e4tely. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes aina niin p\u00e4in, ett\u00e4 ”lihas toimii liikaa”. Lihakset alkavat yht\u00e4kki\u00e4 omia aikojaan toimia siten, ett\u00e4 tuloksena on omituinen asento tai jokin toistuva liike. Liikkeet voi olla kestoltaan vain sekunteja, asennot useita minuutteja, jopa tunteja. Ihmisill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 on kivuttomia, ja oletetaan, ett\u00e4 koirilla on sama. Lihakset j\u00e4nnittyv\u00e4t mutta eiv\u00e4t mene suonenvedon tapaiseen kramppiin.<\/p>\n\n\n\n


Dyskinesian edess\u00e4 on monesti tarkentava sana paroksysmaalinen, jolle ei kai ole sen j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 suomennosta kuin kohtauksittainen. T\u00e4m\u00e4 kuvaa sit\u00e4, ett\u00e4 kohtaukset alkavat ja loppuvat yht’\u00e4kki\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, ja koira on kohtausten v\u00e4liajat normaali. Tarkentavaa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, koska ihmisill\u00e4 dyskinesiaoire voi olla my\u00f6s jatkuvasti p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Koirien yhteydess\u00e4 en ole n\u00e4hnyt mainintaa samasta. Veriarvoissa, aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4, neurologisissa tutkimuksissa tai aivokuvissa ei n\u00e4y mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 ep\u00e4iltyyn perinn\u00f6lliseen liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n viittaavaa. Tai paremminkin ep\u00e4iltyyn perinn\u00f6lliseen liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n viittaa juuri se, ettei tutkimuksissa l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n muuta selityst\u00e4 kohtauksille. ”Perinn\u00f6llisyys” tai geneettisyys j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, eli arvellaan, ett\u00e4 jokin tai jotkin geenien koodittamat proteiinit soluissa ei toimi aivan optimaalisesti ja h\u00e4iri\u00f6t johtuvat siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaus johtuu?<\/h3>\n\n\n\n


Syit\u00e4 voi olla monia, eik\u00e4 viel\u00e4 tunneta sit\u00e4 mekanismia, miksi tietyt lihakset aktivoituvat kohtauksessa omia aikojaan. H\u00e4iri\u00f6n alkusyy voi sijaita aivoissa, \u00e4\u00e4reishermoissa, hermojen ja lihassolujen yhtym\u00e4kohdassa tai itse lihaksissa. Liikkumiseen ja asentoon liittyvist\u00e4 aivojen osista tyvitumakkeet eli basaaligangliot on kiinnostavin kohde. Samoin hermosolujen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineet saattavat liitty\u00e4 asiaan. Liikeh\u00e4iri\u00f6t luokitellaan joskus karkeasti sen mukaan, onko syy rakenteellinen (kasvain tai vaurio aivoissa), perinn\u00f6lliseksi vahvistunut (jos tunnistettu tietty geenivirhe), perinn\u00f6lliseksi ep\u00e4ilty, reaktiivinen (jos kohtaus johtuu jostakin l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4 tai aineenvaihduntasairaudesta) tai tuntematon (jos tietoa ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti).<\/p>\n\n\n\n


Ainakin kolmelta rodulta on tunnistettu yksitt\u00e4inen geenivirhe, ja sit\u00e4 kautta viallisena pidetty proteiini, joka yhdistyy rodun liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n. Cavalierojen proteiini tekee jotain hermosolujen aksoneissa. Vehn\u00e4terrierin proteiini rakentaa biomolekyyli\u00e4, jonka avulla tietyt proteiinit kiinnittyv\u00e4t solukalvolle. Shelttien liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n yhdistetty proteiini ty\u00f6skentelee mitokondrioissa, jotka on kaikkien solujen energiatehtaita. Aika laaja valikoima jo n\u00e4iss\u00e4 kolmessa. Osalla roduista yht\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 geenivirhett\u00e4 on yritetty turhaan etsi\u00e4, jolloin tutkimustuloksena on ollut monimutkainen perinn\u00f6llisyys.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Erikoistapaus: gluteeniin yhdistetty liikeh\u00e4iri\u00f6<\/h3>\n\n\n\n

Borderterriereiss\u00e4 alkujaan tutkittu ja sittemmin yksitt\u00e4isiss\u00e4 muunrotuisissa koirissa raportoitu liikeh\u00e4iri\u00f6n muoto on yhdistetty gluteeniyliherkkyyteen. Gluteeni on se joidenkin viljojen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 proteiini, johon keliakiaa sairastavan ihmisen immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 reagoi poikkeavasti. Koiran gluteeniherk\u00e4ss\u00e4 liikeh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 on se erikoisuus, ett\u00e4 kohtauksien yhteydess\u00e4 koirilla havaitaan usein vatsaoireita (oksentelu\/ripuli\/suolisto\u00e4\u00e4net). My\u00f6s ihmisill\u00e4 gluteeniyliherkkyyden vaikutus hermoston toimintaan on uusi todellinen tutkimusaihe.o<\/p>\n\n\n\n

Borderterrierien liikeh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 on tutkittu aika pitk\u00e4\u00e4n, joten sen aiempia nimityksi\u00e4 on ehtineet olla Spiken sairaus (Spike’s disease, nimetty Spike-koiran mukaan) sek\u00e4 koirien epilepsian kaltainen kouristeluoireyhtym\u00e4 (canine epileptoid cramping syndrome, CECS). Nykyinen nimisuositus englanniksi on paroxysmal gluten-sensitive dyskinesia, jonka suomennos voisi olla kohtauksittainen<\/strong> gluteeniyliherkk\u00e4 liikeh\u00e4iri\u00f6<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Nykyshiboilla on allergioiden ja atopioiden perusteella ongelmia immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnassa, joten gluteenin mahdollinen rooli liikeh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 on kiinnostava ajatus. Tosin Entsyymin oletettu liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaus tuskin liittyi gluteeniyliherkkyyteen, koska sit\u00e4 ei sen ruokavaliossa muutenkaan pit\u00e4isi olla.
<\/p>\n\n\n\n

Miksi liikeh\u00e4iri\u00f6kohtaus tulee silloin kuin tulee?<\/h3>\n\n\n\n


Ihmisten liikeh\u00e4iri\u00f6t jaetaan kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n sen mukaan, mik\u00e4 kohtauksen laukaisee: \u00e4kkiliikkeist\u00e4 aiheutuvat, \u00e4kkiliikkeist\u00e4 aiheutumattomat sek\u00e4 pitk\u00e4kestoisesta liikunnasta (exercise) aiheutuvat. Koirien liikeh\u00e4iri\u00f6iss\u00e4 sama jako ei nykyk\u00e4sityksen mukaan ole toimiva. Monilla roduilla on huomattu, ett\u00e4 ”excitement”, jonka suomensin kiihtymiseksi, voi laukaista kohtauksen. Muita raportoituja triggereit\u00e4 on ainakin liikunta, s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4minen, stressi ja kylm\u00e4\/kuuma. Toisilla roduilla selkeit\u00e4 triggereit\u00e4 ei tunneta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Liikeh\u00e4iri\u00f6n ennuste on yleens\u00e4 hyv\u00e4<\/h3>\n\n\n\n


Kohtailu pysyy usein ennallaan tai harvenee tai loppuu i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kokonaan. Yksi ennustettava piirre kohtauksissa n\u00e4ytt\u00e4isi olevan se, ett\u00e4 saman koiran liikeh\u00e4iri\u00f6kohtauksiin osallistuvat aina lihakset. Yleens\u00e4kin kohtausten olemus on pitk\u00e4lti rotukohtainen. Sen sijaan kohtausten kesto voi vaihdella jopa samalla koiralla. Rodun sis\u00e4ll\u00e4 kohtausten esiintymistiheys voi vaihdella todella paljon siten, ett\u00e4 joillakin koirilla kohtausrypp\u00e4\u00e4n (cluster) aikana niit\u00e4 tulee useampi viikon aikana. Toisilla koirilla kohtausten v\u00e4lill\u00e4 voi olla kuukausia, jopa vuosia. Labradorien ja jackrusselinterrierien seurantatutkimuksessa kohtausrypp\u00e4\u00e4t ennakoivat sit\u00e4, ettei kohtailu loppunut kokonaan i\u00e4n my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4n kohtailuun voidaan kokeilla l\u00e4\u00e4kityst\u00e4<\/h3>\n\n\n\n


Jos kohtauksia on usein tai ne on pitk\u00e4kestoisia, voidaan kokeilla l\u00e4\u00e4kehoitoa. Koska liikeh\u00e4iri\u00f6n oirekuvan voi aiheuttaa niin monet eri asiat, l\u00e4\u00e4kkeen teho selvi\u00e4\u00e4 tosiaan vasta kokeilemalla. Rotu- ja yksil\u00f6kohtaisesti on voinut auttaa epilepsial\u00e4\u00e4ke (fenobarbitaali, levetirasetami), muu l\u00e4\u00e4ke (asetatolamidi) tai gluteeniton ruokavalio. Kohtaukset voivat harventua tai loppua my\u00f6s itsest\u00e4\u00e4n, joten oikeasti tehoavien l\u00e4\u00e4kkeiden l\u00f6yt\u00e4minen on el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteelle haastavaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tiedonmuruja liikeh\u00e4iri\u00f6koirien omistajilta 1: hunajaa ikeniin<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tutkimustietoa on liian v\u00e4h\u00e4n, joten dyskinesiakoirien omistajat ovat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa paras tietol\u00e4hde aiheesta dyskinesia. FB:ss\u00e4 on englanninkielinen Canine Paroxysmal Dyskinesia -ryhm\u00e4, josta Tiedonmuruja-kohdat on per\u00e4isin. Yksi toistuva havainto on, ett\u00e4 kohtauksen aikana koiran ikeniin hierottu (juokseva) hunaja lyhent\u00e4isi kohtauksen kestoa. Ei toimi kaikilla, mutta kokeilusta tuskin on haittaakaan. Vaikutuksen t\u00e4ytyy perustua verensokerin nousuun, koska sama niksi on tuttu diabeteksen hoidossa. Keksin sellaisen yhteyden dyskinesiaan, ett\u00e4 shetlanninlammaskoiran dyskinesia johtuu viallisesta proteiinista mitokondrioissa, jotka on niit\u00e4 solun energiatehtaita. Muillakin koirilla voi silloin olla jotain samantapaista. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tiedonmuruja liikeh\u00e4iri\u00f6koirien omistajilta 2: punkkil\u00e4\u00e4kitys saattaa aiheuttaa kohtauksen<\/h3>\n\n\n\n

Toinen toistuva havainto on ajallinen yhteys erilaisten loish\u00e4\u00e4t\u00f6jen (”flea medicine”) ja dyskinesiakohtausten v\u00e4lill\u00e4. Koskee ainakin valeluliuoksia, niit\u00e4 mit\u00e4 Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 punkkikarkotteina. Kohtaukset on saattaneet alkaa karkotteen j\u00e4lkeen, trigger\u00f6ity\u00e4 karkotteen j\u00e4lkeen ja j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois, kun karkotetta ei ole en\u00e4\u00e4 annettu. Ajallista sattumaa vai totta? Juuri t\u00e4m\u00e4n kysymyksen takia tarvittaisiin oikea tutkimus ja siihen iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 koiria, tutkimusryhm\u00e4 ja verrokkiryhm\u00e4. Havainto kuitenkin toistuu niin usein, etten ite anna Entsyymille mit\u00e4\u00e4n punkkikarkotteita. Toisaalta kohtauksia tulee silti, joten sill\u00e4 syy on (my\u00f6s) jokin muu. Puoliveli Tiikeri saa AdTabin, eik\u00e4 kohtaile.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tiedonmuruja liikeh\u00e4iri\u00f6koirien omistajilta 3: koira tottuu kohtauksiinsa <\/h3>\n\n\n\n

Ja olen ite jo tehnyt saman havainnon. Alussa isot kohtaukset voi olla hyvinkin dramaattisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, jos koira h\u00e4t\u00e4\u00e4ntyy ja yritt\u00e4\u00e4 liikkua vaikka lihakset ei tottele. Eih\u00e4n siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tule mutta on kamalaa katsottavaa. Jos koira oppii, ettei kohtausta vastaan kannata taistella, niin etenkin makuulla tuleva kohtaus voi olla omistajalle l\u00e4hes huomaamaton. Liikeh\u00e4iri\u00f6st\u00e4 on tullut lukittumish\u00e4iri\u00f6. T\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 tuli heti mieleen nuo seurantatutkimukset, joissa kohtauksien havaittiin v\u00e4henev\u00e4n i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Onko ne todella v\u00e4hentyneet vai eik\u00f6 omistajat ole en\u00e4\u00e4 huomanneet niit\u00e4 yht\u00e4 usein?<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tiedonmuruja liikeh\u00e4iri\u00f6koirien omistajilta 4: syljeneritys voi johtua nielemislihaksien lukittumisesta? <\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 yksitt\u00e4isen omistajan pohdinta oli mielest\u00e4ni niin kiinnostava, ett\u00e4 otan sen mukaan. Vaikka dyskinesian t\u00e4m\u00e4nhetkiseen oirekuvaukseen kuuluu se, ettei kohtauksen aikana ilmesty eritteit\u00e4 (eli autonominen hermosto ei mene sekaisin kuten perinteisen ison epilepsiakohtauksen aikana), niin silti monesti n\u00e4kee mainintoja kuolaamisesta dyskinesiakohtauksessa. Ei epikohtauksen vaahtoamista, mutta tavallista syljenerityst\u00e4. Ajattelin ite, ett\u00e4 kyse on stressireaktiosta, jos koira pelk\u00e4\u00e4 kovasti kohtaustaan. Mutta jos kohtaus ulottuu kaulan ja kurkun lihaksiin, niin ehk\u00e4 koira ei pysty nielaisemaan silloin sylke\u00e4\u00e4n ja se pursuaa yli? Aiemmin mainittua juustotesti\u00e4 ei tosiaan kannata tehd\u00e4 niin, ett\u00e4 koira saa herkun suuhunsa asti<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 on taas yksi asia, josta tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4 tutkimustietoa.<\/p>\n\n\n\n

Dyskinesiakohtaukseen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n varsinaisesti kuulu oksentaminen. Mun Entsyymi ei ole ikin\u00e4 oksentanut kohtauksen j\u00e4lkeen, mutta oksensi klinikalla verikokeen ottamisen j\u00e4lkeen, koska tilanne oli sille niin stressaava ja verta otettiin monta putkea. Juurikin dyskinesiatutkimusten takia. Mist\u00e4 her\u00e4si ajatus, ett\u00e4 voiko koira oksentaa ns. henkisist\u00e4 syist\u00e4 my\u00f6s dyskinesiakohtauksen j\u00e4lkeen, jos kohtaus on ollut sille dramaattinen ja pelottava kokemus. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4h\u00e4n tarkemmin labradorien ja russeleiden seurantatutkimuksesta<\/h3>\n\n\n\n


Vuoden 2016 tutkimus Natural history of canine paroxysmal movement disorders in Labrador retrievers and Jack Russell terriers<\/em> taitaa olla edelleen ainoa laatuaan, joten summataan sen tulokset t\u00e4h\u00e4n. Tutkimuksessa oli mukana 36 labradoria (7 narttua, 29 urosta) ja 23 russelia (8 narttua, 15 urosta), jotka ei saaneet koko aikana liikeh\u00e4iri\u00f6\u00f6n mit\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kityst\u00e4. Koirien liikeh\u00e4iri\u00f6kohtausten tiheys ja kesto merkittiin muistiin seurannan alussa ja lopussa. Koirien seuranta-aika oli minimiss\u00e4\u00e4n 3 vuotta mutta vaihteli siten, ett\u00e4 mediaani oli 7 vuotta. Labbiksilla kohtausten tiheys vaihteli alussa v\u00e4lill\u00e4 1 kohtaus puolessa vuodessa – 12 kohtausta kuukaudessa. Russeleilla vaihtelu oli v\u00e4lill\u00e4 1 kohtaus puolessa vuodessa – 2 kohtausta kuukaudessa. Seurannan lopussa koirien liikeh\u00e4iri\u00f6kohtailu oli ilman l\u00e4\u00e4kityst\u00e4…<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Niill\u00e4 koirilla, joiden kohtailu ei ollut loppunut kokonaan, oli suurimmalla osalla ollut tutkimuksen alussa kohtauksia rypp\u00e4in\u00e4 eli monta saman viikon aikana. Tutkimuksessa pohditaan kohtausten v\u00e4henemisen ja loppumisen syyksi sit\u00e4, ett\u00e4 solut ja elimist\u00f6 alkavat ajan my\u00f6t\u00e4 kompensoida sit\u00e4 asiaa, mik\u00e4 siell\u00e4 on alkujaan ollut vikana. Tutkimuksen koirilla kohtauksia oli havaittu vain kotona ja koiran ollessa valveilla.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Historiatriviaa liikeh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n


T\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin sopii hyvin pieni esittely koirien ensimm\u00e4isest\u00e4 raportoidusta liikeh\u00e4iri\u00f6st\u00e4. Kyseess\u00e4 on ollut skotlanninterrierin ns. skottikramppi. Vuosi oli 1969, ja liikeh\u00e4iri\u00f6n sijaan puhuttiin hyperkineettisist\u00e4 episodeista. Skoteilla kohtaus on aktivoitunut koiran k\u00e4velless\u00e4, juostessa tai leikkiess\u00e4 niin ett\u00e4 ensin takajalat ja lopulta koko skotti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4ykistyv\u00e4n. Diagnosointitapa on ollut aika hurja: dg-kriteerin\u00e4 on ollut, ett\u00e4 kohtaus tulee, kun koirille annetaan amfetamiinia. Testin j\u00e4lkeen pirip\u00e4isille skoteille on neuvottu antamaan diapameja. Luulen, ett\u00e4 diagnosointitapaa on sittemmin muutettu. Skottikrampin periytymismallia pidet\u00e4\u00e4n resessiivisen\u00e4, mutta yksitt\u00e4ist\u00e4 geenivirhett\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole l\u00f6ydetty.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 historiatriviaa: varhainen aivotutkimus<\/h3>\n\n\n\n

Skottien kramppaaminen on ollut aikoinaan niin kiinnostava ilmi\u00f6, ett\u00e4 sairauden syyt\u00e4 on l\u00e4hdetty etsim\u00e4\u00e4n koirien aivojen rakenteista. T\u00e4m\u00e4 on tapahtunut ennen kuin moderni aivokuvantaminen on yleistynyt el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. Toisin sanoen koirien kallot on avattu kuoleman j\u00e4lkeen. My\u00f6s niill\u00e4 ’terveill\u00e4 verrokeilla’. Tutkijat raportoivat l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 pieni\u00e4 rakenteellisia poikkeamia kramppiryhm\u00e4n koirien aivoista. Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00f6yd\u00f6kset luultavasti tulkitaan merkityksett\u00f6m\u00e4ksi satunnaisvaihteluksi, joita aivokuvaus ei tue, koska en ole n\u00e4hnyt yhenk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen dyskinesiatutkimuksen viittaavan t\u00e4h\u00e4n paperiin. Silti, dyskinesia on joskus innoittanut tekem\u00e4\u00e4n todella ty\u00f6l\u00e4\u00e4n tutkimuksen. Jopa Koiramme-lehti uutisoi aikoinaan asiasta. Uusilla menetelmill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 ja pysty\u00e4 samaan. Tutkimuksen nimi on On the etiology of ”Scotty Cramp” and ”Splay”–two motoring disorders common in the Scottish Terrier breed (Anderson ja Anderson, 1982)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Listaus eri roduilla vuoteen 2021 menness\u00e4 kuvatuista liikeh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Katsauksessa International veterinary canine dyskinesia task force ECVN consensus statement: Terminology and classificatio<\/em>n (Cerda-Gonzalez ym.) on haluttu selkeytt\u00e4\u00e4 koirien liikeh\u00e4iri\u00f6iden luokittelua ja terminologiaa. Paperissa on \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4 yhteenvetotaulukko rotukohtaisista liikeh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 (tilanne 2021), jonka suomenkielinen tiivistelm\u00e4 on alla.
Muuten, eik\u00f6 tuon paperin viimeinen eli t\u00e4rkein tekij\u00e4 Holger A. Volk ole tuttu nimi my\u00f6s vanhalta saksalaiselta shibasivustolta?<\/sub><\/p>\n\n\n\n