{"id":2173,"date":"2023-03-25T15:36:54","date_gmt":"2023-03-25T13:36:54","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=2173"},"modified":"2023-03-25T15:44:44","modified_gmt":"2023-03-25T13:44:44","slug":"seesam-aukene","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=2173","title":{"rendered":"Seesam aukene!"},"content":{"rendered":"\n

Viikonlopun v\u00e4ripostauksessa seesamishiboja. Seesamit on monella tavalla mielenkiintoisia. Nykyshiboilla on kaksi erilaista v\u00e4rityst\u00e4, joita molempia kutsutaan seesamiksi. Yhteist\u00e4 niille on ”p\u00e4\u00e4ss\u00e4 asti mustaa punaruskean p\u00e4\u00e4ll\u00e4” -v\u00e4ris\u00e4vy. Mustan kuvioinnin rajat ja voimakkuus on eri. V\u00e4rin aiheuttava geenimuoto on eri. V\u00e4rin kehittyminen pentui\u00e4ss\u00e4 on eri. Jako seesamiin, punaseesamiin ja mustaseesamiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielivaltaiselta my\u00f6s NIPPO:n omassa materiaalissa. Selvin ja yksinkertaisin tapa erottaa seesamityypit olisi mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Punaseesami. <\/strong>Tunnusomaista on piikki otsalla ja se, ett\u00e4 musta s\u00e4vytys ei jatku alas etujalkoja. V\u00e4rin aiheuttaa A-lokuksen geenimuoto varjostunut keltainen (ASIP-SY). Kuva (c) Japanilaiskoirien valokuvakokoelma 4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mustaseesami. <\/strong>Tunnusomaista on bl\u00e4kk\u00e4rishiban mustia alueita seuraava musta s\u00e4vytys my\u00f6s kuonolla ja etujaloissa, riippumatta s\u00e4vytyksen tummuusasteesta. Aiheuttaja A-lokuksen geenimuoto agouti (ASIP-AG). Kuva (c) Tiina H.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ei seesami vaan punainen.<\/strong> Tunnusomaista on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 on punainen vaikka niskassa ja sel\u00e4ss\u00e4 olisi mustaa. Kutsutaan my\u00f6s nimell\u00e4 sashige\/likainen punainen. Aiheuttaja A-lokuksen geenimuoto dominanttikeltainen (ASIP-DY) + jokin muu geenijuttu, jota ei viel\u00e4 tunneta. Kuva (c) Japanilaiskoirien valokuvakokoelma 4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Seesamikasvi on japaniksi goma. Kuva (c) Miansari66.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Luulen, ett\u00e4 japanilaiset n\u00e4kev\u00e4t v\u00e4rityksiss\u00e4 mustaseesaminsiemeni\u00e4. L\u00e4nsimaisten rotujen samoissa v\u00e4reiss\u00e4 on n\u00e4hty varjostumista ja riistaa. Piti viel\u00e4 tarkistaa, mit\u00e4 Ali Baba sanoo ovella japaniksi, ja kyll\u00e4 se on siell\u00e4kin Hirage goma<\/em>! Seesami koirien yhteydess\u00e4 kirjoitetaan joko katakanoilla \u30b4\u30de<\/strong> tai kanjeilla \u80e1\u9ebb<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Seesamishiboja n\u00e4kee shibahistoriassa niin harvoin, ett\u00e4 niit\u00e4 on helppo ker\u00e4t\u00e4 alusta asti. Tai olisi, jos mustavalkokuvista saisi jotain tolkkua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pieni japanilaiskoira (shiba) sotaa edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta. V\u00e4ritys on mielest\u00e4ni mustaseesami. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tako. Kaikkien aikojen ensimm\u00e4isen NIPPO-n\u00e4yttelyn (1932) ainoa palkittu japanilaiskoira kokoluokassa pienet. Takon v\u00e4riksi on merkitty akagoma eli punaseesami kohdassa E. Kuvasta ei uskalla sanoa mit\u00e4\u00e4n. Oon hyvin skeptinen sen suhteen, onko kaikki alkuaikojen punaseesamit olleet oikeasti niit\u00e4 vai pelkki\u00e4 sashigeja. Ishin molemmat vanhemmat on merkitty punaseesameiksi, jolloin Ishin v\u00e4rinen punainen pentu olisi niille mahdoton. Ent\u00e4 miksi NIPPO luopui n\u00e4in hienosta ja selke\u00e4st\u00e4 tietosysteemist\u00e4 ekojen n\u00e4yttelyjen j\u00e4lkeen? <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Yuwa. Koira, joka toi shibat maailmankartalle 1930-luvulla. Englanninkielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 (by NIPPO!) v\u00e4ri on browninsh grey. Toisessa l\u00e4hteess\u00e4 taas japaniksi punaseesami. Mun mielest\u00e4 Yuwan v\u00e4ritys paremmassa kuvassa on mustaseesami.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
P\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kuvatekstiss\u00e4 virhe, ja koira ei ole Yuwa eik\u00e4 edes uros. Jolloin vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 seesaminarttu Yuri, saman ENPEEKAA-kennelin kuuluisa koira 1930-luvulla. Mit\u00e4 seesamilajia se edustaa? Punaseesamiin viittaa piikkikuvio otsalla ja etujalat, joissa mustaa v\u00e4ri\u00e4 ei n\u00e4y. Mutta mik\u00e4 on tuo musta satula? Mulle tulee mieleen nykyisten kishujen erikoiset seesamit. Punap\u00e4\u00e4bl\u00e4kk\u00e4riksi (creeping tan) mustaa ei mielest\u00e4ni ole riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sota-ajan j\u00e4lkeen ensimm\u00e4inen NIPPO:n vuosikirjoihin taltioitunut mustaseesamishiba on ollut Mari 1950-luvun lopussa. Kaksikin kertaa, ja t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kee, miten paljon valotus vaikuttaa mustavalkokuvissa saman koiran v\u00e4ris\u00e4vyyn. Mari on Benimarun tyt\u00e4r, joten mustaseesamin geeni on tullut emolta, jonka nimi on \u9759\u9999 (Shizuka?). Sanallisessa arvostelussa mainitaan ”turkki harvinainen seesamikarva.”<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Matsumime (?), 1965. Valkoista kantava punaseesami vai ei? Arvostelussa mainitaan vaan miten naaman valkoinen h\u00e4iritsee arvokkuutta, mutta voisiko naamasta vaalentunut punainen shiba n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustavalkokuvassa t\u00e4lt\u00e4? <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Selke\u00e4 mustaseesami Marinishiki (?) vuonna 1966. Emon nimi on Marimidori. Molemmat Marit on kirjoitettu samoilla Mari-kanjeilla kuin edellinen mustaseesami Mari, joten olisivatko olleet samaa narttulinjaa. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Selke\u00e4 mustaseesami Fujihime (?) vuonna 1974. Sanallisissa kommenteissa mainitaan, ett\u00e4 ”jokaisen osan v\u00e4ris\u00e4vy on t\u00e4ydellinen”.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Selke\u00e4 mustaseesami Machihime (?) vuonna 1974. Kommenteissa sanotaan, ett\u00e4 ”sit\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 laadukas seesamikarva t\u00e4ydellisell\u00e4 v\u00e4ris\u00e4vyll\u00e4.”<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuosikirjojen seesamishibat oli siin\u00e4 1928-1978. Asiat ei toki saa olla tyls\u00e4n helppoja, mutta ehk\u00e4 NIPPO ois voinut merkit\u00e4 koirien tietoihin my\u00f6s niiden v\u00e4rin?

Miss\u00e4 vaiheessa seesamigeenit on palautuneet shiboihin sodan j\u00e4lkeen? Siin\u00e4 sis\u00e4siittoisessa Naka-poppoossa ei ole voinut olla, en kerta kaikkiaan usko. Punaisia ja mustia on n\u00e4kynyt, ja molemmat seesamit dominoi mustaa, joten kai ne edes joskus olisi tulleet esiin s\u00e4ilyneiss\u00e4 valokuvissa. Mustaseesami lienee palautunu moneen kertaan shikokulta mutta miss\u00e4 koirissa punaseesamin geeni seikkaili sota-aikojen ja penikkataudin l\u00e4pi? Olisin odottanut n\u00e4kev\u00e4ni enemm\u00e4n niit\u00e4 kuin mustaseesameja, mutta ehk\u00e4 ne voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta mustavalkokuvissa. L\u00f6ysin kyll\u00e4 muutamia ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sattumaa vai jokin merkitys sill\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oli kaikki narttuja?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mielenkiintoinen v\u00e4ritaulukko eri japanilaisroduista 1970-luvulla. Valkeat on jaettu viel\u00e4 kahtia punaisiin ja mustiin neniin. En edelleenk\u00e4\u00e4n osaa sanoa, onko sek\u00e4 valkeat ett\u00e4 vaaleanpunaiset olleet e\/e-valkoisia. Mustanruskea on varmaan nykyinen bl\u00e4kk\u00e4ri ja musta ties mit\u00e4 vain shikokuissa esiintynytt\u00e4 (bl\u00e4kk\u00e4ri, jolla huonot tan-merkit?) Samalla aukeamalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan muitakin kiinnostavia tilastoja mm. eri rotujen pentueluvuista. Laittelen n\u00e4it\u00e4 my\u00f6hemmin blogiin vertailtavaksi nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viikonlopun v\u00e4ripostauksessa seesamishiboja. Seesamit on monella tavalla mielenkiintoisia. Nykyshiboilla on kaksi erilaista v\u00e4rityst\u00e4, joita molempia kutsutaan seesamiksi. Yhteist\u00e4 niille on ”p\u00e4\u00e4ss\u00e4 asti mustaa punaruskean p\u00e4\u00e4ll\u00e4” -v\u00e4ris\u00e4vy. Mustan kuvioinnin rajat ja voimakkuus on eri. V\u00e4rin aiheuttava geenimuoto on eri. V\u00e4rin kehittyminen pentui\u00e4ss\u00e4 on eri. Jako seesamiin, punaseesamiin ja mustaseesamiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielivaltaiselta my\u00f6s NIPPO:n omassa materiaalissa. Selvin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[2,4,36],"tags":[],"class_list":["post-2173","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","category-shibojen-historia","category-varit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2173"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2198,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2173\/revisions\/2198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2173"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}