{"id":2244,"date":"2023-04-07T15:18:27","date_gmt":"2023-04-07T12:18:27","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=2244"},"modified":"2023-04-07T15:49:17","modified_gmt":"2023-04-07T12:49:17","slug":"nippon-varimysteerit-historiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=2244","title":{"rendered":"NIPPO:n v\u00e4rimysteerit historiasta"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4isviikonloppuna yrit\u00e4mme selvitt\u00e4\u00e4 v\u00e4rigeenien sekasotkua, joka ilmestyi blogiin NIPPO:n v. 1976 vuosikirjasta kuin tarjottimella. Entsyymi toimii havainnekuvassa helikaasina, joka erottaa DNA-juosteet toisistaan niin ett\u00e4 geenin luenta voi alkaa. <\/p>\n\n\n\n

Koiran v\u00e4rigenetiikkaa ennen netin artikkelitietokantoja ja geenitestej\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

THE oppikirja oli Dr. Littlen The Inheritance of Coat Color in Dogs<\/em> (1957). Olipa kyseess\u00e4 Japanin NIPPO tai Suomen Kennelliitto, niin t\u00e4h\u00e4n teokseen perustuivat j\u00e4senlehtien v\u00e4riartikkelit, ja ne tekiv\u00e4t sit\u00e4 pitk\u00e4n ajan. Ajattelin hankkia kirjan luettavaksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uskon, ett\u00e4 monet Littlen perusasiat on yh\u00e4 voimassa. Kaikkia hiiren v\u00e4rigenetiikkaan perustuvia hypoteettisia lokuksia ei ole koirilta l\u00f6ydetty samassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kuuluisin ehk\u00e4 C-lokus eli chinchilla. Jos olet ihmetellyt, miksi chinchilla liitet\u00e4\u00e4n joskus shiban v\u00e4reihin, niin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 se on per\u00e4isin. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4rimysteerien lista<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 uudestaan Google Lens -k\u00e4\u00e4nn\u00f6s vuosikirjasta v\u00e4ritaulukon yhteydest\u00e4. Merkitys tulee mielest\u00e4ni riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti esille. Ratkaisujen t\u00e4ytyy perustua siihen v\u00e4rigeenimuotojen valikoimaan, joka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 nykyisill\u00e4 japanilaisroduilla. Eip\u00e4 sill\u00e4, viel\u00e4 pari viikkoa sitten olisin sanonut, ettei japanilaiskoirilla esiinny en\u00e4\u00e4 kumpaakaan geneettist\u00e4 mustaa, kunnes n\u00e4in kuvan t\u00e4ysmustasta mets\u00e4stysshikokusta. <\/p>\n\n\n\n

1. Onko olemassa puhtaanvalkoista japanilaiskoiraa, jolla on silmiss\u00e4 tumma pigmentti?<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytyy olla kyseess\u00e4 pigmentin puuttuminen (albiinovalkoinen) vs. resessiivinen punainen, joka japanilaisroduilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valkoisen vaalealta. Paitsi ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n tarkkaan katsoessa resessiiviselt\u00e4 punaiselta l\u00f6ytyy aina jostain sit\u00e4 punertavaa pigmentti\u00e4. Koska japanilaiskoirien valkoisuus perustuu resessiiviseen punaiseen, on vastaus kysymykseen mielest\u00e4ni ei.<\/strong> Muissa roduissa kuten bullterrieriss\u00e4 tunnetaan S-lokuksen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen valkoisen geenimuoto, jossa koira on pigmenttisolujen puuttumisen takia kokonaan albiinovalkoinen. Usein pigmentin puute silm\u00e4n kohdalla muuttaa silm\u00e4n siniseksi, mutta katsokaa bullien kuvia. Jollain mulle h\u00e4m\u00e4r\u00e4ll\u00e4 logiikalla niill\u00e4 voi kuitenkin olla silm\u00e4ss\u00e4 tumma pigmentti. Siin\u00e4 mieless\u00e4 vastaus kysymykseen, kun puhutaan koirista yleens\u00e4, onkin kyll\u00e4. <\/strong> <\/p>\n\n\n\n

2. Voiko seesaminv\u00e4risell\u00e4 koiralla olla musta maski?<\/h3>\n\n\n\n

Geneettinen musta maski, siis mustaa v\u00e4ri\u00e4 aikuisenakin kuonon ymp\u00e4rill\u00e4, tulee E-lokuksen dominoivimmasta geenimuodosta Em. Ee\u00e4mm\u00e4\u00e4 on esiintynyt aikoinaan japanilaiskoirissa, sek\u00e4 mikawankoirasekoituksilla ett\u00e4 niill\u00e4 akitoilla, joista kehittyi nykyinen amerikanakita. Koska v\u00e4ritaulukossa 70-luvulla mainitaan viel\u00e4 seesaminv\u00e4riset akitat, on kombo maski + seesami (kumpi tahansa tyyppi) ollut mahdollinen.<\/strong> Sittemmin japanilaiskoirien maskeista on haluttu eroon. Mustaseesamin maskilla voi kuvitella ty\u00f6linjaisesta harmaasta saksanpaimenkoirasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Muumimukin kokoinen Tiikeri havainnollistaa mustaa kantavan ja valkoista kantamattoman punaisen pennun pentuajan maskia. Se oli alkanut t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo haalistua. Em-maski s\u00e4ilyy aikuisi\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n

Ettei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n geeniasia olisi liian selke\u00e4, niin olen n\u00e4hnyt melko modernin v\u00e4rikuvan hokkaidonkoirasta, joka on seesami mustalla kuonolla. Samoin Embarkin nykyisiss\u00e4 kishunkoirissa n\u00e4kyy aikuisia (?) koiria, joiden E-lokuksesta ei ole l\u00f6ydetty maskialleelia mutta silti niill\u00e4 on musta kuono. Joten vastaus kysymykseen on joka tapauksessa kyll\u00e4 voi. E-lokus ja A-lokus on muuten niit\u00e4, joista l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n koko ajan uusia geenimuotoja. <\/p>\n\n\n\n

3. Voiko brindleraidoittuneen koiran pohjav\u00e4rin\u00e4 olla seesami?<\/h3>\n\n\n\n

VOI <\/strong>: D Kyse on taas kahdesta itsen\u00e4isest\u00e4 lokuksesta, seesamit tulee A-lokuksesta ja brindle K-lokuksesta (tai niin uskotaan…) Kuvittele kumpi tahansa seesamityyppi ja iske p\u00e4\u00e4lle musta tiikeriraidoitus. Raitaefektin n\u00e4kee l\u00e4hinn\u00e4 punaruskeilla alueilla naamassa ja etujaloissa. Nykyisill\u00e4 japanilaisroduilla sek\u00e4 seesamia ett\u00e4 brindle\u00e4 esiintyy hokkaidonkoiralla, joten niill\u00e4 brindleseesami on yh\u00e4 mahdollinen. Haluaisin n\u00e4hd\u00e4 sellaisen.<\/p>\n\n\n\n

4. Onko olemassa black-and-tania vastaavaa v\u00e4rityst\u00e4 sesame-and-tan, jossa mustat osat ovat seesamia? <\/h3>\n\n\n\n

Periaatteessa… on.<\/strong> Sek\u00e4 seesami(t) ett\u00e4 bl\u00e4kk\u00e4ri asuvat samassa A-lokuksessa. Mustaseesamin nimenomaan tunnistaa siit\u00e4, ett\u00e4 seesamis\u00e4vytys esiintyy samoilla alueilla kuin bl\u00e4kk\u00e4rin musta. Ongelmaksi mielest\u00e4ni nousee se tan-merkkien hahmottaminen, koska kontrastiero on paljon pienempi. Kysymyksest\u00e4 10++++. <\/p>\n\n\n\n

5. Onko olemassa t\u00e4ysmustia koiria kokonaan ilman punaista? Ent\u00e4 black-and-tan-koiria niin heikoilla tan-merkeill\u00e4, ett\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mustilta?<\/h3>\n\n\n\n

On ja on.<\/strong> Japanilaisroduissa se aiemmin mainittu A-lokuksen resessiivinen musta. Urajirovaatimus h\u00e4vitti t\u00e4ysmustan n\u00e4yttelykasvatuksesta. K-lokuksen dominanttimustaa en usko japanilaisroduissa esiintyv\u00e4n tuon dominantin takia. Tosi heikkoja tan-merkkej\u00e4 voi selitt\u00e4\u00e4 kaksikin asiaa: resessiivisen mustan kantaminen tai bl\u00e4kk\u00e4ribrindle, jossa mustat raidat peitt\u00e4v\u00e4t tan-merkit. Bl\u00e4kk\u00e4ribrindlet on mahdollisia kainkoiralle ja hokkaidonkoiralle.<\/p>\n\n\n\n

6. Voiko kirsu olla vaaleanpunainen muilla kuin valkoisilla koirilla? <\/h3>\n\n\n\n

Tekninen vastaus vai japanilaisrotuvastaus. Japanilaisten v\u00e4rivalikoimassa punaisella, seesameilla, bl\u00e4kk\u00e4rill\u00e4 tai resessiivisell\u00e4 mustalla ei mun mielest\u00e4 voi olla geneettist\u00e4 pinkki\u00e4 nen\u00e4\u00e4.<\/strong> V\u00e4rivirheist\u00e4 japanilaisrotujen pintov\u00e4ritys (S-lokus) ei n\u00e4yt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n nen\u00e4n pinkitt\u00e4miseen vaikka kuono olisi karvanv\u00e4rin puolesta albiinovalkoinen. Merlev\u00e4ritys voisi tehd\u00e4 sen, mutta sit\u00e4h\u00e4n ei japanilaisroduissa pit\u00e4nyt esiinty\u00e4. Samoin E-lokuksen geenimuoto domino lis\u00e4\u00e4 pinkki\u00e4 nen\u00e4\u00e4n ns. perhoskirsuksi. Sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi esiinty\u00e4 japanilaisroduissa, mutta kysymys kuuluu, miten perhoskirsut on perhoskirsun nimell\u00e4 osattu kielt\u00e4\u00e4 japanilaiskoirien ensimm\u00e4isess\u00e4 rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 1930-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

Vastakysymys: mik\u00e4 on ollut valkean ja vaaleanpunaisen ero?<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Postaan saman k\u00e4ppyr\u00e4n kolmannen kerran putkeen, mutta tuo valkean (shiro) ja vaaleanpunaisen (usuaka) ero pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4. Kummallakin voi olla pinkki tai musta kirsu. Shibat on ollu vaaleanpunaisia eik\u00e4 valkosia. Muutenhan t\u00e4ss\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 ja vaaleanpunainen olisi vain punertavampi e\/e-valkoinen kuten kultaistennoutajien koko v\u00e4rikirjo perustuu e\/e-v\u00e4rin syvyyden vaihteluun…<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

…mutta historiakuvissa n\u00e4kyy n\u00e4it\u00e4 valkoseksi tulkittavia koiria, joiden v\u00e4riksi on merkitty usuaka eli vaaleanpunainen. Niiden is\u00e4 voi olla shibojen kantakoira Naka tai joku muu alkuaikojen iso matadori. Jos polveutumiset on totta ja v\u00e4ri todella e\/e, niin Nakan olisi pit\u00e4nyt olla valkoisen kantaja ja levitt\u00e4\u00e4 se heti sodan j\u00e4lkeen koko rotuun. En usko! Kuitenkin e\/e-valkoisuuteen viittaa my\u00f6s pinkki kuono (taulukossa katkoviiva). Ja kai nyt vaaleimmankin punaisen shiban erottaa tummimmasta e\/e-valkoisesta? No, ainakin shibahistoria pysyy kiinnostavana niin kauan kuin mysteerej\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4isviikonloppuna yrit\u00e4mme selvitt\u00e4\u00e4 v\u00e4rigeenien sekasotkua, joka ilmestyi blogiin NIPPO:n v. 1976 vuosikirjasta kuin tarjottimella. Entsyymi toimii havainnekuvassa helikaasina, joka erottaa DNA-juosteet toisistaan niin ett\u00e4 geenin luenta voi alkaa. Koiran v\u00e4rigenetiikkaa ennen netin artikkelitietokantoja ja geenitestej\u00e4 THE oppikirja oli Dr. Littlen The Inheritance of Coat Color in Dogs (1957). Olipa kyseess\u00e4 Japanin NIPPO tai Suomen Kennelliitto, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,2,4,36,1],"tags":[],"class_list":["post-2244","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-genetiikka","category-historia","category-shibojen-historia","category-varit","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2244"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2258,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions\/2258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}