{"id":2955,"date":"2023-12-13T21:58:36","date_gmt":"2023-12-13T19:58:36","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=2955"},"modified":"2023-12-13T21:58:37","modified_gmt":"2023-12-13T19:58:37","slug":"japanilaiskoiran-sydamessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=2955","title":{"rendered":"Japanilaiskoiran syd\u00e4mess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Herttaisen joulunodotuspostauksen sijaan tarjolla asiaa y\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sis\u00e4loisesta nimelt\u00e4 syd\u00e4nmato. Suomessa voi valittaa kylm\u00e4st\u00e4 ja pime\u00e4st\u00e4, mutta loisasioiden suhteen el\u00e4mme viel\u00e4 lintukodossa. Shiboille ja muille japanilaiskoirille syd\u00e4nmato sen sijaan on tuttu. Hachiko todettiin kuollessaan syd\u00e4nmadon heikent\u00e4m\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi on sanottu, ett\u00e4 Shinshun kylm\u00e4 vuoristoalue (nyk. Nagano) kehittyi valtavirtashibojen kasvatuksen keskipisteeksi syd\u00e4nmadon tai paremminkin sen puuttumisen takia.<\/p>\n\n\n\n

Syd\u00e4nmato eli Dirofilaria immitis<\/em> levi\u00e4\u00e4 koirasta toiseen tavallisten verta imevien hyttysten v\u00e4lityksell\u00e4. Ihmisell\u00e4 tartunta on harvinainen, eiv\u00e4tk\u00e4 matojen aikuismuodot pysy ihmisen elimist\u00f6ss\u00e4 hengiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vilahdus valtimossa<\/h3>\n\n\n\n

Tuo syd\u00e4nmadon pahaenteinen nimi. Kyll\u00e4 se ihan oikeasti ankkuroituu loisimaan syd\u00e4men tuntumaan, yleens\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4 l\u00e4htev\u00e4\u00e4n keuhkovaltimoon. Syd\u00e4nmato saapuu koiraan vain 250-300 mikrometrin pituisena toukkana (1 millimetri = 1000 mikrometri\u00e4). Loisen kasvuvaiheet tunnetaan huonosti, mutta puolen vuoden kuluttua syd\u00e4nmato on asettunut syd\u00e4meen ja kasvanut jopa 30 cm pitk\u00e4ksi aikuiseksi. Naaras ja koiras parittelevat siell\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4, ja naaras vapauttaa verenkiertoon uuden sukupolven pikkuruisia toukkia. Toukat siirtyv\u00e4t verta imev\u00e4\u00e4n hyttyseen ja sen v\u00e4lityksell\u00e4 taas seuraavaan koiraan.<\/p>\n\n\n\n

Japanilaisissa koirakirjoissa on p\u00f6n\u00f6tyskuvien per\u00e4ss\u00e4 monesti terveysosio, josta l\u00f6ytyy havainnollistavat ja eritt\u00e4in yksityiskohtaiset kuvat syd\u00e4nmatojen valtaamasta irtosyd\u00e4mest\u00e4. Laitan vahingon kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n –<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Syd\u00e4nmatoja taudin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 muodossa. Madot ovat jo l\u00e4hteneet syd\u00e4mest\u00e4 ja tukkivat nyt halkaistua onttolaskimoa. Kuva (c) Noack, S. ym.: Heartworm disease – Overview, intervention, and industry perspective. PMCID: PMC8163879. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Syd\u00e4nmatotaudin eli filariaasin alkuoireena on ysk\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Monet biologian nerokkaimmat ilmi\u00f6t on loisten keksimi\u00e4. Jotenkin syd\u00e4n pystyy yh\u00e4 pumppaamaan verta, vaikka siell\u00e4 luikertaa tuommonen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4nen juttu. Kunhan se vain pysyttelee siell\u00e4 keuhkovaltimossa eik\u00e4 matoja ole liian monta. Monilla koirilla tilanne pysyy kauan t\u00e4llaisena, eik\u00e4 koira oireile. Paremminkin on niin, ett\u00e4 suurempi katastrofi is\u00e4nn\u00e4lle on loisen kuolema, jolloin sen pilkkoutuneet osat l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle ja kasaantuvat ja tukkivat pienempi\u00e4 verisuonia. Keuhkoverenkierto joka tapauksessa heikentyy v\u00e4hitellen, sek\u00e4 el\u00e4v\u00e4n loismassan ett\u00e4 kuolleiden loisten tukkovaikutuksen seurauksena. Ep\u00e4tasapaino verenpaineessa johtaa lopulta siihen, ett\u00e4 syd\u00e4men oikea puoli laajenee. Koiralle kehittyy syd\u00e4nvika.<\/p>\n\n\n\n

Ensioireet on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syd\u00e4men vajaatoiminnan oireet: pitk\u00e4kestoista ysk\u00e4\u00e4, rasituksessa koira n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4syv\u00e4n \u00e4kki\u00e4, ruokahalu voi kadota.<\/p>\n\n\n\n

Syd\u00e4nmatotauti voi aiheuttaa my\u00f6s hengenvaarallisen syd\u00e4nh\u00e4iri\u00f6n kertalaakista, jos keuhkoverenkierron verenvirtaus heikkenee \u00e4killisesti, jolloin loismassa p\u00e4\u00e4see siirtym\u00e4\u00e4n muualle syd\u00e4meen. Yks n\u00e4ist\u00e4 kriittisist\u00e4 verisuonista on iso etuonttolaskimo, jonka tukkeutumisesta seuraa vena caval -oireyhtym\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Pistoshoito ja estol\u00e4\u00e4kitys tehoavat syd\u00e4nmatoon <\/h3>\n\n\n\n

Helpottavia uutisia: syd\u00e4nmadosta p\u00e4\u00e4see nyky\u00e4\u00e4n eroon. Isojen aikuisten matojen h\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi koiralle annetaan el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 kolmen pistoksen sarja, jossa vaikuttava aine on nykyisin melarsomiini. T\u00e4ss\u00e4 tulee vastaan edell\u00e4 mainittu kuolleiden matojen ongelma. Koira on pidett\u00e4v\u00e4 matojen tuhoutumisaikana levossa, etteiv\u00e4t madonosat l\u00e4htisi liikkeelle verenvirtauksen voimistuessa. T\u00e4ss\u00e4 puhutaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni useista viikoista, jopa kuukausista. Joissain tapauksissa matomassoja on poistettu syd\u00e4mest\u00e4 leikkauksella. <\/p>\n\n\n\n

Syd\u00e4nmatoalueilla pienet toukkamuodot saadaan pidetty\u00e4 kurissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 estol\u00e4\u00e4kityksell\u00e4. K\u00e4ytetyimpi\u00e4 on makrosykliset laktonit, joista tutuin ivermektiini. Japanilaiskoirilla ei riukiunkoiraa lukuunottamatta ole havaittu sit\u00e4 colliesukuisten koirien geenivirhett\u00e4, joka tekee ivermektiinist\u00e4 vaarallisen aineen. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa ei syd\u00e4nmatoa… viel\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Koiran syd\u00e4nmatojen levinneisyys maailmankartalla. Keltainen ja sininen on t\u00e4m\u00e4n jutun madon kannalta vaaravy\u00f6hykkeit\u00e4. Vihreiss\u00e4 maissa niit\u00e4 ei ole viel\u00e4 havaittu. Kuva (c) Noack, S. ym.: Heartworm disease – Overview, intervention, and industry perspective. PMCID: PMC8163879. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Iloitaan kylm\u00e4st\u00e4 ilmastosta niin kauan kuin sit\u00e4 on tarjolla. Kovin moni maa ei filariamatojen levinneisyyskartalla saa vihre\u00e4\u00e4 valoa, mutta Suomi on yksi niist\u00e4 maista. Kuukausittainen(?) ivermektiiniannos koiralle ei kuulosta terveelliselt\u00e4, mutta on ilmeisesti arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 esimerkiksi Japanissa? Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 ennen 1940-lukua aikuismuotoisiin syd\u00e4nmatoihin ei ollut hoitokeinoa. Hyi. <\/p>\n\n\n\n

Pelk\u00e4\u00e4k\u00f6 shiba syd\u00e4nmatotartuntaa?<\/h3>\n\n\n\n

Shibojen oudoin roturasite on niiden k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kauhu k\u00e4rp\u00e4si\u00e4 kohtaan. Ei ole yksi tai kaksi shibaa, jotka siit\u00e4 oikeasti k\u00e4rsiv\u00e4t. Mist\u00e4 tuollainen kammo oikein kumpuaa? Ikivanha muistikuva tappavaa tautia levitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 hy\u00f6nteisest\u00e4 olisi paremman puutteessa looginen selitys. Japanissa ainakin 16 hyttyslajia voi tartuttaa koiraan syd\u00e4nmadon. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t vektorit on Culex pipiens pallens<\/em> ja Culens tritaeniorhynchus. <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Hyttysten kuvat Wikimedia Commons \/ CC BY 2.0.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa<\/h3>\n\n\n\n

Noack S, Harrington J, Carithers DS, Kaminsky R, Selzer PM. Heartworm disease – Overview, intervention, and industry perspective. Int J Parasitol Drugs Drug Resist. 2021 Aug;16:65-89. doi: 10.1016\/j.ijpddr.2021.03.004. Epub 2021 Apr 27. PMID: 34030109; PMCID: PMC8163879.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Herttaisen joulunodotuspostauksen sijaan tarjolla asiaa y\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sis\u00e4loisesta nimelt\u00e4 syd\u00e4nmato. Suomessa voi valittaa kylm\u00e4st\u00e4 ja pime\u00e4st\u00e4, mutta loisasioiden suhteen el\u00e4mme viel\u00e4 lintukodossa. Shiboille ja muille japanilaiskoirille syd\u00e4nmato sen sijaan on tuttu. Hachiko todettiin kuollessaan syd\u00e4nmadon heikent\u00e4m\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi on sanottu, ett\u00e4 Shinshun kylm\u00e4 vuoristoalue (nyk. Nagano) kehittyi valtavirtashibojen kasvatuksen keskipisteeksi syd\u00e4nmadon tai paremminkin sen puuttumisen takia. Syd\u00e4nmato […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[12,1],"tags":[],"class_list":["post-2955","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terveys","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2955","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2955"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2955\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2962,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2955\/revisions\/2962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2955"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2955"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2955"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}