{"id":4351,"date":"2024-08-03T22:05:35","date_gmt":"2024-08-03T19:05:35","guid":{"rendered":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=4351"},"modified":"2024-08-04T14:22:31","modified_gmt":"2024-08-04T11:22:31","slug":"kai-akatemia-8-raitapaitojen-ratkennut-arvoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=4351","title":{"rendered":"Kai-akatemia 8 &#8211; raitapaitojen ratkennut arvoitus?"},"content":{"rendered":"\n<p>Kai-akatemian syyslukukausi starttaa raitagenetiikalla. Salaper\u00e4isest\u00e4 brindlev\u00e4rityksest\u00e4 on saatu uutta tietoa, ja kehitteill\u00e4 on geenitesti, joka oikeasti tunnistaa brindlen geenivariantin. Jos nyt noin voi sanoa. Brindlen aiheuttaja ei olekaan yksinkertainen geeni&#8230;. vaan moninkertainen geeniryp\u00e4s, joka voi olla erilainen eri brindlekoirilla.  <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"600\" height=\"529\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-4.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4357\" style=\"width:431px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-4.png 600w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-4-300x265.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva: Canarian, CC BY 4.0\/Wikimedia Commons. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Brindle\u00e4 on aikaisemmin tarkasteltu Tiikeriraitaisen koiran yhteydess\u00e4, joten kerrataan ytimekk\u00e4\u00e4sti. Brindle asuu edelleen K-lokuksessa. Siin\u00e4 samassa, miss\u00e4 asuvat my\u00f6s dominoiva t\u00e4ysmusta (KB) ja se &#8221;tavallinen&#8221; brindlet\u00f6n (ky). Japanilaisroduissa ei esiinny dominoivaa t\u00e4ysmustaa mutta brindle\u00e4 ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ilman sit\u00e4. Koska ne mustat raidat on kaiken j\u00e4rjen mukaan samaa t\u00e4ysmustaa. Geeni ei itsess\u00e4\u00e4n ikin\u00e4 aiheuta v\u00e4ri\u00e4, joten pit\u00e4\u00e4 katsoa mit\u00e4 proteiinia siit\u00e4 valmistetaan. Ja minusta etenk\u00e4\u00e4n brindle\u00e4 ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ilman t\u00e4t\u00e4 tietoa (joudun muuten sattuneesta syyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 postauksessa kirjakielist\u00e4 ilmaisua &#8217;minusta&#8217; : D)<\/p>\n\n\n\n<p>Geenitasolla &#8221;tavallinen&#8221;, t\u00e4ysmusta ja brindle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyk\u00e4sityksen mukaan ja yksinkertaistettuna t\u00e4lt\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"789\" height=\"349\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4353\" style=\"width:578px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image.png 789w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-300x133.png 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-768x340.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 789px) 100vw, 789px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Eli brindlen &#8221;geeni&#8221; olisi syntynyt, kun tavallinen (ky) ja t\u00e4ysmustan (KB) geeni ovat sulautuneet yhteen ja p\u00e4\u00e4tyneet vierekk\u00e4in samaan is\u00e4lt\u00e4 tai emolta perittyyn kromosomiin. Geenit todella tekev\u00e4t t\u00e4llaisia virheit\u00e4 ja hyppimisi\u00e4 kopioituessaan. Kuva on yksinkertaistus, ja <strong>oikeasti yhteensulautuneita tavallisia ja t\u00e4ysmustia geenej\u00e4 voi olla per\u00e4kk\u00e4in viel\u00e4 useampia. Tummilla brindlekoirilla saattaa olla enemm\u00e4n noita KB-osia kuin harvaraitaisimmilla. <\/strong>Osien j\u00e4rjestys voi olla t\u00e4llainen tai jokin muu. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"594\" height=\"578\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4355\" style=\"width:390px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-2.png 594w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-2-300x292.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 594px) 100vw, 594px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Komahime Go. Kuva: Nihon Ken<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Nuo oli vasta yhden kromosomin geenimuodot. Koiralla on kaksi vastinkromosomia, emolta ja is\u00e4lt\u00e4 peritty, jolloin 100% brindlerodussa koirilla voisi olla t\u00e4llaisia yksinkertaistettuja genotyyppej\u00e4: <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"511\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-1-1024x511.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4354\" style=\"width:759px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-1-1024x511.png 1024w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-1-300x150.png 300w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-1-768x383.png 768w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-1.png 1053w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 malli selitt\u00e4isi sen, miksi aikasemmat geenitestit ei ole toimineet brindlelle. Ne on l\u00f6yt\u00e4neet brindlekoirista KB:n ja ky:n&#8230; koska ne siell\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4vin\u00e4 olleet. Ongelma on ollut se, ett\u00e4 testitulos on sama KB\/ky kuin t\u00e4ysmustalla koiralla, jolla on toisessa kromosomissa KB ja toisessa tavallinen ky. Eli testi ei pysty erottamaan, onko ne vierekk\u00e4in vai eri kromosomeissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi n\u00e4m\u00e4 &#8221;palikat&#8221; voi kuulema joskus purkautua ja sekoittua uudestaan geenien kopioituessa ja sukusolujen muodostuessa, niin ett\u00e4 pentuun p\u00e4\u00e4tyykin vanhemmista poikkeava setti. Jopa pelkk\u00e4 t\u00e4ysmustan KB. Sitten ihmetell\u00e4\u00e4n ett\u00e4 mit\u00e4, eih\u00e4n rodussa pit\u00e4nyt olla t\u00e4ysmustaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"740\" height=\"691\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-3.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4356\" style=\"width:364px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-3.png 740w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-3-300x280.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kaunis kainkoiranarttu, jonka nimen lukutavasta ei varmuutta. Kuva: Nihon Ken.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Brindlen tausta proteiinitasolla (mit\u00e4 ja miksi)<\/h3>\n\n\n\n<p>K-lokuksen musta syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 solut tuottavat mutatoitunutta proteiinia. Sen valmistusohjeessa eli geeniss\u00e4 on tapahtunut pieni deleetio, jolloin osa ohjeesta on kadonnut. Soluissa proteiinit saa aikaan asioita takertumalla toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 K-lokuksen proteiinin mutantti takertuu pigmenttisolujen kytkinproteiiniin paljon voimakkaammin kuin sen normaaliversio. Lis\u00e4ksi mutanttia saattaa kerty\u00e4 soluihin enemm\u00e4n kuin normiversiota. Seuraus on, ett\u00e4 pigmenttituotanto k\u00e4\u00e4ntyy kokonaan mustapigmenttiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Pari muuta geeni\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sen, onko koira n\u00e4kyv\u00e4sti musta vai ei (esim. japanilaisrotujen valkoinen v\u00e4ri johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 pigmenttisolujen kytkinproteiinit on rikki eiv\u00e4tk\u00e4 reagoi) &#8211; mutta ne menev\u00e4t yli aiheen.<\/p>\n\n\n\n<p>Brindleen t\u00e4ysmustan toimintaperiaate liittyisi siten, ett\u00e4 raitojen kohdalla on varmaankin meneill\u00e4\u00e4n sama ilmi\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Brindle on silti edelleen arvoitus<\/h3>\n\n\n\n<p>Kukaan ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole viel\u00e4 selvitt\u00e4nyt, ett\u00e4 mit\u00e4 proteiineja noista yhteensulautuneista &#8221;brindlegeeneist\u00e4&#8221; tuotetaan. Ja miten paljon. Onko ne edes kopioituneet kokonaisina geenein\u00e4 eli toimivatko itsen\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja asian ydin eli ne raidat. Kukaan ei ole selvitt\u00e4nyt sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 pigmenttisoluissa tapahtuu raidoissa ja raitojen v\u00e4leiss\u00e4. Ja mik\u00e4 ne raidat edes aiheuttaa? Alkionkehityksess\u00e4 syntyv\u00e4t Blaschkon linjat on edelleen ainoa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni arvaus siit\u00e4 aiheesta. Sekin tuntuu hiukan ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 selitykselt\u00e4, koska monilla brindlekoirilla ne raita-alueet ja raidattomat alueet ei mene l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n tasan. Voiko alkionkehityksess\u00e4 todella tapahtua noin&#8230;?  <\/p>\n\n\n\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: on liioittelua sanoa, ett\u00e4 brindle olisi ratkennut, mutta yksi askel eteenp\u00e4in on otettu. Ainakin raidoittumisten ison vaihtelun kanssa k\u00e4y hyvin yksiin se, ettei olekaan vain yht\u00e4 vakiomuotoista &#8221;brindlegeeni\u00e4&#8221; vaan useampia erilaisia. Lis\u00e4ksi: voiko brindlegeenin osien irtoilu liitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 akatora x akatora -pentueissa raitojen sanotaan v\u00e4hitellen huonontuvan ja jopa katoavan?<\/p>\n\n\n\n<p>Brindle\u00e4 on tutkinut <strong>Vetgenomics<\/strong>-laboratorio. Kehitteill\u00e4, mutta ei ilmeisesti viel\u00e4 saatavilla, on geenitesti, jolla voisi testata noiden brindlen muodostavien &#8221;osien&#8221; lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n. Tulkinnat aiheesta on omiani, ja niiss\u00e4 voi tietenkin olla v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Muista. Aina. L\u00e4hdekritiikki. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"576\" height=\"432\" src=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-9.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4375\" style=\"width:411px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-9.png 576w, https:\/\/shibalogia.info\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/image-9-300x225.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 576px) 100vw, 576px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Akatemialuennon osallistujia &lt;3 On todellakin jo syksy, kun n\u00e4ille ei tule liian kuuma syliss\u00e4. Ettei shibankaan v\u00e4rigenetiikka olisi vailla mysteerej\u00e4, niin Tiikeri p\u00e4\u00e4tti kasvattaa itelleen mustat korvat. Kuva ei h\u00e4m\u00e4\u00e4 vaan ne oikeasti puskevat nyt mustaa karvaa. Ehk\u00e4 my\u00f6s Tiikerin raidat tekisiv\u00e4t paluun?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa<\/h3>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/groups\/CoatColorAndGenetics\/posts\/6167531236625072\">Infoteksti brindlegenetiikasta FB:n v\u00e4rigenetiikkaryhm\u00e4ss\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/groups\/CoatColorAndGenetics\/posts\/8055170561194454\">Brindle- ja kainkoira-aiheinen keskustelu. Sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tan point -brindlen kain kuvan! <\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Linkage and Segregation Analysis of Black and Brindle Coat Color in Domestic Dogs (Kerns ym., 2007)<\/p>\n\n\n\n<p>A \u03b2-Defensin Mutation Causes Black Coat Color in Domestic Dogs (Candille ym., 2007)<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kai-akatemian syyslukukausi starttaa raitagenetiikalla. Salaper\u00e4isest\u00e4 brindlev\u00e4rityksest\u00e4 on saatu uutta tietoa, ja kehitteill\u00e4 on geenitesti, joka oikeasti tunnistaa brindlen geenivariantin. Jos nyt noin voi sanoa. Brindlen aiheuttaja ei olekaan yksinkertainen geeni&#8230;. vaan moninkertainen geeniryp\u00e4s, joka voi olla erilainen eri brindlekoirilla. Brindle\u00e4 on aikaisemmin tarkasteltu Tiikeriraitaisen koiran yhteydess\u00e4, joten kerrataan ytimekk\u00e4\u00e4sti. Brindle asuu edelleen K-lokuksessa. Siin\u00e4 samassa, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4378,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,44,36],"tags":[],"class_list":["post-4351","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-genetiikka","category-kainkoira","category-varit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4351"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4384,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4351\/revisions\/4384"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4351"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4351"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}