{"id":749,"date":"2021-04-03T18:14:42","date_gmt":"2021-04-03T15:14:42","guid":{"rendered":"http:\/\/shibalogia.info\/?p=749"},"modified":"2022-06-19T23:26:04","modified_gmt":"2022-06-19T20:26:04","slug":"shiba-geenitestissa-shibojen-geneettinen-monimuotoisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=749","title":{"rendered":"Shiba geenitestiss\u00e4: shibojen geneettinen monimuotoisuus"},"content":{"rendered":"\n

Geenitestisarjan kolmas ja viimeinen osa k\u00e4sittelee shibojen geneettist\u00e4 monimuotoisuutta. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan rodussa esiintyvien geenimuotojen runsautta. Vastakohtana on tilanne, jossa l\u00e4hes kaikilla koirilla olisi samanlaiset, mahdollisesti vialliset geenimuodot elint\u00e4rkeist\u00e4kin geeneist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in peittyv\u00e4sti periytyv\u00e4t ongelmat alkaisivat yleisty\u00e4 rodussa. Monimuotoisuuden vaaliminen auttaa n\u00e4in vastustamaan sukusiitostaantumaa, joka uhkaa suljettuja rotukoirakantoja. Se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s jokaista syntyv\u00e4\u00e4 shibaa. Uusien tutkimusten perusteella shibojen monimuotoisuus on koirarotujen keskitasoa, mutta se on jakautunut rotuun ep\u00e4tasaisesti.   <\/p>\n\n\n\n

Nykyiset shibat polveutuvat niist\u00e4 koirista, joita alettiin NIPPO-rekister\u00f6id\u00e4 Japanissa 1920-luvulla. Jossakin vaiheessa rotuun ei en\u00e4\u00e4 otettu uusia koiria, ja uusien pentujen vanhemmat olivat itse NIPPO-rekister\u00f6ityj\u00e4 kantakoirien j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Shibojen geenipooli oli muodostunut ja sulkeutunut, mink\u00e4 j\u00e4lkeen samat geenimuodot ovat periytyneet uusille sukupolville sekoittuen uudenlaisiksi geeniyhdistelmiksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Modernin shiban t\u00e4rkeimm\u00e4t kantakoirat on listattu Shibapedigree.comin erinomaiselle sukupuusivustolle. Nykyshiboilla n\u00e4m\u00e4 japanilaiset koirat odottavat noin 20 sukupolven p\u00e4\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in monen polveutumisketjun juurella. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kennelliiton sukutaulussa n\u00e4kyv\u00e4 sis\u00e4siitosprosentti voi kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nollaa siksi, ett\u00e4 laskeminen ulottuu vain muutamien sukupolvien p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja olettaa, ett\u00e4 vanhimmat esivanhemmat ovat kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin eri sukuisia. Shiboissa ja muissakin rotukoirissa kiert\u00e4v\u00e4t rodun kantakoirien geenimuodot – t\u00e4h\u00e4n perustuu rotujen olemassaolo ja s\u00e4ilyminen.  <\/p>\n\n\n\n

Eriperint\u00e4isyys yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 <\/h4>\n\n\n\n

Useimpien muiden el\u00e4inten tavoin shibapentu perii yhden setin geenej\u00e4 em\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja toisen is\u00e4lt\u00e4\u00e4n. Molemmissa seteiss\u00e4 on samat geenit, joilla on tietty nimi, sijainti ja teht\u00e4v\u00e4, mutta tarkemmin katsottuna geenit voivat esiinty\u00e4 hiukan erilaisina geenimuotoina. T\u00e4llainen lis\u00e4\u00e4ntymistapa on kehittynyt el\u00e4imille jonkin syyn takia. On ollut edullista, ett\u00e4 geenisettej\u00e4 tulee kahdelta yksil\u00f6lt\u00e4 uudenlaisiksi yhdistelmiksi. <\/p>\n\n\n\n

Jos toisen vanhemman geenisetiss\u00e4 on rikkin\u00e4iseksi mutatoinut geenimuoto, pystyy toisen vanhemman toimiva geenimuoto yleens\u00e4 pelastamaan tilanteen. Toisaalta jokin mutaatio voi joskus harvoin olla my\u00f6s hy\u00f6dyllinen tai muuttua tulevaisuudessa hy\u00f6dylliseksi, mik\u00e4li elinolosuhteet muuttuvat. Lis\u00e4ksi terveyden ja elinvoiman kannalta ajatellaan olevan hyv\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4inen saa tietyist\u00e4 geeneist\u00e4 toimivat mutta hiukan erilaiset geenimuodot. Jos parittelevat yksil\u00f6t ovat sukulaisuuden takia kesken\u00e4\u00e4n liian samanlaisia, kahden eri geenisetin tarjoama turva ja hy\u00f6ty menetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkel\u00e4israjoitukset turvaavat monimuotoisuutta<\/h4>\n\n\n\n

Rotukoirien ongelmana pidet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 kantakoiria on ollut pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki niiden geenipooliin lahjoittamat geenimuodot ole pysyneet mukana. Toinen maailmansota ja tautiepidemiat romahduttivat monet rotukoirakannat. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s shiballe. Sittemmin rotujen geenimuotovalikoima on voinut yksipuolistua entisest\u00e4\u00e4n, kun pieni osa koirista on lis\u00e4\u00e4ntynyt ”muidenkin edest\u00e4”. Sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 el\u00e4inten arvioidaan kantavan perim\u00e4ss\u00e4\u00e4n aina muutamia haitallisia, resessiivisi\u00e4 geenivirheit\u00e4 – siis rikkin\u00e4isi\u00e4 geenej\u00e4. Koirien tapauksessa ne voivat olla per\u00e4isin rodun kantayksil\u00f6ilt\u00e4 tai uusista mutaatioista, eik\u00e4 resessiivist\u00e4 geenivirhett\u00e4 tyypillisesti pysty havaitsemaan p\u00e4\u00e4lle p\u00e4in sen kantajasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Yksinkertaistettu kaavio kolmesta geenist\u00e4 ABC nykyisess\u00e4 shibapopulaatiossa, jossa koirat kuvaavat eri kantakoirista polveutuvia sukulinjoja. Koira on resessiivisesti periytyv\u00e4t taudin suhteen terve, jos se perii edes toiselta vanhemmaltaan ehj\u00e4n geenimuodon (vihre\u00e4). Jos aakkoset jatkuisivat eli geenej\u00e4 olisi kuvassa useampia, olisi jokaisella koiralla todenn\u00e4k\u00f6isesti jokin geeni rikki eli jokin kirjain punaisena. T\u00e4m\u00e4n takia mahdollisimman monen perusterveen ja elinvoimaisen shiban vihre\u00e4t eri suvuista olisi hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tasaisesti mukana. Samasta syyst\u00e4 ei tule olemaan realistista karsia geenitesteill\u00e4 kaikkien mahdollisten sairauksien kantajia pois lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4st\u00e4 – j\u00e4ljelle ei j\u00e4isi lopulta yht\u00e4k\u00e4\u00e4n koiraa. Shibasiluetin piirt\u00e4nyt Taru M. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvassa 1 kruunulla merkitty jalostuskoira on saanut monia j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. My\u00f6s sen j\u00e4lkel\u00e4iset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, jolloin rikkin\u00e4inen geenimuoto kuvitteellisesta C-geenist\u00e4 (punainen) on alkanut yleisty\u00e4 ehjien C-geenimuotojen (vihre\u00e4t) kustannuksella. Kruunukoiralle sukua olevien kantajien j\u00e4lkel\u00e4isell\u00e4 on lopulta 25 % mahdollisuus peri\u00e4 sama viallinen geenimuoto kummaltakin vanhemmaltaan. Suomessa shibojen PEVISA-ohjelma rajaa yhden koiran j\u00e4lkel\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi 25 pentua. <\/p>\n\n\n\n

Elinvoimaisuuden lasku on h\u00e4lytysmerkki<\/h4>\n\n\n\n

Suurin osa geeneist\u00e4 ei liity koirien ulkomuodon yksityiskohtiin vaan koodittaa valmistusohjeita solun ja elimist\u00f6n toiminnan kannalta t\u00e4rkeille proteiineille. Viallinen geenimuoto, jolloin proteiini ei rakennu tai toimii huonosti, voi johtaa johonkin selke\u00e4\u00e4n diagnosoitavaan sairauteen tai ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isemp\u00e4\u00e4n elinvoiman laskuun. <\/p>\n\n\n\n

Viallisten geenimuotojen kertymist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n syyn\u00e4 sukusiitostaantumaan, joka ilmenee esimerkiksi  lis\u00e4\u00e4ntymisvaikeuksina, kitukasvuisuutena, infektioherkkyyten\u00e4 ja jopa kognitiivisten kykyjen heikkenemisen\u00e4. Vakavimmat geenivirheet ovat homotsygoottisina (peritty sek\u00e4 em\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 is\u00e4lt\u00e4) letaaleja, jolloin t\u00e4llaiset pennut kuolevat jo alkioina tai syntyv\u00e4t elinkelvottomina, ja pentueluvut pienenev\u00e4t.         <\/p>\n\n\n\n

Toistojaksot tutkimuksen ty\u00f6kaluina<\/h4>\n\n\n\n

Shibojen geneettist\u00e4 monimuotoisuutta on kartoitettu useammassakin tutkimuksessa (kts. Taulukko 1). N\u00e4iss\u00e4 on tarkasteltu monessa kohtaa koiran perim\u00e4\u00e4 sijaitsevia toistojaksoja, joiden pituus vaihtelee herk\u00e4sti eri sukulinjoissa. My\u00f6s arkisempi geenitesti eli polveutumism\u00e4\u00e4ritys perustuu toistojaksoihin. Koska toistojaksot eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 geenin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, kutsutaan niiden eri pituisia versioita t\u00e4ss\u00e4 alleeleiksi eik\u00e4 geenimuodoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Toistojaksoissa havaittava alleelien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja eriperint\u00e4isyys (eli heterotsygotia) ei suoraan kerro siit\u00e4, montako erilaista geenimuotoa rodussa on jostakin elint\u00e4rke\u00e4st\u00e4 geenist\u00e4. Asian merkitys on ehk\u00e4 helpompi hahmottaa k\u00e4\u00e4nteisesti: jos kaikilla koirilla olisi samanlaiset, yhdelt\u00e4 koiralta periytyneet versiot toistojaksoista, olisivat my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n koiran piilev\u00e4t geenivirheet voineet levit\u00e4 koko rotuun. N\u00e4in on k\u00e4ynyt esimerkiksi lunnikoirasyndroomasta k\u00e4rsiville lunnikoirille. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko 1. Koirarotujen monimuotoisuustutkimuksia shiboilla ja muilla roduilla. Populaatiogenetiikan termeill\u00e4 on tarkemmat merkityksens\u00e4, mutta pikaohjeena: mit\u00e4 isompi lukema, sit\u00e4 parempi sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 monimuotoisuuden kannalta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Shibojen monimuotoisuus keskitasoa mutta ep\u00e4tasaista<\/h4>\n\n\n\n

Shibojen geneettist\u00e4 monimuotoisuutta on pidetty vuoden 2001 tutkimuksen (Kim ym.) perusteella varsin alhaisena my\u00f6s muihin japanilaisrotuihin verrattuna. Uudemmat tutkimukset, joissa otoksena on ollut huomattavasti suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 shiboja sek\u00e4 Japanista (Arata ym., 2016) ett\u00e4 Yhdysvalloista (Veterinary Genetics Laboratories VGL, 2021), ovat l\u00f6yt\u00e4neet rodusta enemm\u00e4n muuntelua. N\u00e4iden tutkimustulosten perusteella shibojen monimuotoisuus on toistojaksojen alleelien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitattuna ja muihin koirarotuihin verrattuna keskitasoa. Toisaalta on havaittu, ettei monimuotoisuus esiinny rodussa tasaisesti, sill\u00e4 tietyt 3-4 alleelia ovat ”yliedustettuina” ja l\u00f6ytyv\u00e4t suurelta osalta tutkituista shiboista. T\u00e4m\u00e4n joukon ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n harvinaisempia shiboja. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tiikeri oli yksi kaikkein monimuotoisimpia tutkittuja shiboja entisess\u00e4 MyDogDNA-tietokannassa. Vanhempiensa perusteella se on my\u00f6s DLA-geenialueiltaan eriperint\u00e4inen. Tiikerill\u00e4 ei ole viel\u00e4 5-vuotiaana ollut mit\u00e4\u00e4n allergioihin tai autoimmuunisairauksiin viittaavaa. Sill\u00e4 tuntuu my\u00f6s olevan rautainen vastustuskyky koirapuiston p\u00f6p\u00f6j\u00e4 kohtaan. Toisaalta eriperint\u00e4isyys ei suojannut sit\u00e4 kivesvialta. P\u00e4ivitys 2022:<\/strong> Eik\u00e4 suojannut lopulta allergialtakaan. 5-v kes\u00e4ll\u00e4 orasti ja 6-v kes\u00e4ll\u00e4 ilmeni selke\u00e4sti koivun kukintaan ajoittuva allergiaoireilu. Huonompi juttu shiboille. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rotukoirat ja hukattu geeniperim\u00e4<\/h4>\n\n\n\n

VGL:n geenitestauksessa rotukoiria verrataan my\u00f6s geneettisesti kaikkein monimuotoisimpiin kyl\u00e4koiriin maailman eri kolkista. Vertailun perusteella shiboissa arvellaan s\u00e4ilyneen noin 30 % koirille mahdollisesta muuntelusta. Lukema on korkeampi kuin l\u00e4nsig\u00f6\u00f6tanmaanpystykorvilla (7 %), samaa tasoa kuin akitoilla (24 %) ja alhaisempi kuin toyvillakoirilla (60 %). Noin puolet tutkituista shiboista vastasi oman heterotsygotiansa m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 sellaista pentua, joka syntyisi vapaasti lis\u00e4\u00e4ntyvien kyl\u00e4koirien joukossa t\u00e4yssisarusten paritellessa.    <\/p>\n\n\n\n

DLA-geenialue voi vaikuttaa pariutumiseen<\/h4>\n\n\n\n

VGL:n geenitesti tarkastelee erityisesti dog leukocyte antigen (DLA) -geenialuetta. DLA-geenit periytyv\u00e4t yhdess\u00e4 geenisettein\u00e4. T\u00e4m\u00e4 alue on eritt\u00e4in mielenkiintoinen, sill\u00e4 se liittyy immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan kaikilla selk\u00e4rankaisilla eli\u00f6ill\u00e4. Geenialueen yleisnimi on major histocompatibility complex (MHC) ja siin\u00e4 tavataan enemm\u00e4n muuntelua kuin miss\u00e4\u00e4n muissa tunnetuissa geeneiss\u00e4. Juuri n\u00e4iden geenien osalta eri lajien naaraat suosivat itsest\u00e4\u00e4n poikkeavia parittelukumppaneita. Menettelyn ansiosta pennut perisiv\u00e4t vanhemmiltaan erilaiset setit DLA-geenej\u00e4, joten luonto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pyrkiv\u00e4n heterotsygotian s\u00e4ilytt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko 2. VGL:n tutkimuksen tuloksia 123 shiban DLA-geenialueista. Kolme valtavirtaversiota erottuu selv\u00e4sti kummassakin DLA-luokassa. Yleisyys 0.004 tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kyseinen DLA-versio on l\u00f6ytynyt yhdest\u00e4 ainoasta shibasta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Allergiaa ja autoimmuunisairauksia? <\/h4>\n\n\n\n

DLA-geenialue liittyy siis immuniteettiin ja omien solujen erottamiseen tunkeilijoista. Joskus n\u00e4m\u00e4 toiminnot h\u00e4iriintyv\u00e4t. Koiraroduilta on tunnistettu lukuisia DLA-versioita, jotka yhdistyv\u00e4t autoimmuunisairauksien ja atopian kohonneeseen riskiin. My\u00f6s shiboissa on tavattu kilpirauhasongelmia, vaikeita tulehduksellisia suolistosairauksia ja allergioita. <\/p>\n\n\n\n

VGL:n tutkimus on l\u00f6yt\u00e4nyt shiboista 15 erilaista versiota luokan I DLA-geenisetist\u00e4 ja 17 versiota luokan II DLA-geenisetist\u00e4 (kts. Taulukko 2). Versiom\u00e4\u00e4rien vertailua muihin rotuihin: l\u00e4nsig\u00f6\u00f6tanmaanpystykorva 6 ja 4, suursnautseri 14 ja 15, ja k\u00e4\u00e4pi\u00f6villakoira 33 ja 23. Monimuotoisuus ei DLA-geenienk\u00e4\u00e4n perusteella esiinny rodussa tasaisesti: yli 60 %:lla shiboista on jokin kolmesta yleisimm\u00e4st\u00e4 versiosta sek\u00e4 luokan I ett\u00e4 luokan II DLA-geeniseteist\u00e4. Ilmi\u00f6 saattaa kuvastaa nykyshibojen historiaa, sill\u00e4 Japanissa shiboista on m\u00e4\u00e4ritetty 3-4 suurta sukulinjaa. Toisaalta kaikki harvinaisemmat geeniversiot eiv\u00e4t automaattisesti ole arvokkaampia kuin \u201ctavisversiot\u201d – ne saattavat olla harvinaisia my\u00f6s siksi, ett\u00e4 periytyv\u00e4t yhdess\u00e4 jonkin terveysongelman tai t\u00e4ysin ep\u00e4rodunomaisen piirteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

DLA-geenisettien kokonaislukum\u00e4\u00e4r\u00e4 antaa osviittaa kantakoirista (ainakin 9-17), jotka ovat antaneet panoksensa tutkittujen shibojen geenipooliin. Tutkimuksessa k\u00e4ytetyn nime\u00e4mistavan vuoksi shibojen DLA-geeniseteist\u00e4 ei ilmeisesti voi suoraan tunnistaa muissa tutkimuksissa havaittuja riskiversioita eri autoimmuunisairauksille. <\/p>\n\n\n\n

Onko shibasi monimuotoinen tai jopa harvinaisuus?<\/h4>\n\n\n\n

Shibojen monimuotoisuuden kartoitus VGL-geenitestill\u00e4 jatkuu edelleen. Uusia tuloksia rodusta p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n tietokantaan aika ajoin. Sukulaisrotu akitan rotuyhdistys Suomessa kannustaa akitanomistajia VGL-geenitestaukseen. Suomalaisten shibojen monimuotoisuus voisi olla kiinnostava yhteinen tutkimusidea. L\u00f6ytyyk\u00f6 shibojemme geeneist\u00e4 esimerkiksi lainkaan muita luokan I DLA-versioita kuin yleisimm\u00e4t 1054, 1091 tai 1191, ja onko jokin n\u00e4ist\u00e4 muuttunut vallitsevaksi? N\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 eriperint\u00e4isyys DLA-alueella suojaavan shiboja allergioilta ja autoimmuunisairauksilta?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Monimuotoisuuden osalta VGL-geenitestatut shibat saavat tuloksistaan t\u00e4llaisen diplomin. T\u00e4m\u00e4 shiba on DLA-geenialueiltaan eriperint\u00e4inen, eli sen geenisettien versiot (haplotyypit 1 ja 2) ovat erilaiset. Yksitt\u00e4isten vastingeenien tapaan toinen haplotyyppi on peritty is\u00e4lt\u00e4, toinen em\u00e4lt\u00e4. N\u00e4m\u00e4 DLA-versiot ovat rodussa yleisi\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jos oman shiban monimuotoisuus alkoi kiinnostaa, voi VGL-testikitin tilata kotiin nettiosoitteessa https:\/\/vgl.ucdavis.edu\/canine-genetic-diversity\/shiba-inu<\/a>. N\u00e4yte otetaan itse hieromalla tikulla shiban posken sis\u00e4pintaa ja postitetaan kirjekuoressa.              <\/p>\n\n\n\n

Geneettisen monimuotoisuuden vaalimisen etuja<\/h4>\n\n\n\n
  • Syntyv\u00e4t shibapennut saavat jokaisesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 geenist\u00e4 ainakin yhden toimivan version.<\/li>
  • Syntyv\u00e4t shibapennut saavat erilaiset versiot my\u00f6s sellaisista geeneist\u00e4, joiden kohdalla saattaa olla hy\u00f6dyllist\u00e4, ett\u00e4 vastingeenein\u00e4 on kaksi hiukan eri tavalla toimivaa versiota.  <\/li>
  • Ainakin osa shiboista voi olla perinn\u00f6llisesti vastustuskykyisempi\u00e4 ja s\u00e4ily\u00e4 hengiss\u00e4, mik\u00e4li koiramaailmaan ilmestyisi ”uusi penikkatauti” eli jokin vaarallinen ja herk\u00e4sti levi\u00e4v\u00e4 tartuntatauti.<\/li>
  • Jalostusty\u00f6 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 mahdollista, jos ominaisuuksiin vaikuttavissa geeneiss\u00e4 esiintyy muuntelua. <\/li><\/ul>\n\n\n\n

    L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa:<\/h4>\n\n\n\n

    An Estimate of the Average Number of Recessive Lethal Mutations Carried by Humans (Gao ym., 2015)<\/p>\n\n\n\n

    Association of DLA-DRB1 Alleles and Canine Atopic Dermatitis (Bozorgpanah ym., 2020)<\/p>\n\n\n\n

    DLA class II risk haplotypes for autoimmune diseases in the bearded collie offer insight to autoimmunity signatures across dog breeds (Gershony ym., 2019)<\/p>\n\n\n\n

    Genetic Variability in East Asian Dogs Using Microsatellite Loci Analysis (Kim ym., 2001)<\/p>\n\n\n\n

    Genetic Diversity Testing for Shiba Inu (Veterinary Genetics Laboratory, 2019)<\/p>\n\n\n\n

    https:\/\/www.akitayhdistys.fi\/monimuotoisuustutkimus2 <\/p>\n\n\n\n

    Koiranjalostus: perinn\u00f6llisyyden ja jalostuksen perusteet (Katariina M\u00e4ki ja Salme Mujunen, 2018)<\/p>\n\n\n\n

    Low neutral genetic variability in a specialist puffin hunter: the Norwegian Lundehund (Melis ym., 2013)<\/p>\n\n\n\n

    Microsatellite loci analysis for individual identification in Shiba Inu (Arata ym., 2016)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Geenitestisarjan kolmas ja viimeinen osa k\u00e4sittelee shibojen geneettist\u00e4 monimuotoisuutta. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan rodussa esiintyvien geenimuotojen runsautta. Vastakohtana on tilanne, jossa l\u00e4hes kaikilla koirilla olisi samanlaiset, mahdollisesti vialliset geenimuodot elint\u00e4rkeist\u00e4kin geeneist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in peittyv\u00e4sti periytyv\u00e4t ongelmat alkaisivat yleisty\u00e4 rodussa. Monimuotoisuuden vaaliminen auttaa n\u00e4in vastustamaan sukusiitostaantumaa, joka uhkaa suljettuja rotukoirakantoja. Se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s jokaista syntyv\u00e4\u00e4 shibaa. Uusien tutkimusten perusteella […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,12],"tags":[],"class_list":["post-749","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-genetiikka","category-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/749","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=749"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1535,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions\/1535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}