{"id":878,"date":"2021-07-13T16:37:37","date_gmt":"2021-07-13T13:37:37","guid":{"rendered":"http:\/\/shibalogia.info\/?p=878"},"modified":"2023-07-30T12:49:46","modified_gmt":"2023-07-30T09:49:46","slug":"shiban-erikoinen-punasolu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/shibalogia.info\/?p=878","title":{"rendered":"Shiban erikoinen punasolu"},"content":{"rendered":"\n

Punasolu eli erytrosyytti on pikkuruinen verisolu, jonka t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kuljettaa happea muille elimist\u00f6n soluille. Kypsyess\u00e4\u00e4n punasolu menett\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kaikki soluelimens\u00e4 ja alkaa t\u00e4ytty\u00e4 happea sitovalla hemoglobiinilla. Verrattaen yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta shiban ja muiden it\u00e4aasialaisten rotujen punasoluista on l\u00f6ydetty h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monia ominaisuuksia, jotka erottavat ne l\u00e4nsimaisten koirien punasoluista. Jokaisen shibanomistajan on hyv\u00e4 olla tietoinen t\u00e4rkeimmist\u00e4 eroista, sill\u00e4 ne saattavat joissakin tilanteissa vaikuttaa oman shiban hyvinvointiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jono punasoluja hiusverisuonessa. Hemoglobiinin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 rauta saa punasolut n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tummilta elektronimikroskoopissa. Ylemp\u00e4n\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t py\u00f6re\u00e4t ”jutut” on muiden solujen tumia. N\u00e4yte on per\u00e4isin hiirest\u00e4, mutta t\u00e4llaisella solutasolla koira lienee samanlainen. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nurinkuriset ionit voivat johtaa virhediagnoosiin<\/h3>\n\n\n\n

Aasialaisilla roduilla – shibat mukaan lukien – tavataan punasoluja, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon kaliumia ja v\u00e4h\u00e4n natriumia. Useimmilla koirilla n\u00e4iden elimist\u00f6n toiminnan s\u00e4\u00e4telyyn k\u00e4ytett\u00e4vien ionien suhde punasoluissa on juuri p\u00e4invastainen. Eron aiheuttaa punasolun pinnalle j\u00e4\u00e4v\u00e4 kuljetusproteiini, joka pumppaa kaliumia sis\u00e4\u00e4n ja natriumia ulos.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1997 tutkimuksessa yli kolmasosa japanilaisista shiboista minoshibaa lukuunottamatta edusti korkean kaliumin punasoluja. Ominaisuus periytyy resessiivisesti. Runsaskaliumisia punasoluja ei pidet\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 terveysriskin\u00e4, mutta ne hajoavat herkemmin osmoottisen paineen vaikutuksesta eli silloin, kun punasolujen sis\u00e4lle kertyy vett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Korkean kaliumin punasolut voivat vuotaa kaliumia verin\u00e4ytteen seerumiosaan ja aiheuttaa verikokeen mittaustulokseen jopa vaarallisen korkealta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kaliumarvon. Shibasanomien numerossa 1\/2021 tutustuttiin Julia Suuriniemen artikkelissa tarkemmin ilmi\u00f6\u00f6n nimelt\u00e4 Pacific Rimism eli pseudohyperkalemia. Pseudohyperkalemian mahdollisuus on shiban tapauksessa huomioitava, ettei koiraa aleta turhaan l\u00e4\u00e4kit\u00e4 virheellisen verikoetuloksen perusteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Perusterveen shiban verikokeen tuloksia. Kaliumarvo on viiterajojen sis\u00e4ll\u00e4, joten verin\u00e4yte ei viitannut (pseudo)hyperkalemiaan. Punasoluihin liittym\u00e4t\u00f6n mutta huomionarvoinen tulos shiboilla on maksavauriota ilment\u00e4v\u00e4 ALAT. Rodussa esiintyy geenimuotoa, joka laskee terveen koiran ALAT-arvoa normaalia alemmas. Jos t\u00e4llaisen koiran ALAT-arvo kohoaa sairauden takia, voi se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 testituloksissa yh\u00e4 ”normaalin rajoissa olevalta”. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vahvuuksia ja heikkouksia<\/h3>\n\n\n\n

Korkean kaliumin punasolujen aineenvaihdunnassa on havaittu tiettyj\u00e4 poikkeavuuksia. Ne pystyv\u00e4t esimerkiksi vastustamaan L-sorboosia, joka vaurioittaa koiran tavallisia punasoluja. L-sorboosi on sokeri, jota esiintyy pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 mm. pihlajanmarjoissa. <\/p>\n\n\n\n

Erikoista kyll\u00e4, koirilla punatautia aiheuttava alkuel\u00e4in Babesia gibsoni <\/em>lis\u00e4\u00e4ntyy erityisen tehokkaasti korkean kaliumin punasoluissa, jolloin taudin oireet ovat oletettavasti voimakkaammat. Kyseinen loinen levi\u00e4\u00e4 er\u00e4iden punkkilajien v\u00e4lityksell\u00e4 ja on toistaiseksi melko harvinainen Pohjois-Euroopassa. <\/p>\n\n\n\n

Ei sipulia etenk\u00e4\u00e4n shiballe<\/h3>\n\n\n\n

Korkean kaliumin punasoluihin kertyy yleens\u00e4 moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 glutationi-nimist\u00e4 biomolekyyli\u00e4 verrattuna tavallisiin punasoluihin. Punasoluissa glutationi toimii hapettumisenestoaineena, joka suojelee hapettumiselle herkk\u00e4\u00e4 hemoglobiinia. Hapettuminen liittyy kemian hapetus-pelkistysreaktioihin ja on nimest\u00e4 huolimatta t\u00e4ss\u00e4 eri asia kuin kuljetettavan hapen normaali sitoutuminen hemoglobiiniin. <\/p>\n\n\n\n

Sipuli ja valkosipuli ovat koirilta kiellettyj\u00e4 ruoka-aineita juuri punasolujen vuoksi. Sipulien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t rikkiyhdisteet aiheuttavat punasoluissa hapettumista, jolloin punasolut vahingoittuvat ja hajoavat. Seurauksena on pahimmillaan vaikea hemolyyttinen anemia. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen glutationi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suojelevan punasoluja muilta hapettavilta yhdisteilt\u00e4, on sipuli omituinen poikkeus. Shibojen runsaasti kaliumia ja glutationia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t punasolut ovat viel\u00e4 herkempi\u00e4 vaurioitumaan sipulin rikkiyhdisteiden takia kuin tavalliset punasolut. T\u00e4m\u00e4 koskee sek\u00e4 raakaa ett\u00e4 kypsennetty\u00e4 sipulia.<\/p>\n\n\n\n

Kohtalokkaasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sipulia per painokilo on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarkkaa tietoa, mutta vanha tapauskertomus vuodelta 1977 mainitsee korkean glutationin koiran, joka sairastui vakavasti sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n vain puolikkaan keitetyn sipulin.   <\/p>\n\n\n\n

Shiban punasolu virusinfektion hillitsij\u00e4n\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n

Punasolun pinnalta sojottaa ulosp\u00e4in monenlaisia rasva- ja hiilihydraattiketjuja. Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 glykolipideist\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 siaalihappo-nimisen osan, josta koirilla on kahta eri muotoa: A-tyyppi ja G-tyyppi. L\u00e4nsimaisten koirien punasolut edustavat A-tyyppi\u00e4, kun taas shiboilta ja muilta it\u00e4maisilta koiraroduilta hokkaidonkoiraa lukuunottamatta l\u00f6ytyy my\u00f6s G-tyyppi\u00e4. G-tyyppi periytyy dominoivasti. <\/p>\n\n\n\n

Asian merkitys on ep\u00e4selv\u00e4, mutta solun pinnan siaalihappojen tiedet\u00e4\u00e4n olevan taudinaiheuttajien suosimia tarttumiskohteita. Esimerkiksi koiran parvovirus sitoutuu paljon herkemmin punasolun G-tyyppiseen siaalihappoon kuin A-tyyppiseen. Parvovirus ei kuitenkaan pysty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n punasolua is\u00e4nt\u00e4n\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 se tarvitsee lis\u00e4\u00e4ntymiseen tumallisen solun. <\/p>\n\n\n\n

On esitetty arveluja, ett\u00e4 punasolujen siaalihapot toimisivat k\u00e4rp\u00e4spaperin tavoin  ”virusloukkuina” sitoessaan taudinaiheuttajia. T\u00e4ll\u00f6in G-tyypin punasolut voisivat antaa shiballe edun parvoa vastaan, mik\u00e4li viruksen levi\u00e4minen verenkierron v\u00e4lityksell\u00e4 hidastuu. Pelk\u00e4n parvon takia G-tyypin punasolut eiv\u00e4t silti olisi ehtineet kehitty\u00e4, sill\u00e4 koiran parvovirus on mutatoitunut kissan viruksesta tiett\u00e4v\u00e4sti vasta 1970-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
”Mik\u00e4\u00e4n punasolu ei korvaa rokotusta! Onko omasi muuten ajan tasalla?”<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vitaminoitu punasolu torjuu happiradikaaleja<\/h3>\n\n\n\n

C-vitamiini eli askorbiinihappo on t\u00e4rke\u00e4 biomolekyyli sek\u00e4 kasvui\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 hapetusvaurioiden torjunnassa. Koira pystyy valmistamaan C-vitamiininsa itse, joten se ei tarvitse sit\u00e4 ravinnosta. Koiranpennuilla C-vitamiinin kulutus on aikuista suurempi, joten pennun punasolut sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tietyn kuljetusproteiinin, jonka kautta soluun virtaa  C-vitamiinin ”k\u00e4ytetty\u00e4” muotoa. Punasolun sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytetty vitamiininj\u00e4m\u00e4 muutetaan takaisin toimivaksi C-vitamiiniksi. <\/p>\n\n\n\n

Normaalisti t\u00e4m\u00e4 kyky h\u00e4vi\u00e4\u00e4 pennun kasvaessa. Monilla shiboilla kyseinen kuljetusproteiini kuitenkin s\u00e4ilyy aikuisi\u00e4ll\u00e4, jolloin punasolut jatkavat toimintaansa C-vitamiinin kierr\u00e4tyskeskuksina. Ominaisuus periytyy resessiivisesti ja on havaittu my\u00f6s akitoilla. <\/p>\n\n\n\n

C-vitamiinia punasoluissaan kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4t shibat ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti muita paremmin suojassa hapettavilta yhdisteilt\u00e4. Yhdess\u00e4 punasolujen glutationi ja C-vitamiini muodostavat jo tuplavarmistuksen hapetusvaurioiden varalta. Ovatko t\u00e4llaiset erikoisuudet yleistyneet it\u00e4aasialaisissa koirissa vain sattumalta vai jotakin tarkoitusta varten rotujen vuosituhansia kest\u00e4neen historian aikana? <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Perusterveen shiban verikokeen tuloksia, jatkuu. Punasolujen eli erytrosyyttien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on suuri, mutta yksitt\u00e4inen punasolu on kooltaan pienehk\u00f6 (MCV-arvo, yksikk\u00f6 femtolitroja). Pieneen punasoluun mahtuu v\u00e4hemm\u00e4n hemoglobiinia (MCH-arvo, yksikk\u00f6 pikogrammoja). <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Punasolujen kokovaihtelut luultavasti rotuominaisuus<\/h3>\n\n\n\n

Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 shiban punasolut voivat luonnostaan olla tavallista pienikokoisempia eli mikrosytoottisia. T\u00e4ll\u00f6in verikokeen tuloksissa sek\u00e4 punasolujen keskitilavuus ett\u00e4 hemoglobiiniarvo voivat olla hiukan viitearvoja alhaisempia. My\u00f6s verihiutaleiden (trombosyyttien) m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi alittaa viitearvon alarajan:<\/p>\n\n\n\n

Verisivelyss\u00e4 verihiutaleita oli hyvin, niiss\u00e4 jonkin verran koon vaihtelua ja joitakin kasaumia, mitk\u00e4 ovat voineet vaikuttaa koneellisen laskennan tulokseen, joka oli viiterajan alle. Shiboilla voi my\u00f6s esiinty\u00e4 viiterajaa alhaisempia verihiutalearvoja ilman sairauden oiretta. Verihiutalearvot on syyt\u00e4 tarkistaa mik\u00e4li ilmenisi mit\u00e4\u00e4n verenvuotoon viittaavia oireita, esim. mustelmia, pistem\u00e4isi\u00e4 verenvuotoja (petekkioita) linakalvoilla, verist\u00e4 oksentelua\/ripulia tms. (t. ELL)<\/em><\/p>\n\n\n\n

18 shibaa kattavassa tutkimuksessa pienikokoisia punasoluja l\u00f6ytyi per\u00e4ti 12 shibalta. Aasialaisissa roduissa esiintyy my\u00f6s anisosytoosia, jolloin saman koiran punasoluissa havaitaan ep\u00e4tavallista koon vaihtelua. Toisaalta korkean kaliumin punasolut voivat olla kooltaan tavallista suurempia. <\/p>\n\n\n\n

Tutkitut shibat ovat olleet kliinisesti terveit\u00e4, joten oireettomalla koiralla pienet poikkeamat viitearvoista punasolujen mittaustuloksissa saattavat olla my\u00f6s tyypillinen rotukohtainen l\u00f6yd\u00f6s ilman, ett\u00e4 asiasta tarvitsee huolestua.    <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4 ja luettavaa<\/h3>\n\n\n\n

Canine and feline parvoviruses preferentially recognize the non-human cell surface sialic acid N-glycolylneuraminic acid (L\u00f6fling ym., 2013)<\/p>\n\n\n\n

Evaluation of frequency and intensity of asymptomatic anisocytosis in the Japanese dog breeds Shiba, Akita, and Hokkaido (Aniolek ym., 2017)<\/p>\n\n\n\n

Evaluation of microcytosis in 18 Shibas (Gookin ym., 1998)<\/p>\n\n\n\n

Further Studies on the Red Cell Glycolipids of Various Breeds of Dogs. A Possible Assumption about the Origin of Japanese Dogs (Hashimoto ym., 1984)<\/p>\n\n\n\n

Hereditary high-potassium erythrocytes with high Na, K-ATPaSe activity in Japanese shiba dogs (Maede ym., 1990)<\/p>\n\n\n\n

Heredity of red blood cells with high K and low glutathione (HK\/LG) and high K and high glutathione (HK\/HG) in a family of Japanese Shiba Dogs (Fujise ym., 1997)<\/p>\n\n\n\n

High concentration of blood glutathione in dogs with acute hemolytic anemia (Maede, 1977)<\/p>\n\n\n\n

Incidence of dogs possessing red blood cells with high K in Japan and East Asia (Fujise ym., 1997)<\/p>\n\n\n\n

Inhibition of Na,K-ATPase activity reduces Babesia gibsoni infection of canine erythrocytes with inherited high K, low Na concentrations (Yamasaki ym., 2005)<\/p>\n\n\n\n

Japanese Shiba dogs possessing erythrocytes with high Glut-1 activity and high ascorbic acid recycling capacity (Ogawa ja Hishiyama, 2011)<\/p>\n\n\n\n

L-Sorbose does not cause hemolysis in dog erythrocytes with inherited high Na, K-atpase activity (Goto ym., 1992)<\/p>\n\n\n\n

Pseudohyperkalemia eli ”Pacific Rimism” (Julia Suuriniemi, Shibasanomat 1\/2021)<\/p>\n\n\n\n

Reduced glutathione accelerates the oxidative damage produced by sodium n-propylthiosulfate, one of the causative agents of onion-induced hemolytic anemia in dogs (Yamato ym., 1999)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Punasolu eli erytrosyytti on pikkuruinen verisolu, jonka t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kuljettaa happea muille elimist\u00f6n soluille. Kypsyess\u00e4\u00e4n punasolu menett\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kaikki soluelimens\u00e4 ja alkaa t\u00e4ytty\u00e4 happea sitovalla hemoglobiinilla. Verrattaen yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta shiban ja muiden it\u00e4aasialaisten rotujen punasoluista on l\u00f6ydetty h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monia ominaisuuksia, jotka erottavat ne l\u00e4nsimaisten koirien punasoluista. Jokaisen shibanomistajan on hyv\u00e4 olla tietoinen t\u00e4rkeimmist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-container-style":"default","site-container-layout":"default","site-sidebar-layout":"default","site-transparent-header":"default","disable-article-header":"default","disable-site-header":"default","disable-site-footer":"default","disable-content-area-spacing":"default","footnotes":""},"categories":[30,12],"tags":[],"class_list":["post-878","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-genetiikka","category-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/878","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=878"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/878\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2632,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/878\/revisions\/2632"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=878"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=878"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/shibalogia.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=878"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}