Siirry sisältöön

Mistä shibavauvat tulevat? Osa 2/2

Tämä blogipostaus on jatkoa oman shibapennun hankinnan ”teoriaosalle”. Näkökulma on vain yksittäisen pennunodottajan, mutta avaa toivon mukaan lisää sitä, miksi shibapennut ovat yleensä varattuja jo syntyessään. Paljon ehtii tapahtua ennen pentujen luovutusikää.  

"Mitä? Isoveli kertoi, että japanilainen kattohaikara (lat. Huijanbas sisqoa) on tuonut minut!"

Toisinaan shibapennut ovat saaneet alkunsa vuosia ennen syntymistään - nimittäin kasvattajan mielessä. Aihealue on laaja, mutta perusidea on yksinkertaistettuna tämä: tietylle nartulle on suunniteltu sulhaseksi tiettyä urosta, koska yhdistelmästä arvioidaan syntyvän tavalla tai toisella arvokkaita pentuja. Sitten odotetaan nartun juoksuja ja toivotaan, että yhdistelmä olisi yhtä hyvä idea myös koirien mielestä! Yhdistelmän suunnitteluun ja toteutukseen liittyvästä pohjatyöstä ovat parhaita kertomaan eri rotujen ansioituneet kasvattajat, mutta oletuksena moniin shibapentuihin on panostettu sekä aikaa, rahaa että vaivaa jo siinä vaiheessa, kun ne tupsahtavat pentulaatikkoon. On jännittävää päästä odottamaan pentujen syntymää yhdessä kasvattajan kanssa.

Tiineysultra on eräänlainen koirien raskaustesti. Tämä ultrauskuva näyttää plussaa!

Koiran kantoajan pituus on noin 63 vuorokautta. Tiineyden kestettyä nelisen viikkoa ovat mahdolliset sikiöt jo nähtävissä ultraäänikuvassa. Ultraus ei vahingoita kehittyviä pentuja, eikä emoa tarvitse rauhoittaa tutkimusta varten. Ultraus ei ole pakollinen koiran tiineyteen liittyvä tutkimus, mutta sillä voidaan varmistaa tiineyden alkaminen. Eläinlääkärin kokenut silmä pystyy jopa arvioimaan, montako pentua kohdussa tutkimushetkellä vähintään on.  

Tiineysröntgenkuva voidaan ottaa noin viikkoa ennen "laskettua aikaa". Kuva paljasti viisi sopusuhtaisen kokoista pentua, jotka syntyivät ongelmitta.

Lähellä arvioitua synnytysajankohtaa pentujen luusto on jo muodostunut siten, että ne erottuvat röntgenkuvassa. Tiineysröntgenin tarkoituksena ei ole uteliaisuuden tyydyttäminen pentujen lukumäärän osalta – pennuthan syntyvät joka tapauksessa pian – vaan sen avulla voidaan ennakoida synnytyksen onnistumista. Epämuodostuneet tai epätavallisen isot pennut voivat jäädä jumiin ja vaatia keisarinleikkauksen. Lisäksi on hyvä tietää, monenko pennun jälkeen synnytys on ohi.

Kuvaushetkellä pennut ovat jo ohittaneet kriittisimmän alkionkehityksen vaiheen, eikä tiineysröntgenin säteilyannosta pidetä merkittävänä riskinä. Emoa ei tarvitse rauhoittaa tutkimusta varten. (Jos kaikki näyttää hyvältä, on röntgenkuvan paras lisäanti kuitenkin pentujen lukumäärän arvuuttelu yhdessä muiden pentueenodottajien kanssa. Joskus pennuilla vaikuttaa olevan persoonallisia tapoja jo tässä vaiheessa!)

Sitten odotetaan....

Ja odotetaan...

Onnellinen vastasyntynyt koiraperhe - Myoubu-emo, Entsyymi ja neljä veljeä. Kuva: Marjo Puranen.

Ja yht’äkkiä puhelimeen kilahtaa iloinen uutinen ensimmäisen pennun syntymästä! Tiedonvälitys riippuu tietenkin siitä, mitä olette kasvattajan kanssa sopineet ja ovatko olosuhteet sopivat viestittelyyn. Tunnit kuluvat, ja vähitellen selviää, mitä värejä ja sukupuolia hartaasti odotettuun pentueeseen ilmestyy. Jos kaikki sujuu edelleen hyvin, on lopputuloksena levollisena imettävä emo ja tyytyväinen rivi pentuja, jotka joko syövät tai nukkuvat. Shibapennut painavat syntyessään yleensä noin 200-250 grammaa.

Shibapentujen kasvukäyrää ensimmäisinä elinpäivinä. Syntymäpainot voivat lähes tuplaantua ensimmäisen viikon aikana. Kuva: Marjo Puranen.

Seuraavat viikot pennut keskittyvät tankkaamaan maitoa. Väliajoilla ne kasvavat kohisten nukkuessaan. Silmät avautuvat noin kahden viikon iässä. Tämä on samalla se hämmästyttävä siirtymävaihe, jossa kuvien hellyttävät pötkylät alkavatkin yht’äkkiä muistuttaa oikeita minikoiria. Pian seikkailunhaluisin pentu jo pohtii tutun ja turvallisen pentulaatikon laidan ylittämistä. Tässä vaiheessa sellaiset uudet asiat kuin lattia ja lelu ovat pennun mielestä luultavasti extreme-kokemuksia. Emon rohkaisemina ne kuitenkin laajentavat elinpiiriään päivä päivältä. Noin neljän viikon iästä lähtien pennut alkavat myös tutustua ulkomaailmaan ja vieraisiin ihmisiin.

Hyvä koiraemo hoitaa ja leikittää pikkupentujaan antaumuksella sekä toimii niiden roolimallina. Pennut saavat elämäänsä hyvät lähtökohdat. Kuva: Marjo Puranen.

Nehän on livenä vielä pienempiä ja söpömpiä kuin kuvissa! Odotettavissa myös innokkaita pikku kieliä, jotka pyrkivät lipsuttamaan naamaasi. Ja miten pehmeältä pentuturkki tuntuukaan. Saatat myös äkkiä huomata, että sinut on otettu hyötykäyttöön, kun koko porukka on todennut sylisi hyväksi paikaksi nokosille. Pitkä pennunodotus palkitaan, sillä shibapentujen touhuja voisi katsella vaikka maailman tappiin saakka.   

Kahvilla puutarhassa shibapentujen kanssa 😀 Kuvaan taltioitui pieni Entsyymi (sylissä) ja kaksi sen veljistä. Kuva: Marjo Puranen.
("Hmmm... seuraavana sisko alkaa tietysti kysellä kaikkia biologisia yksityiskohtia. Eikö se haikara olisi riittänyt!")

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.