Japanilaiskoiria tieteessä, taiteessa, historiassa ja vähän arkielämässäkin. Blogin tekstejä, etenkään Google Lens -tyyppisiä käännöksiä ja nopeasti vanhentuvia genetiikkajuttuja, ei tule käyttää ainoana lähteenä uusille popularisoinneille ilman alkuperäislähteitä ja ajantasaisimpia tutkimusjulkaisuja.
Shiba-rotu rantautui Suomeen 1990-luvun taitteessa. Yksi ensimmäisiä suomalaisia shibakenneleitä oli kennel Gravelbay's. Yhä edelleen on olemassa Suomessa syntyneiden shibojen sukulinjoja, jotka johtavat lopulta Gravelbay's-shiboihin ja siten kymmeneen varhaisimpaan tuontishibaan.
Shibojen ja akitojen yhteisen rotuyhdistyksen vanhasta jäsenlehdestä löytyi kennel Gravelbay'sin kasvattajan Leena Hällforsin kirjoitus, joka valottaa suomalaisten shibojen historiaa. Laitan blogiin nyt poikkeuksellisesti 2000-luvun tällä puolella ilmestyneen lehtijutun kameraskannit, koska jokainen tiedonmuru shibojen varhaishistoriasta on tässä vaiheessa jo kullanarvoinen ja varjeltava unohtumiselta. Jutun teksti (c) Leena Hällfors ja kuvat (c) Matti Räsänen. Alkuperäinen julkaisu: Akita & Shiba Uutisia 4/2002.
Manlöten-shiboja oli kuin olikin käynyt Suomessa näyttelyssä jo 70-luvun puolella! 1977 haastaa jo melkein varhaisimmat tunnetut akitat. Vaikka ensimmäisiin shibatuonteihin kuluikin aikaa vielä vuosikymmen, niin en usko, että vuosiluvussa olisi painovirhettä.
Toisen aikuisen shiban kuva kiinnittää myös huomion. Voisiko se olla punaseesami? Olen ennenkin ajatellut, olisiko Suomessa aikoinaan ollut punaseesamin väriä ja geeniä, sillä Wellshim Yukari näyttää olleen läheistä sukua Euroopan punaseesamilinjan kantaurokselle Vormund Rising Starille. Ultraharvinaista seesamin väriä ei ehkä ole ollut ihan heti vaihtoehtona kun pentuja on rekisteröity, ja punaseesamit näyttävät pikkupentuina punaisilta.
Wellshim Yukarista puheenollen... mitä jos se onkin tuo toinen aikuinen shiba? Punainen se on ollut väriltään, ja kuvittelen näkeväni siinä jotain samaa kuin Shibapedigreessä sen emon kuvassa. Harmi ettei koirien nimiä ole merkitty lehteen. Yukari puuttuu Suomen kymmenen varhaisimman tuontishiban kuvagalleriasta.
Kun ympyrä sulkeutuu on muutenkin hillittömän nostalgista luettavaa. Toisinaan ajattelen tulevaisuutta ja aikaa, jolloin joudun luopumaan omista koiristani, mutta tulee ehkä myös aika, jolloin koirani luopuvat minusta. Kiitos Leena kauniista kirjoituksestasi.
Värikarttasarjan päättää shiban värigenetiikan kummallisin ilmiö. Voiko kahdelle bläkkärille shiballe, tai ainakin bläkkäriltä näyttävälle shiballe, syntyä punainen jälkeläinen? Bläkkärihän ei voi nykyisen värigenetiikkaopin mukaan kantaa punaista, joten lähtökohtaisesti kyseessä on ns. käräytysväri. Jokin toinen uros on ollut salaa asialla. Tai emo on adoptoinut paperilla toisen emon pennun, joskin ensinnä mainittu lienee se yksinkertaisin selitys.
Kaunis punainen sashige-shiba 80-luvun Japanista. Kuvituskuva, ei liity asiaan (c) Japanilaiskoiran valokuvakirja 3.
Näistä mahdottomista punaisista kuulee toisinaan. Ja siitä, että polveutumismääritykset olisivat silti täsmänneet. Olisin taipuvainen ajattelemaan, ettei niin ilmiselvää ja epäilyksiä herättävää asiaa pentutuotannossa möhlitä, jos koirat kuitenkin rekisteröidään. Jossakin kohdassa shibojen sukupuusivustolla on joskus ollut sukulinja, jonka useammassa sukupolvessa on ilmestynyt mahdoton punainen. Muistan tähän liittyen seesamishibojen ryhmästä kommentin, että jonkin japanilaiskasvattajan mukaan (= nähnyt varmana valtavan määrän pentueita) joskus, hyvin harvoin, syntyy bläkkärivanhemmille punainen pentu.
Punainen shiba 80-luvun Japanista. Kuvituskuva, ei liity asiaan (c) Japanilaiskoiran valokuvakirja 3.
Edelleen se luonnollinen selitys on myös todennäköisin selitys, mutta mitä jos kaksi bläkkäriä voi oikeasti saada punaisen jälkeläisen, koska geeneissä on meneillään jotain omituista? Pohditaan tätä optiota. Lähtökohdat on seuraavat:
Punaisessa pennussa pitää olla vähintään yksi A-lokuksen geeni, jota luetaan niin aktiivisesti, että geenituotetta syntyy niin paljon, että pigmenttikytkin on yleensä punapigmentin asennossa.
Ikinä ei saa aliarvioida A-lokusta tai luulla, että nykyinen geenitietämys olisi tässä. Koko A-lokuksen luokittelusysteemi muuttui äsken, ja sekin on vaan tämän hetken luokittelusysteemi.
Puhun punaisesta, mutta molemmat seesamit on samalla idealla mahdottomia värejä kahdelle bläkkärille.
Ilmiön pitää olla yleistettävissä muidenkin koirarotujen värigenetiikkaan.
"Geeni" tarkottaa tässä yleensä geenimuotoa/alleelia.
No niin, pentulaatikkoon ilmestyy punanen pentu, vaikka emo ja isä on bläkkäreitä. Polveutuminen täsmää tuhannen markkerin tarkkuudella, joten emo ja isä todella on bläkkäreitä. Mitä tapahtui?
Pennussa tai toisen vanhemman sukusoluissa on tapahtunut mutaatio, joka muuttaa A-lokuksen bläkkäristä punaiseen
Tämä tietty tulee ekana mieleen. Selitys mallia teoriassa mahdollinen. Ongelmana on se, että bläkkäri on "rikki" ja punanen "ehjä". Bläkkäri on mennyt rikki, kun geenistä on pudonnut pois pätkä DNA:ta. Korjaavan mutaation pitäisi kai sattumalta lisätä juuri se DNA takaisin juuri siihen kohtaan. On aina helpompi rikkoa millä tahansa tavalla kuin korjata tietyllä tavalla.
Erittäin epätodennäköinen selitys.
Bläkkärivanhemman genotyyppi on punainenbläkkäri/bläkkäri
…ja toisen vastinkromosomin punainenbläkkäri erkaantuu sukusolujen muodostuessa siten, että tuloksena on punaista ja bläkkäribläkkäriä eri sukusoluihin. Ilmiö ei ole IHAN hatusta vedetty, koska vanhalla A-lokuksen markkerisysteemillä oikeasti löydettiin samoista koirista punaisen ja bläkkärin markkerit yhdessä (peräkkäin?) siten, että genotyypin merkintä oli esim. outo Ayt/at. Yhellä kainkoiralla näin moisen testituloksen, eli esiintyi myös japanilaisroduissa. Mulle jäi epäselväksi, mikä tämän käytännön merkitys lopulta oli, ja miltä vanhat markkerifuusiot näyttäisi, jos niistä katottaisiin uusia käynnistysalueita.
Sukusolujen muodostuessa vastinkromosomit myös vaihtavat osia, joten. Periaatteessa. On olemassa biologinen mekanismi, jolla se fuusiopunabläkkärin punainen voisi joskus (hyvin, hyvin harvoin) irrota sukusoluun itsenäiseksi. Sitten sen pitäisi vielä olla ehjä toimiva geeni, ja vapautua siitä lukituksesta, mikä sitä onkin estänyt toimimasta ja näkymästä siinä bläkkärivanhemmassa. Niin ja juuri siitä uniikista sukusolusta pitäisi vielä kehittyä se pentu! : D
Olin aiemmin sitä mieltä, että jos jokin selitys mahdottomille punaisille pennuille oli, niin se liittyi jollakin tavalla näihin fuusiojuttuihin. Harmi jos promoottoritutkimus nyt torppasi koko lähestymistavan ja projekti on pistetty jäihin.
Periaatteessa ehkä oikeilla jäljillä.
Punainen shiba 80-luvun Japanista. Jo toinen kerta, kun lyhytvarvasanomalialta näyttävä varvas esiintyy näyttelyshibojen valokuvakirjassa. Kuvituskuva, ei liity asiaan (c) Japanilaiskoiran valokuvakirja 3.
Bläkkärivanhempi onkin geneettisesti punainen - jokin blokkaa punaisen käynnistysalueen
Tällaiseen skenaarioon viittasi alun tai ainakin näyttävät bläkkäreiltä. Jos punaiselle ominainen käynnistysalue on pinnallisesti lukittu (solussa on oikeasti tällekin mekanismi), A-lokus voisi ehkä toimia puoliteholla kuin bläkkärillä. Mutta lukituksen pitäisi purkautua sukusolujen muodostuessa, että punainen voisi ilmetä pennussa. Miksi niin ei tapahtunut jo silloin, kun bläkkärivanhempi itse oli vasta muodostumassa?
Erittäin epätodennäköinen selitys.
Punainen pentu on oikeasti valkoinen
Shibat ja muut japanilaiset on omituinen poikkeus siinä, että resessiivinen punainen näyttää niillä valkoiselta. On olemassa rotuja, joissa ei pysty punaisen sävystä erottamaan, onko ne E-lokuksen resessiivisiä punaisia (e/e) vai A-lokuksen dominanttikeltaisia (DY/mikätahansa). Opin taannoin että Koiraperheen elämää -kirjassa ne Honeyn "keltaiset" pennut on molempia. Jos bläkkärivanhemmat shibat on ollu valkosen kantajia ja niillä on jokin resessiivisen punasen sävyn punaseen muuttava geeni, niin valkonen pentu syntyy punaisena. En tiiä, voiko urajiroa muodostua resessiiviseen punaiseen etenkään jos A-lokus on pelkkää bläkkäriä, ja tämmösellä punaisella ei sitten voi olla turkissa yhtään mustaa pigmenttiä. Geenitestissä se olisi e/e BB/BB.
Eli tässä tapauksessa lähtökohta nr. 1 olisi väärä eikä A-lokus liity asiaan.
Plausible?
Bordercolliepentuja, jotka olisivat shiboina punaisia ja valkoisia. Kuvaesimerkki kirjasta Koiraperheen elämää (c) Jane Burton ja Michael Allaby.
Jokin muu, mikä?
Samalla linjalla kuin edellinen. A-lokus ei koskaan korjaudu bläkkäristä punaiseksi, mutta jokin toinen tekijä muuttuu ja alkaa säädellä pigmenttikytkintä samalla tavalla. Dominantin mustan aiheuttaja on yks tällanen kytkinmaanikko, joten miksi niitä ei voisi olla enemmänkin. Ongelmaksi nousee se, että mutaation pitäisi tapahtua joka kerta uudestaan, kun bläkkäri x bläkkäri johtaa punaiseen jälkeläiseen. Toisaalta geeneissä voi olla epätavallisen mutaatioherkkiä alueita.
Tunnetuista värilokuksista B-lokus voisi saada aikaan mustan pigmentin muuttumisen ruskeaksi, jolloin bläkkäripentu voisi näyttää punaiselta. Tällöin molempien vanhempien pitäisi olla resessiivisen ruskean geenin kantajia (genotyyppi B/b), jolloin pikku-b olisi kulkeutunut jostain muusta rodusta shiboihin, tai vaihtoehtoisesti olisi tapahtunut uusi mutaatio, joka muuttaa B-geenin toiminnan. Ruskean pennun molemmissa vastingeeneissä pitäisi olla mutaatio, mikä komplisoi tilannetta epäuskottavaksi. Lisäksi (maksan)ruskeat koirat muissa roduissa vaatii mielikuvitusta, että niitä oikeasti voisi sekoittaa punaiseen.
En keksi just nyt muita selityksiä. Vähiten järjetön on mielestäni tuo punainen valkonen, koska ne sentään tunnetaan muissakin roduissa. Saako muiden rotujen bläkkärit ikinä punaselta näyttäviä pentuja, joita E-lokus ei selitä? Kannattaa kiinnittää huomiota myös brindleen. Se on oikeasti vielä hämärämpi kuin merle. Siinä vaiheessa kun brindleen saadaan vihdoinkin selvyys, saattaa ratketa muutama muukin erikoinen genetiikan ilmiö.
Päivitys: Mitä jos rodussa on aiemmin ollut melko yleisenäkin punainen e/e-väri, joka selittäisi ne vaaleanpunaiset (usuaga) shibat? Jos sävy näyttää vaalealta punaiselta shibalta, niin se selittäisi samalla ehkä myytin, jossa valkoiset jalostuskoirat haalistavat punaisia shiboja. Ne ei ole ollukaan oikeasti haaleita punaisia vaan geneettisiä valkoisia, mutta niitä on syntynyt useammin.
Väriristeytykset jatkuvat. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.
E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen
A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan
Viimeisessä värikartassa bläkkäriristeytyksiä. Japanilaisen sanonnan mukaisesti "mustat ja valkoiset on lähimpänä toisiaan." Shiballa bläkkäri voi kantaa vain bläkkäriä ja valkoista, joten jälkeläisten värivaihtoehtoja on tasan ne kaksi.
Kaksi tummaa bläkkäriä saa 100% tummia bläkkäripentuja. Valkoisen shiban yhteydessä sivuttiin S-lokusta ja valkokirjavuutta eli pintoväritystä, joka johtuu pigmentin puuttumisesta. En ole huomioinut sitä värikartoissa muuten, mutta kahden tumman bläkkärin epäilyttävän valkolaikkuiset pennut johtuisivat pintogeenien esiintulosta kuten muillakin väreillä. Rintaan osunut pigmentitön valkoinen laikku voi näyttää urajirolta.Tumma bläkkäri ja valkoista kantava bläkkäri saa 50/50 tummia ja "valkoisempia" bläkkäripentuja. Valkoisen kantaminen ei oikeasti vaikuta bläkkärin mustan värin mustuuteen kuten esimerkkikoirien kuvissa on epähuomiossa tapahtunut, vaan valkoisen kantajalla on pennusta asti isommat valkoiset alueet.Kaksi valkoista kantavaa bläkkäriä saa tummia bläkkäreitä, "valkoisempia" bläkkäreitä sekä valkoisia pentuja. Valkoinen on geneettisesti bläkkäri valkoisensa alla.
Shibat ovat nyt risteytyneet A-lokuksensa tunnettujen värien osalta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Värivaihtoehdot löytyvät värikartat-kategoriasta.
Tumma bläkkäriä kantava punaseesami ja bläkkäri saa 50/50 itsensä kaltaisia punaseesameja ja bläkkärejä pentuja.Mustaseesamia kantava punaseesami ja bläkkäri saa 50/50 punaseesameja ja mustaseesameja pentuja. Kaikki pennut kantavat bläkkäriä.Taikaristeytys, jossa vaalea tuplapunaseesami ja bläkkäri saa 100% tummia punaseesamishiboja.Yleinen risteytys, jossa bläkkäriä kantava mustaseesami ja bläkkäri saa 50/50 mustaseesameja ja bläkkäreitä pentuja.Tuplamustaseesami ja bläkkäri saa 100% mustaseesamipentuja, jotka kantavat bläkkäriä.
Kun toinen vanhempi kantaa valkoista (genotyyppi E/e)
A-lokuksen värit säilyvät ennallaan, mutta joka pennulla on 50% todennäköisyys olla myös valkoisen kantaja. Mustaseesamilla ero on yleensä selvä ja näkyy laajempana urajirona. Valkoisen kantamisen vaikutus punaseesamiin on vielä huonosti tunnettu.
Kun molemmat vanhemmat kantavat valkoista (E/e x E/e)
A-lokuksen värit säilyvät ennallaan, mutta joka pennulla on 50% todennäköisyys olla valkoisen kantaja, 25% todennäköisyys olla olematta valkoisen kantaja ja 25% todennäköisyys siihen, että A-lokuksen väri peittyy valkoisen värin alle.
Väriristeytykset jatkuvat. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.
E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen
A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan
Vitososassa seesamien keskinäiset suhteet. Vaaleampi punaseesami periytyy vallitsevasti. Tosielämässä näistä risteytyksistä on varmaan aika vähän kokemusta.
Kun kumpikaan vanhempi ei kanna valkoista
Kaksi "tavallisinta" punaseesamia, jotka kantavat molemmat bläkkäriä, saa tummempia ja vaaleampia punaseesameja sekä bläkkäreitä pentuja. Kaksi punaseesamia eri kantajuuksilla (bläkkäri ja mustaseesami, näitä ei ilmeisesti voi erottaa päälle päin) saa tummempia punaseesameja, vaaleampia tuplapunaseesameja sekä mustaseesameja pentuja.Bläkkäriä kantava tummempi punaseesami ja vaaleampi tuplapunaseesami saa vain 50/50 kaltaisiaan pentuja. Sama tässä, eli mustaseesamia kantava tummempi punaseesami ja vaaleampi tuplapunaseesami saa 50/50 kaltaisiaan pentuja. Mustaseesamia kantavat punaseesamishibat saavat tummempia punaseesameja, vaaleampia tuplapunaseesameja sekä tuplamustaseesameja pentuja.Kaksi vaaleaa tuplapunaseesamia saa vain kaltaisiaan tuplapunaseesameja pentuja. Punaseesamin ja mustaseesamin risteytys, kun molemmat kantavat bläkkäriä, tuottaa tummia punaseesameja, mustaseesameja sekä bläkkäreitä pentuja.Bläkkäriä kantava punaseesami ja tuplamustaseesami saa 50/50 punaseesameja ja mustaseesameja pentuja.Mustaseesamia kantava punaseesami ja bläkkäriä kantava mustaseesami saa 50/50 punaseesameja ja mustaseesameja pentuja.Vaalea tuplapunaseesami ja bläkkäriä kantava mustaseesami saa 100% tummia punaseesamipentuja.Kaksi eri lajista "superseesamia" saa 100% tummia punaseesameja pentuja, jotka kaikki kantavat mustaseesamia. Kahden mustaseesamin risteytys, kun molemmat kantavat bläkkäriä, tuottaa mustaseesameja ja bläkkäreitä pentuja.Kaksi mustaseesamia, kun toinen kantaa bläkkäriä ja toinen mustaseesamia, saa 100% mustaseesameja pentuja.Kaksi supermustaseesamia saa 100% kaltaisiaan pentuja.
Kun toinen vanhempi kantaa valkoista (genotyyppi E/e)
A-lokuksen värit säilyvät ennallaan, mutta joka pennulla on 50% todennäköisyys olla myös valkoisen kantaja. Mustaseesamilla ero on yleensä selvä ja näkyy laajempana urajirona. Valkoisen kantamisen vaikutus punaseesamiin on vielä huonosti tunnettu.
Kun molemmat vanhemmat kantavat valkoista (E/e x E/e)
A-lokuksen värit säilyvät ennallaan, mutta joka pennulla on 50% todennäköisyys olla valkoisen kantaja, 25% todennäköisyys olla olematta valkoisen kantaja ja 25% todennäköisyys siihen, että A-lokuksen väri peittyy valkoisen värin alle.
Lisää puuttuvia shibojen väriristeytyksiä. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.
E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen
A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan
Nelososassa punaisen ja mustaseesamin yhdistelmiä eri kantajuuksia. Shiboilla mustaseesami voi kantaa A-lokuksessa vain itseään tai bläkkäriä, joten vaihtoehdot vähenevät.
Kun kumpikaan vanhempi ei kanna valkoista
Mitään muuta kantamaton punainen shiba ja se yleisin eli bläkkäriä kantava mustaseesamishiba saa 100% punaisia pentuja. Pennuilla on 50/50 mahdollisuus olla mustaseesamin tai bläkkärin kantajia, ja edelleen bläkkärin kantaminen näkyy punaisella ilman valkoisen kantamista usein mustana sävytyksenä selässä. Mitään kantamaton punainen shiba ja tuplamustaseesami saa 100% punaisia pentuja, jotka on kaikki mustaseesamin kantajia. Punaseesamia kantava punainen shiba ja bläkkäriä kantava mustaseesamishiba saa punaisia ja punaseesameja pentuja. Jep, genetiikan ihmeet.Punaseesamia kantava punainen shiba ja tuplamustaseesamishiba saa punaisia ja punaseesameja pentuja, jotka kaikki kantavat mustaseesamia. Eipä saatu vieläkään mustaseesamia näkyviin jälkeläisissä. No nyt. Mustaseesamia kantava punainen shiba ja bläkkäriä kantava mustaseesamishiba saa 50/50 punaisia ja mustaseesameja pentuja. Nämä on joko mustaseesamin tai bläkkärin kantajia. Mustaseesamia kantava punainen ja tuplamustaseesami saa punaisia ja mustaseesameja pentuja. Kaikki kantavat mustaseesamia.Punainen ja mustaseesamishiba, kun molemmat kantavat bläkkäriä, saa punaisia, mustaseesameja ja mustia pentuja. Tällainen risteytys on luultavasti tämän setin yleisimpiä tosielämässä.Bläkkäriä kantava punainen ja tuplamustaseesami saa punaisia ja mustaseesameja pentuja.
That's it!
Kun toinen vanhempi kantaa valkoista
...eli on E-lokuksen osalta genotyyppiä E/e. Sillä ei ole väliä, kumpi vanhempi on valkoisen kantaja. Samat prosentit on edelleen voimassa A-lokuksen perusvärin osalta, mutta joka pennulla on myös 50% todennäköisyys olla valkoisen kantaja. Mustaseesamista ja bläkkäristä valkoisen kantajuuden erottaa yleensä helposti paljon laajemmasta valkoisesta urajirosta. Valkoisia pentuja ei synny.
Kun molemmat vanhemmat on valkoisen kantajia
E/e x E/e. Samat taulukon prosentit A-lokuksen perusvärin osalta, mutta joka pentu on nyt 50% todennäköisyydellä valkoisen kantaja, 25% todennäköisyydellä ei ole valkoisen kantaja, ja 25% todennäköisyydellä A-lokuksen väri peittyy valkoisen alle (genotyyppi e/e).
Lisää shibojen väriristeytyksiä. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.
E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen
A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan
Kolmososassa risteytellään punaista ja geneettistä punaseesamia eri kantajuuksilla. Punaseesami on vähän hankala esimerkkikuvissa, koska tietoa eri kantajuuksien vaikutuksista ei juuri ole. Tuplapunaseesami SY/SY on taulukoissa vaaleampi kuin muut, mutta perusteena tälle on toistaiseksi tasan yksi koira.
Kun kumpikaan vanhempi ei kanna valkoista
Mitään kantamaton punainen shiba ja bläkkäriä kantava punaseesamishiba saa 100% punaisia pentuja. Jokaisella pennulla 50/50 mahis kantaa punaseesamia tai bläkkäriä, ja bläkkärin kantamiseen voi viitata musta sävytys selässä. Mitään kantamaton punainen shiba ja mustaseesamia kantava punaseesamishiba saa 100% punaisia pentuja. Jokaisella pennulla 50/50 mahis kantaa punaseesamia tai mustaseesamia, ja näiden kantamista ei ilmeisesti voi päältä päin erottaa. Tuntuu muuten jotenkin hullulta, että punaseesami voi peittää paljon tummemman mustaseesamin ilmentymisen, mutta niinhän se on myös punaisen ja bläkkärin kanssa. Mitään kantamaton punainen shiba ja tuplapunaseesamishiba saa 100% punaisia pentuja, jotka kaikki kantavat punaseesamia. Punaseesamia kantava punainen shiba ja bläkkäriä kantava punaseesamishiba saa punaisia ja punaseesameja pentuja. Punaseesamit voi olla tummempaa tai vaaleampaa (tupla-SY) mallia. Punaseesamia kantava punainen shiba ja mustaseesamia kantava punaseesamishiba saa punaisia ja punaseesameja pentuja. Kaikki punaiset pennut kantaa jompaakumpaa seesamilajia, ja punaseesamit voi olla tummempaa tai vaaleampaa mallia.Punaseesamia kantava punainen shiba ja tuplapunaseesamishiba saa punaisia ja tuplapunaseesameja pentuja. Tämä on taas mallia genetiikan ihmeelliset risteytykset, joissa vanhemmat saavat vain itsensä kaltaisia jälkeläisiä. Siis parin värigeenin osalta.Mustaseesamia kantava punainen shiba ja bläkkäriä kantava punaseesamishiba saa punaisia, punaseesameja ja mustaseesameja pentuja. Eli kyllä, punaiselle ja punaseesamille voi syntyä myös truu mustaseesami pentu. Punainen shiba ja punaseesamishiba, kun molemmat on mustaseesamin kantajia, saa punaisia, punaseesameja ja mustaseesameja pentuja. Kaikki punaiset on jommankumman seesamivärin kantajia.Mustaseesamia kantava punainen ja tuplapunaseesami saa 50/50 punaisia ja punaseesameja pentuja. Tämä on niitä taikaristeytyksiä, joissa haalean tuplapunaseesamin pitäisi parantua tummemmaksi. Lieneekö testattu kertaakaan käytännössä : D Punainen ja punaseesamishiba, kun molemmat kantavat bläkkäriä, saa punaisia, punaseesameja ja bläkkäreitä pentuja. Bläkkärit on ilman valkoisen vaikutusta yleensä tummempaa mallia.Bläkkäriä kantava punainen shiba ja mustaseesamia kantava punaseesamishiba saa punaisia, punaseesameja ja mustaseesameja pentuja. Kaikki punaiset on jommankumman seesamilajin kantajia. Bläkkäriä kantava punainen shiba ja tuplapunaseesamishiba saa punaisia ja punaseesameja pentuja. Kaikki punaiset on punaseesamin kantajia, ja punaseesamien pitäisi jälleen olla tummempaa eli parempaa mallia verrattuna tuplaseesamivanhempaansa.
Kun toinen vanhempi kantaa valkoista
Koska punainen ja punaseesami voi perin ärsyttävällä tavalla kantaa lähes mitä tahansa ja koska eri värikomboja syntyy valkoisuus huomioiden lähes yhtä paljon kuin aiemmin kahdella punaisella (ellei peräti enemmän?), niin otetaan käyttöön mielikuvitus. Samat taulukot siten, että toinen vanhempi (ihan sama kumpi) on E-lokuksen osalta valkoisen kantaja E/e ja toinen ei-kantaja E/E. Prosentit pysyvät ennallaan mutta kaikenvärisillä pennuilla taulukossa on nyt 50% mahdollisuus olla valkoisen kantajia. Niillä on yleensä joka värissä laajempi ja kirkkaampi urajiro. Valkoisia pentuja ei synny.
Kun molemmat vanhemmat kantavat valkoista
Kummankin vanhemman E-lokus on muotoa E/e. A-lokuksen osalta prosentit on edelleen samat, mutta näkyvä väri voi olla myös valkoinen. Nyt taulukon kaikenvärisillä pennuilla on 50% mahdollisuus olla valkoisen kantajia, 25% mahdollisuus olla olematta valkoisen kantajia, ja 25% mahdollisuus periä se pikku-e molemmilta vanhemmilta niin että valkoisuus estää A-lokuksen värin ilmenemisen.
Värikennelissä on luvattoman ahdasta, eikä tässä edes näy koko stokkia! Pidän varuilta mukana myös aiempien testiristeytysten värivirheelliset yksilöt. Oikeastaan halusin risteytysprojektilla totuttaa itseni uusiin DY/SY/AG/BB-genotyyppeihin, ja se on selkeästi alkanut toteutua. DY on Ay:n tilalla ollut jotenkin vaikein tajuta, AG aw:nä ehkä luonnollisin (agouti).
Värikarttasarjan väliosa käsittelee valkoisen shiban periyttämiä värejä. Koska valkoisia ei kovin yleisesti käytetä kasvatuksessa ja koska jälkeläisten värit voi olla E/E:tä lukuunottamatta mitä tahansa riippuen koiran A-lokuksesta ja toisen vanhemman värigeeneistä, laitan vain muutamia esimerkkiristeytyksiä.
Kuva: peno4 (CC BY-SA 2.0)
Shiboilla ja muilla japanilaisroduilla valkoinen väri on rotukohtainen ilmaisu värille, joka koiran värigenetiikassa tunnetaan resessiivisenä punaisena. Mustapigmentin tuotto karvatupissa on blokattu ja karvoihin pakataan pelkkää punapigmenttiä. Kukaan ei vielä tiedä, miksi joillakin roduilla punapigmentin sävy on silloin niin vaaleaa, että näyttää valkoiselta.
Shibojen nykyinen rotumääritelmä ei enää mainitse valkoista väreissä, mutta ei myöskään virheissä. Käytännössä se on "poikkeama rotumääritelmästä" ja johtaa yleensä myös toiseen poikkeamaan eli urajiron puuttumiseen. Japanilaisrotujen yhteinen rotumääritelmä sisältää myös valkoisen, ja väriä näkee yleisesti ja hyväksyttynä ainakin akitalla, kishulla ja hokkaidonkoiralla.
Valkoinen shiba on E-lokuksen osalta "valkoinen, joka myös kantaa valkoista" eli e/e. Tämä tarkoittaa, että se periyttää jokaiselle jälkeläiselleen valkoisen pikku-e:n. Mikä tarkoittaa, että kaikista valkoisen shiban jälkeläisistä tulee varmuudella vähintään valkoisen kantajia E/e. Toisen vanhemman E-lokuksesta riippuu, voiko jälkeläisistä tulla valkoista kantavia värillisiä vai valkoisia.
A-lokuksen osalta valkoinen shiba voi olla ihan mitä tahansa shiban väriä (punainen, punaseesami, mustaseesami tai bläkkäri) sekä kantaa mitä tahansa kyseiselle värille mahdollista A-lokuksen väriä. Näitä värejä se periyttää jälkeläisilleen valkoisen ohella. A ja E on kuin Mendelin herneiden värin ja kurttuisuuden lokukset ja periytyvät itsenäisesti eri kromosomeissa.
Valkoista tasapainottava risteytys
Mitä tapahtuu, kun risteytetään valkoisin ja mustin mahdollinen shiba, ja geenitestin tai polveutumisen perusteella on tiedossa, että valkoinen shiba on valkoisensa alla geneettinen bläkkäri eli A-lokukseltaan BB/BB. Tuloksena ei ole seesaminharmaata vaan 100% pennuista on valkoista kantavia bläkkäreitä eli niitä ideaalisia bläkkäreitä laajalla urajirolla. Sama kikka toimii mille tahansa A-lokuksen värille, kunhan toinen vanhempi on E-lokuksen osalta ei-valkoisen kantaja eli EE.
Fun fact: yksi Suomen ensimmäisiä jalostuskäytössä olleita tuontishiboja 1990-luvun alussa oli valkoinen Mono Uchu Daikaiju Guilala. KoiraNetissä se näyttää jättäneen bläkkärikumppaneiden kanssa sekä punaista että mustaa jälkeläistä, joten sen on täytynyt olla geneettisesti mustaa kantava punainen.
Valkoista promoava risteytys
Risteytetään edellinen valkoinen shiba (joka geneettisesti bläkkäri) valkoista kantavan bläkkärin kanssa. Koska toinen vanhempi jättää nyt jälkeläisilleen 50/50 todennäköisyydellä valkoisuuden pikku-e:tä, on joka pennulla 50% todennäköisyys periä pikku-e molemmilta vanhemmiltaan eli olla väriltään valkoinen. Kaikki värilliset pennut on tässä risteytyksessä valkoista kantavia bläkkäreitä. Sama idea 50% värillisiä + 50% valkoisia on voimassa kaikille muillekin A-lokuksen väreille, kun yhdistetään valkoinen ja valkoisen kantaja.
Valkoista vakiinnuttava risteytys
Kahden valkoisen shiban risteytyksestä syntyy pelkkiä valkoisia shiboja. A-lokuksen värit periytyvät ja säilyvät sattumanvaraisesti mutta eivät näy. Ongelma on se, ettei valkoiset koskaan kanna värillisyyden isoa E:tä, joka voidaan valkokasvatuksella vahingossa eliminoida koko jalostusstockista. Tai tarkoituksella eliminoida, kuten esimerkiksi japaninpystykorvan luomisessa on tehty. Kishujen väritragedia meinasi olla tällainen, kun valkoista väriä alettiin suoraan tai epäsuorasti suosia. 70-luvun koirakirjoissa lähes kaikki näyttelykishut on valkoisia.
Risteytys, jossa värivirheylläri 1
Mitä ihmettä tapahtui? Valkoinen shiba olikin valkoisensa alla värivirheellinen punapääbläkkäri ja vielä tuplana (A-lokuksen geenimuoto BS, musta satulakuvio*). Punapääbläkkäri dominoi tavallista bläkkäriä, joten tällaisessa risteytyksessä 100% pennuista on värivirheellisiä. Punapääbläkkäreitä näkyy toisinaan jenkkien takapihakasvatuksessa. Tämän takia taustaltaan tuntematon valkoinen jalostuskoira kannattaa testata geenitestillä A-lokuksen osalta.
En tiedä, onko yhtäkään punapääbläkkäriä oikeasti testattu uudella A-lokuksen systeemillä, mutta pidän kohtalaisen selvänä, että satulakuvion geenimuodosta niissä on kyse kuten muissakin satulakuvioroduissa.
Risteytys, jossa värivirheylläri 2
Mitä tapahtui? Valkoinen shiba olikin ollut valkoisensa alla pintovärinen eli valkokirjava. Rotumääritelmän virheiden kirjava (laikukas) väritys viittaa pintoväritykseen. Valkokirjavuutta aiheuttaa ainakin S-lokus, josta ei ole aiemmin ollut puhetta. Japanilaisroduilla S-lokus ja sen geenitestit ei aina toimi odotetusti, mutta shiboilla geenitestin tulos sp/sp liittyy yleensä jonkinlaiseen valkokirjavuuteen. Tässä myös yhdistelmän toinen osapuoli on ollut pinton kantaja S/sp. Puolet pennuista on nyt valkokirjavia ja puolet sukallisia valkokirjavuuden kantajia. Pinton kantaminen on melko yleistä, joten valkoinen jalostuskoira kannattaa testata geenitestillä myös S-lokuksen osalta, tai valita edes toiseksi osapuoleksi sukaton yksilö. Valkoiset sukat paljastavat monesti pinton kantajat, mutta joskus mitään merkkejä kantajuudesta ei näy. Pinto/valkokirjavuus ja sukkajuttu liittyy yhtä lailla kaikkiin väreihin, koska kyse on erillisestä geenistä.
Haalistaako valkoisten jalostuskäyttö muut värit?
Yksi shiban värigenetiikan kestomysteereistä. Jos valkoiset on jalostuskäytössä siinä kuin muutkin, niin muuttuuko punaiset shibat oikeasti vähitellen vaaleammiksi ja vaaleammiksi, kuten legenda kertoo? Mä en keksi vuoden 2023 koiran värigenetiikan tuntemuksella mitään mekanismia, joka selittäisi ko. ilmiön. Vähintäänkin valkoisten kantajien jalostuskäytön pitäisi saada aikaan sama haalistuminen, jos syyllinen olisi se pikku-e. Ei kai värillinen alkio voi "tietää" onko sen pikku-e peräisin vanhemmalta, jolla on itsellään ollut kaksi pikku-e:tä… vai voiko : D Ellei tupla-annos pikku-e:tä sukusolujen kantasolussa touhua jotain todella, todella merkillistä ja aiheuta epigeneettisiä muutoksia itseensä tai muihin pigmenttigeeneihin, mutta miksi helvetissä se tekisi niin.
Ehkä legendassa on perää, mutta syynä on ollut se, että valkoiset jalostuskoirat on olleet valkoisen värinsä alla tosi heikkopigmenttisiä punaisia sattumalta ja ihan muista geeneistä johtuen. Tai ylipäänsä periyttäneet pelkkää punaista, mikä kuulema myös haalistuu sukupolvien myötä, mikä on se toinen shiban värigenetiikan kestomysteeri vailla selitystä.
Mun valkoista kantamaton ja valkoista kantava punainen shiba on muuten edelleen 100% identtisiä tumman kinuskinpunaisen värisävynsä osalta. Kierrätyskuva munkeista luonnonvalossa:
Pääsiäisen väriviikonlopussa shibojen väriristeytyksiä. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.
E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen
A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan
Kakkososassa erilaiset punaisen ja bläkkärin shiban yhdistelmät. Bläkkäri on siitä kiva risteyteltävä, että shiballa se ei voi kantaa muuta väriä kuin valkoista ja peittyy muiden A-lokuksen värien alle.
Kun kumpikaan vanhempi ei kanna valkoista
Punainen ja bläkkäri shiba, kun kumpikaan ei kanna mitään piiloväriä, saa 100% punaisia pentuja, jotka ovat kaikki bläkkärin kantajia.
Punaseesamia kantava punainen shiba ja bläkkärishiba saa 50/50 punaisia ja punaseesamipentuja. Kaikki pennut ovat bläkkärin kantajia. Tämä on se risteytys, jolla parhaana pidetyn (?) punaseesamin värin (E/E SY/BB) voi houkutella esiin punaseesamia kantavasta punaisesta. Mustaseesamia kantava punainen shiba ja bläkkärishiba saa 50/50 punaisia ja mustaseesamipentuja. Kaikki pennut ovat bläkkärin kantajia. Kaikista mustaseesameista tulee tummempaa mallia.Bläkkäriä kantava punainen shiba ja bläkkärishiba saa 50/50 punaisia ja bläkkäreitä pentuja. Kaikki punaiset pennut ovat bläkkärin kantajia. Kaikista bläkkäreistä tulee tummempaa mallia. Eli käytännössä tämä risteytys tuottaa vain molempien vanhempiensa kaltaisia värejä.
Kun jompikumpi vanhemmista kantaa valkoista
Näissä esimerkeissä valkoisen kantaja on aina bläkkäri, ja punainen vanhempi ei kanna valkoista. Risteytystulokset on samat, jos punainen vanhempi kantaisi valkoista ja bläkkäri ei.
Punainen shiba, joka ei kanna mitään piilovärejä, ja valkoista kantava bläkkärishiba saa 100% punaisia pentuja, jotka kaikki kantavat bläkkäriä. Joka pennulla on 50% mahdollisuus kantaa myös valkoista. Bläkkärin kantamista ei välttämättä huomaa valkoista kantavasta punaisesta mitenkään.Punaseesamia kantava punainen shiba ja valkoista kantava bläkkärishiba saa punaisia ja punaseesameja pentuja. Kaikki pennut kantavat bläkkäriä ja voivat 50/50 olla myös valkoisen kantajia. Valkoisen kantamisen vaikutus punaseesamiin ei ole kunnolla selvillä. Kuvassa sitä edustaa vähän vaaleampi yksilö.Mustaseesamia kantava punainen ja valkoista kantava bläkkäri saa punaisia ja mustaseesamipentuja. Kaikki pennut kantavat bläkkäriä ja voivat 50/50 olla myös valkoisen kantajia. Mustaseesamilla valkoisen kantaminen yleensä vaikuttaa tummuusasteeseen ja urajiron laajuuteen.Bläkkäriä kantava punainen ja valkoista kantava bläkkäri saa 50/50 punaisia ja bläkkäreitä pentuja. Kaikki punaiset kantavat bläkkäriä, ja joka pennulla on 50% mahdollisuus kantaa myös valkoista.
Kun molemmat vanhemmat kantavat valkoista
Valkoista kantava punainen shiba ilman muita piilovärejä ja valkoista kantava bläkkärishiba saa punaisia ja valkoisia pentuja. Kaikki punaiset pennut kantavat bläkkäriä ja ovat todennäköisemmin myös valkoisen kantajia. Punaseesamia ja valkoista kantava punainen shiba ja valkoista kantava bläkkärishiba saa punaisia, punaseesameja ja valkoisia pentuja. Valkoisilla voi olla A-lokuksen osalta eri genotyypit, mutta valkoisten pentujen yhteenlaskettu todennäköisyys kahden valkoisen kantajan yhdistelmässä on aina sama 25%.Mustaseesamia ja valkoista kantava punainen shiba ja valkoista kantava bläkkärishiba saa punaisia, mustaseesameja ja valkoisia pentuja. Mustaseesamit voivat olla kumpaa tahansa tummuusastetta riippuen valkoisen kantamisesta. Entsyymin pentue on muuten tällainen väriristeytys. Siinä arvonnan tulos oli E/e DY/BB, E/E DY/BB ja E/E AG/BB, eli valkoista jaettiin odotettua vähemmän. Hypoteettinen neljäs pentu olisi tietenkin ollut valkoinen! : DBläkkäriä ja valkoista kantava punainen shiba ja valkoista kantava bläkkärishiba saa punaisia, bläkkäreitä ja valkoisia pentuja.
Shibat kasvatti Craiyon, ja risteytysprosentteja on laskettu Puppy Coat Color Calculatorilla https://colorgenetics.info/canine/puppy-coat-color-calculator.
Pääsiäisen väriviikonlopussa shibojen väriristeytyksiä. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.
E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen
A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan
Kahdella lokuksella ja kuudella alleelilla kertyy jo melkoinen valikoima risteytyksiä, joten ykkösosassa on mukana punaiset vanhemmat eri kantajuuksilla.
Kun valikoimassa pelkkää punaista
Kaksi punaista shibaa, jotka eivät kanna mitään muita värejä, saa 100% punaisia pentuja, jotka eivät kanna valkoista. Tämän yksinkertaisemmaksi ei väriristeytys mene.
Kun valikoimassa punaista ja valkoista
Kaksi punaista shibaa, jotka eivät kanna muita A-lokuksen värejä mutta joista toinen kantaa valkoista, saa 100% punaisia pentuja. Joka pennulla on 50% mahdollisuus olla valkoisen kantaja. Valkoisen kantajilla on usein laajempi ja kirkkaampi urajiro. Kaksi punaista shibaa, jotka eivät kanna muita A-lokuksen värejä mutta kantavat molemmat valkoista, voi saada punaisia ja valkoisia pentuja. Punaiset pennut ovat todennäköisemmin valkoisen kantajia kuin ei-kantajia. Valkoiset pennut ovat myös valkoisen värin "alla" geneettisesti punaisia.
Kun valikoimassa punaista ja bläkkäriä
Kaksi punaista, joista toinen kantaa bläkkäriä, saa 100% punaisia pentuja. Joka pennulla on 50% mahdollisuus kantaa bläkkäriä. Mustan kantaminen voi näkyä tai olla näkymättä mustana sävytyksenä selässä.Kaksi punaista, joista molemmat kantavat bläkkäriä, voi saada punaisia ja bläkkäreitä pentuja. Punaiset pennut kantavat todennäköisemmin bläkkäriä kuin eivät. Koska valkoinen ei ole mukana kuviossa, niin bläkkäripennuista tulee tummempaa mallia.
Kun valikoimassa punaista, bläkkäriä ja valkoista
Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa bläkkäriä ja toinen valkoista, saa 100% punaisia pentuja. Pennuilla on tasaiset todennäköisyydet olla kantamatta mitään, kantaa vain bläkkäriä, kantaa vain valkoista tai kantaa sekä bläkkäriä että valkoista. Mustan kantaminen ei yleensä näy mitenkään valkoista kantavassa punaisessa. Sama kombo syntyisi, jos vanhemmat olisivat E/E DY/DY ja E/e DY/BB, eli toinen koira olisikin molempien piilovärien kantaja ja toinen ei kantaisi kumpaakaan.Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat bläkkäriä ja toinen myös valkoista, voi saada punaisia ja mustia pentuja. Pennut on todennäköisimmin mustaa kantavia punaisia valkoisella tai ilman. Tässä yhdistelmässä bläkkäripentu voi olla tummempaa tai valkeampaa mallia. Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat valkoista ja toinen myös bläkkäriä, voi saada punaisia ja valkoisia pentuja. Pennut on todennäköimmin valkoista kantavia punaisia, jotka joko kantavat bläkkäriä tai eivät kanna. Valkoiset voivat myös olla valkoisensa alla pelkkiä punaisia tai bläkkäriä kantavia punaisia. Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat sekä bläkkäriä että valkoista, voi saada punaisia, bläkkäreitä ja valkoisia pentuja. Todennäköisin väritys on valkoista kantava punainen bläkkärin kantajuudella tai ilman. Bläkkäripennut ovat todennäköisemmin vaaleampaa mallia. Tässä yhdistelmässä on mahdollinen myös legendaarinen valkoinen pentu, joka onkin valkoisen värinsä alla geneettinen bläkkäri (e/e BB/BB) xD
Kun valikoimassa punaista, punaseesamia ja bläkkäriä
Tästä alkaa lähes sama kierros kuin äsken bläkkäriä kantavien punaisten kanssa. Kaksi punaista, joista toinen kantaa punaseesamia, saa 100% punaisia pentuja, joista joka pennulla on 50% mahdollisuus olla punaseesamin kantaja. Punaseesamin kantamista ei tiettävästi voi nähdä päällepäin (googlaa Handzimemeshite Hiroshin kuva.)Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa punaseesamia ja toinen bläkkäriä, voi saada punaisia ja punaseesameja pentuja. Pentulaatikossa niitä ei kuulema vielä erota toisistaan.
Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat punaseesamia, voi saada punaisia ja "vaaleita" tuplapunaseesamipentuja, joilla musta sävytys on heikompi kuin bläkkäriä kantavilla punaseesameilla. Tosin huomio perustuu vasta yhteen geenitestattuun yksilöön.
Kun valikoimassa punaista, punaseesamia, bläkkäriä ja valkoista
Kaksi punaista, joista toinen kantaa punaseesamia ja toinen valkoista, saa 100% punaisia pentuja, jotka voivat olla punaseesamin, valkoisen tai molempien kantajia. Sama kuin edellä, eli sama risteytystulos tulisi myös silloin, jos toinen vanhempi kantaisi sekä punaseesamia että valkoista ja toinen ei kumpaakaan.
Kaksi punaista, jotka molemmat kantavat valkoista ja toinen myös punaseesamia, saa punaisia ja valkoisia pentuja. Pennut ovat todennäköisimmin valkoista kantavia punaisia, jotka voivat kantaa myös punaseesamia. Valkoisten pentujen "riski" kahden valkoisenkantajan yhdistelmässä on tuttu 25%.
Kaksi punaista, jotka molemmat kantavat sekä punaseesamia että valkoista, saa punaisia, "vaaleita" tuplapunaseesameja ja valkoisia pentuja. Kukaan ei kai vielä tiedä, mitä eroa on valkoista kantavalla ja kantamattomalla tuplapunaseesamilla, joten taulukossa niillä on sama kuva. Kaksi punaista, jotka molemmat kantavat valkoista ja toinen punaseesamia ja toinen bläkkäriä, voi saada punaisia, punaseesameja ja valkoisia pentuja. Jos punaseesameja syntyy, niin ne ovat niitä tummempia (parempia) punaseesameja, koska ne kantavat bläkkäriä. Toisaalta yhdistelmässä on todennäköisempää, että punaseesami kantaa myös valkoista, minkä vaikutus punaseesamin väritykseen ei ole vielä täysin selvillä (taulukon kuvassa E/e SY/BB on vähän vaaleampi punaseesami). Erilaisten valkoisten yhteenlaskettu mahdollisuus on edelleen 25% joka pennulle.
Kun valikoimassa punaista, punaseesamia, mustaseesamia ja bläkkäriä
Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa mustaseesamia, saa 100% punaisia pentuja. Joka pennulla on 50% mahdollisuus olla mustaseesamin kantaja.Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa punaseesamia ja toinen mustaseesamia saa punaisia ja punaseesamipentuja. Ehkä vähän arkijärjen vastaisesti punaseesami peittää mustaseesamin alleen. Punaseesamista ei mielestäni voi päältä päin erottaa, kantaako se bläkkäriä vai mustaseesamia.Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa bläkkäriä ja toinen mustaseesamia, saa punaisia ja mustaseesameja pentuja. Mustaseesamit ilman valkoisen kantamista ovat usein hyvin tummia ja vähäisellä urajirolla varustettuja. Valkaistumista näyttää tapahtuvan iän mukana. Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat mustaseesamia, saa punaisia ja tuplamustaseesameja pentuja. Tuplamustaseesamit näyttävät samoilta kuin yleisemmät bläkkäriä kantavat mustaseesamit.
Kun valikoimassa punaista, punaseesamia, mustaseesamia, bläkkäriä ja valkoista
Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa punaseesamia ja toinen valkoista ja mustaseesamia (punaseesami ja mustaseesami voisivat olla myös toisinpäin eli voisi olla myös E/E DY/AG ja E/e DY/SY) saa punaisia ja punaseesameja pentuja.Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa bläkkäriä ja toinen valkoista ja mustaseesamia (jälleen bläkkäri ja mustaseesami voisivat olla myös toisinpäin eli voisi olla myös E/E DY/AG ja E/e DY/BB) voi saada punaisia ja mustaseesameja pentuja. Valkoista kantavalla mustaseesamilla E/e AG/BB on usein vähemmän musta yleisväritys ja laajemmat urajiroalueet. Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa valkoista ja toinen mustaseesamia (tai toinen kantaa valkoista ja mustaseesamia ja toinen ei kanna mitään) saa 100% punaisia pentuja. Kaksi punaista shibaa, joista toinen kantaa mustaseesamia ja toinen valkoista ja mustaseesamia saa punaisia ja tuplamustaseesameja pentuja.Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat valkoista ja joista toinen kantaa mustaseesamia, voi saada punaisia ja valkoisia pentuja.Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat valkoista ja toinen punaseesamia ja toinen mustaseesamia, voi saada punaisia, punaseesameja ja valkoisia pentuja. Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat valkoista sekä toinen mustaseesamia ja toinen bläkkäriä, voi saada punaisia, mustaseesameja ja valkoisia pentuja.Kaksi punaista shibaa, jotka molemmat kantavat sekä mustaseesamia että valkoista, voi saada punaisia, mustaseesameja ja valkoisia pentuja.
Loppuhuomiot
ONNEKSI SHIBOILLA EI ESIINNY BRINDLEÄ : D
Jotain väriyhdistelmiä jäi luultavasti puuttumaan, mutta lisätään myöhemmin.
Olen halunnut tehdä tällasen jo monta vuotta, jolloin ongelmaksi nousi käyttövapaiden kuvien etsiminen joka genotyypille. Kennel Craiyon ratkaisi jälleen pulman, mutta näitä kasvatteja ei kannata katella liian läheltä.
Tää toimisi paljon paremmin värigeneraattorina.
DY, SY jne. systeemi tuntuu vielä tosi oudolta.
Todennäköisyydet laskettu Puppy Coat Color Calculatorilla. https://colorgenetics.info/canine/puppy-coat-color-calculator