Kun shiba saapui Suomeen, osa 1

Tehdäänpäs oma juttusarja tälle projektille, jossa on tavoitteena löytää ensimmäiset japanilaiskoirat Suomen maaperällä. Tai koiralehden sivulla. Tai koirakirjassa. Mikä tahansa tapahtuma tai media käy, jos japanilaisrotuja on sitä kautta tuotu suomalaisten tietoisuuteen.

Tämänkertainen saalis on peräisin aivan 70-luvun alun Koiramme-lehdistä. Kuvat (c) Koiramme/Kennelliitto.

Sabishi.

Euroopan ensimmäinen tunnettu shiba oli käynyt Suomessa.

Lasketaan Ahvenanmaa nyt Suomen maaperäksi. Sabishi ja Lilla My oli ne kaksi narttupentua, jotka lensivät Japanista Inga Carlssonin luo Ruotsiin toukokuussa 1972. Maarianhaminan näyttely, johon ainakin Sabishi osallistui, pidettiin kesällä 1973. Sillonhan Sabishi on tuossa kuvassa 1-vuotias. Koko Euroopassa on ollut neljä shibaa, ja Lilla Myn legendaariset pennut syntyisivät muutaman kuukauden kuluttua.

Shiba on näköjään ollut alkujaan suomeksi shiba ilman inua.

Ja nyt kun katon tuota Sabishin kuvaa. Ei kai se vaan ole tämä vanhan suomalaisen koirakirjan mysteerishiba? 😮

Toistaiseksi varhaisin kuva menee silti akitoille. Tai siis Akita Inuille. Vuosi 1971, ja minkälainen asiayhteys! Ehdin jo kääntää sivua, kun otsikkona oli Kansainväliset rekivaljakkokilpailut Sveitsissä, mutta piti palata takaisin katsomaan uudestaan näitä rekikoiria.

Saksalainen Ursula Keuser osallistui kahden akitansa vetämänä naisten luokan kaksivaljakkokilpailuun. Sijoitus toinen, ja akitat hävisivät kuuden kilsan matkalla alle minuutilla voittajalle, jolla sentään oli kaksi siperianhuskya. Siis mitä. Sen lisäksi kolmanneksi sijoittuneella kilpailijalla oli valjakossaan myös akita malamuutin parina.

Minkähän nimisiä nuo Ursulan akitat oli? En osaa sanoa, oliko hän muutenkin rodun pioneereja Euroopassa.

Muita mielenkiintoisia huomioita 70-luvun alun koiramaailmasta:

• Koko koiraharrastus on ollut kuin kaikkien koiranomistajien yhteinen juttu, jossa iso yhdistävä tekijä on ollut yhteinen ”vastustaja” eli ympäröivä yhteiskunta, joka ei ole hyväksynyt koiria tai koiranpitoa kuten nykyisin.
• Rekisteröintien vuosittaista kasvua hehkutetaan ja ennustetaan, että kasvu taittuu vuoteen 2020 mennessä, kun koiramäärä on kerta kaikkiaan niin suuri että koirattomat nousevat vastarintaan.
• Rotuja oli sillon uskomattoman vähän verrattuna nykyiseen! Eksoottisia pystykorvia on edustaneet basenjit ja chowit. Näyttelyssä pystykorvaryhmän voittaja oli yleensä suomenpystykorva.
• Tietokoneet on juuri otettu käyttöön Kennelliitossa, ja niitä on kutsuttu ATK:ksi. Pentueiden rekisteröinnit on alettu hoitaa tietokoneella ja rekisterikirjat on tulleet printattuina.
• Ainakin silloinen suomalainen näkemys koiranpidosta Japanissa on ollut aivan järkyttävän hirveä.
• Lonkkavika ja sen vastustaminen ja röntgenkuvaukset on ollut ykkösjuttu terveysasioissa.

0

0