HistoriaVäritViihde

Eksoottisimmat näyttelyshibat Japanista

NIPPO-katalogeihin on taltioitunut Grand National -näyttelyn osallistujia 70-luvulta. Ilmeisesti kaikki arvosteluun asti ”huolitut” koirat on kuvattu, joten kuvia on valtava määrä. Junnuluokissa osallistujia on ollut kaikista eniten. Ehkä käytäntönä oli viedä kaikki nuoret koirat arvosteluun ja jatkaa näyttelyharrastusta vain menestyneiden kanssa? Tai sitten aikuisten sarjoihin on ollut jokin Crufts-tyyppinen vaatimus aiemmista palkinnoista.

Niin tai näin, näyttelykatalogeista löytyy hyvinkin yllättäviä värityksiä. Junnujen osalta useimmat näistä on kisanneet B-luokassa, jolloin ne ovat saaneet luokkasijoituksen mutta eivät sanallista arvostelua katalogiin.

Valkoinen shiba! Vai onko? Koira on kisannut vanhemmissa junioreissa ja saanut sijoituksen 24. Arvostelussa mainitaan vaalea väri, mutta kehutaan ihopigmentin vahvuutta.
Narttupentujen B-ryhmän nelonen. Koiralla on shiboilla harvemmin nähty Irish spotting -pintokuvio, joka muodostaa valkean kaulurin.
Harvinainen mustaseesamiuros Gomaou Go on sijoittunut aikuisissa uroksissa 10. sijalle. Kun huomioidaan osallistujamäärät, niin top kymppiin pääseminen Grand Nationalissa on jo valtava saavutus.
Tämä napero on ollut narttupentujen B-ryhmän kymmenes. Pintoväritys on tavanomaisempi, tuollanen joka värjää etujalat ja muodostaa yhtenäisen pseudourajiron. Etujaloista näkyy lisäksi pilkuttumista. Japanilaisilla on tällekin joku oma terminsä… ja siitä ei pidetä. Mutta pentu näyttää valppaalta ja ryhdikkäältä shibamaiseen tapaan.
Valon ja varjon leikkiä mustavalkokuvassa? No ei! Se on oikeasti raidallinen brindle shiba. Aikuisten urosten B-ryhmän 9. sija. Koiran nimi on Kurata No Ishi Toraichi Go, eli sukua Pienelle Tiikeritytölle, joka on aiemmin esitelty blogissa.
Ei mikään edustavin kuva, koska tätä koiraa en heti edes tunnistaisi shibaksi, jos näkisin ilman asiayhteyttä. Saksanpaimenkoiraa muistuttava väritys johtuu punapääbläkkärin geenistä, joka laittaa tan-merkit syrjäyttämään mustan päästä alkaen. Koira on silti saanut sijoituksen 2 aikuisten urosten B-sarjassa.
Punaseesamiuros isompien junnujen A-sarjassa. Sijoitus 20.
Benifujihime on kisannut nuorten narttupentujen B-sarjassa ja saanut sijoituksen 8. Shiboissa on harvinaista nähdä, että musta olisi väistynyt varsinaiseksi satulaksi asti. Yleensä punapääbläkkärit on geneettisesti muotoa BS/BB eli satulakuvioita, jotka kantavat bläkkäriä. Bläkkärin kantaminen ”pysäyttää” punaisen etenemisen pään alueelle. Ehkä Benifujime on perinyt musta satulan geenin molemmilta vanhemmiltaan?
Halusin ottaa tän pennun mukaan yksinkertaisesti siksi, että kerrankin kuvassa näkyy, miten villi shibapentu voi tarvita jopa Japanissa asettelua. Eksoottinen kuva siis!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *