GenetiikkaVärikartatVärit

Värikartta shibapentueille 7 (bläkkäri x bläkkäri)

Satu

Väriristeytykset jatkuvat. Miten suuri todennäköisyys jokaisella yksittäisellä pennulla on olla tietyn värinen, kun vanhempien E-lokus ja A-lokus tunnetaan? A-lokuksen osalta kartassa on käytössä uudempi luokittelu, joka erottaa punaseesamit punaisista.

E-lokus: E = värillinen, e = valkoinen

A-lokus: DY = punainen, SY = punaseesami, AG = mustaseesami, BB = black & tan

Viimeisessä värikartassa bläkkäriristeytyksiä. Japanilaisen sanonnan mukaisesti ”mustat ja valkoiset on lähimpänä toisiaan.” Shiballa bläkkäri voi kantaa vain bläkkäriä ja valkoista, joten jälkeläisten värivaihtoehtoja on tasan ne kaksi.

Kaksi tummaa bläkkäriä saa 100% tummia bläkkäripentuja. Valkoisen shiban yhteydessä sivuttiin S-lokusta ja valkokirjavuutta eli pintoväritystä, joka johtuu pigmentin puuttumisesta. En ole huomioinut sitä värikartoissa muuten, mutta kahden tumman bläkkärin epäilyttävän valkolaikkuiset pennut johtuisivat pintogeenien esiintulosta kuten muillakin väreillä. Rintaan osunut pigmentitön valkoinen laikku voi näyttää urajirolta.
Tumma bläkkäri ja valkoista kantava bläkkäri saa 50/50 tummia ja ”valkoisempia” bläkkäripentuja. Valkoisen kantaminen ei oikeasti vaikuta bläkkärin mustan värin mustuuteen kuten esimerkkikoirien kuvissa on epähuomiossa tapahtunut, vaan valkoisen kantajalla on pennusta asti isommat valkoiset alueet.
Kaksi valkoista kantavaa bläkkäriä saa tummia bläkkäreitä, ”valkoisempia” bläkkäreitä sekä valkoisia pentuja. Valkoinen on geneettisesti bläkkäri valkoisensa alla.

Shibat ovat nyt risteytyneet A-lokuksensa tunnettujen värien osalta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Värivaihtoehdot löytyvät värikartat-kategoriasta.

0

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *