Japanilaiskoiran sydämessä

Herttaisen joulunodotuspostauksen sijaan tarjolla asiaa yököttävästä sisäloisesta nimeltä sydänmato. Suomessa voi valittaa kylmästä ja pimeästä, mutta loisasioiden suhteen elämme vielä lintukodossa. Shiboille ja muille japanilaiskoirille sydänmato sen sijaan on tuttu. Hachiko todettiin kuollessaan sydänmadon heikentämäksi. Lisäksi on sanottu, että Shinshun kylmä vuoristoalue (nyk. Nagano) kehittyi valtavirtashibojen kasvatuksen keskipisteeksi sydänmadon tai paremminkin sen puuttumisen takia.

Sydänmato eli Dirofilaria immitis leviää koirasta toiseen tavallisten verta imevien hyttysten välityksellä. Ihmisellä tartunta on harvinainen, eivätkä matojen aikuismuodot pysy ihmisen elimistössä hengissä.

Vilahdus valtimossa

Tuo sydänmadon pahaenteinen nimi. Kyllä se ihan oikeasti ankkuroituu loisimaan sydämen tuntumaan, yleensä sydämestä lähtevään keuhkovaltimoon. Sydänmato saapuu koiraan vain 250-300 mikrometrin pituisena toukkana (1 millimetri = 1000 mikrometriä). Loisen kasvuvaiheet tunnetaan huonosti, mutta puolen vuoden kuluttua sydänmato on asettunut sydämeen ja kasvanut jopa 30 cm pitkäksi aikuiseksi. Naaras ja koiras parittelevat siellä sydämessä, ja naaras vapauttaa verenkiertoon uuden sukupolven pikkuruisia toukkia. Toukat siirtyvät verta imevään hyttyseen ja sen välityksellä taas seuraavaan koiraan.

Japanilaisissa koirakirjoissa on pönötyskuvien perässä monesti terveysosio, josta löytyy havainnollistavat ja erittäin yksityiskohtaiset kuvat sydänmatojen valtaamasta irtosydämestä. Laitan vahingon kiertämään –

Sydänmatotaudin eli filariaasin alkuoireena on yskä

Monet biologian nerokkaimmat ilmiöt on loisten keksimiä. Jotenkin sydän pystyy yhä pumppaamaan verta, vaikka siellä luikertaa tuommonen ylimääränen juttu. Kunhan se vain pysyttelee siellä keuhkovaltimossa eikä matoja ole liian monta. Monilla koirilla tilanne pysyy kauan tällaisena, eikä koira oireile. Paremminkin on niin, että suurempi katastrofi isännälle on loisen kuolema, jolloin sen pilkkoutuneet osat lähtevät liikkeelle ja kasaantuvat ja tukkivat pienempiä verisuonia. Keuhkoverenkierto joka tapauksessa heikentyy vähitellen, sekä elävän loismassan että kuolleiden loisten tukkovaikutuksen seurauksena. Epätasapaino verenpaineessa johtaa lopulta siihen, että sydämen oikea puoli laajenee. Koiralle kehittyy sydänvika.

Ensioireet on käytännössä sydämen vajaatoiminnan oireet: pitkäkestoista yskää, rasituksessa koira näyttää väsyvän äkkiä, ruokahalu voi kadota.

Sydänmatotauti voi aiheuttaa myös hengenvaarallisen sydänhäiriön kertalaakista, jos keuhkoverenkierron verenvirtaus heikkenee äkillisesti, jolloin loismassa pääsee siirtymään muualle sydämeen. Yks näistä kriittisistä verisuonista on iso etuonttolaskimo, jonka tukkeutumisesta seuraa vena caval -oireyhtymä.

Pistoshoito ja estolääkitys tehoavat sydänmatoon

Helpottavia uutisia: sydänmadosta pääsee nykyään eroon. Isojen aikuisten matojen häätämiseksi koiralle annetaan eläinlääkärissä kolmen pistoksen sarja, jossa vaikuttava aine on nykyisin melarsomiini. Tässä tulee vastaan edellä mainittu kuolleiden matojen ongelma. Koira on pidettävä matojen tuhoutumisaikana levossa, etteivät madonosat lähtisi liikkeelle verenvirtauksen voimistuessa. Tässä puhutaan käsittääkseni useista viikoista, jopa kuukausista. Joissain tapauksissa matomassoja on poistettu sydämestä leikkauksella.

Sydänmatoalueilla pienet toukkamuodot saadaan pidettyä kurissa säännöllisellä estolääkityksellä. Käytetyimpiä on makrosykliset laktonit, joista tutuin ivermektiini. Japanilaiskoirilla ei riukiunkoiraa lukuunottamatta ole havaittu sitä colliesukuisten koirien geenivirhettä, joka tekee ivermektiinistä vaarallisen aineen.

Suomessa ei sydänmatoa… vielä

Iloitaan kylmästä ilmastosta niin kauan kuin sitä on tarjolla. Kovin moni maa ei filariamatojen levinneisyyskartalla saa vihreää valoa, mutta Suomi on yksi niistä maista. Kuukausittainen(?) ivermektiiniannos koiralle ei kuulosta terveelliseltä, mutta on ilmeisesti arkipäivää esimerkiksi Japanissa? Puhumattakaan siitä, että ennen 1940-lukua aikuismuotoisiin sydänmatoihin ei ollut hoitokeinoa. Hyi.

Pelkääkö shiba sydänmatotartuntaa?

Shibojen oudoin roturasite on niiden käsittämätön kauhu kärpäsiä kohtaan. Ei ole yksi tai kaksi shibaa, jotka siitä oikeasti kärsivät. Mistä tuollainen kammo oikein kumpuaa? Ikivanha muistikuva tappavaa tautia levittävästä hyönteisestä olisi paremman puutteessa looginen selitys. Japanissa ainakin 16 hyttyslajia voi tartuttaa koiraan sydänmadon. Merkittävimmät vektorit on Culex pipiens pallens ja Culens tritaeniorhynchus.

Lähteitä ja luettavaa

Noack S, Harrington J, Carithers DS, Kaminsky R, Selzer PM. Heartworm disease – Overview, intervention, and industry perspective. Int J Parasitol Drugs Drug Resist. 2021 Aug;16:65-89. doi: 10.1016/j.ijpddr.2021.03.004. Epub 2021 Apr 27. PMID: 34030109; PMCID: PMC8163879.

0

0