Kun minoshiba myrkyn nieli
Japanilaiskoirien kautta tutustuu mitä oudoimpiin asioihin. Yksi kolkoimmista on minoshiba Chibin kohtalo. Chibiä on kuvailtu oikeaksi vuoriston metsästyskoiraksi, jolla oli teräksen katse. Sitä oli tarkoitus käyttää minoshibojen kannan sodanjälkeiseen elvyttämiseen.
Mutta se menehtyi ennen aikojaan.
Luin Chibin tarinaa 70-luvun Shiba Inu -kirjasta. Tässä kohdassa Google Lens alkoi sekoilla ja tarjoili kuolinsyyksi mm. auto-onnettomuutta. Hmm. Miten vaikeakulkuisen vuoristoseudun metsästyskoira onnistuu jäämään auton alle 1950-luvulla? Chibin kohtaloksi näytti koituneen katakanoilla kirjoitettu sana フラトール eli FUTATOORU. Eihän se ollut automerkki vaan kauppanimi kammottavaa kemikaalia sisältäneelle rotanmyrkylle.
FURATOORU eli ”FRATOL” oli legendaarisen Sankyo-lääkefirman valmistama torjunta-aine. Tehoaineena oli natriumfluoriasetaatti, joka länsimaissa tunnetaan paremmin koodinimellä 1080. Natriumfluoriasetaatti tappaa erittäin tehokkaasti tuholaisjyrsijät, mutta siinä sivussa kaikki muutkin nisäkkäät, jotka ainetta elimistöönsä saavat. Vastamyrkkyä ei ole. Myrkyllisyys ei perustu suoranaisesti ärhäkkään fluoriin kuten fluorivetyhapossa vaan siihen, että fluoriasetaatti muistuttaa hämäävästi solujen tavallista asetaattia. Parin välivaiheen kautta solun energiaa tuottava koneisto jää jumiin ja pysähtyy. Koirien myrkytysoireilua on kuvailtu aavemaiseksi yhdistelmäksi ulinaa, kouristuksia ja holtitonta säntäilyä.
Fratolin käyttöä rajoitettiin (tai kiellettiin kokonaan?) Japanissa 70-luvun lopulla. Muualla maailmassa natriumfluoriasetaatti on yhä käytössä torjunta-aineena. Aine kuulema maistuu kielellä samalta kuin ruokasuola! : D Kukahan makutestauksen on suorittanut. Löysin aiheeseen liittyen japanilaisen blogin, jossa keräillään vanhoja lasipulloja. Yksi löydöistä on ollut vihreä Fratol-pullo etiketteineen. Sit löysin japaninkielisen tutkimusartikkelin 犬及び猫の農薬フラトール 中毒関する試験, jossa on havainnoitu Fratol-myrkytyksen oireita koirilla ja kissoilla. Fratol on kuitenkin ollut hyötykäytössä historiallisessa Rottaskandaalissa (ねずみ騒動), jossa jyrsijäpopulaatiot muuttivat saaristoalueelle ja alkoivat lisääntyä ja syödä kaiken syömäkelpoisen. Tarina on kuin kauhuelokuvasta. Jopa 4 000 kissanpennun armeija kuljetettiin saarille taistelemaan rottia vastaan, mutta ei siitä mitään tullut, koska rotat oli jo melkein isompia kuin kissat.
Kaikkea sitä, mutta sanoinhan, että japanilaiskoirat usein mielenkiintoisten asioiden pariin. Jäin myös miettimään tuota Chibiä. Miten pienestä se on kiinni, että historia muuttuu. Chibin tapauksessa sen teki myrkkysyötti, mutta kantakoiran Nakan melkein tappoi pentuna penikkatautivirus. Ja Inga Carlssonin Japanista importtaama Benikatsura sairasti pentuna parvoviruksen. Se selvisi taudista, ja saapui aikuisena Helsinkiin Messariin tekemään vaikutuksen joihinkin Suomen ensimmäisiin shibaihmisiin… mutta sen pieni matkatoveri ei selvinnyt. Viruksen takia emme ikinä saa tietää, miten tärkeä pohjoismaisen shibankasvatuksen kantakoira siitä olisi voinut tulla.