ViihdeYleinen

Sertifikaatti tekoälyttömyydelle

Kyllästyin tekoälyllä tuotettuihin kuviin ja teksteihin. Pidän ite molempia niin vahvasti ilmaisukeinoina ihmismielen ajatuksille ja ennen kaikkea tunteille. Visualisoin AI:n nykyisin kuin se olisi sisältä pimeä ja kuollut zombi, joka on tajuton eikä tunne mitään suoltamaansa tekstiä tai kuvaa kohtaan. Eikä se panosta teoksiinsa sellaisella tavalla, jota mä ihmisenä osaisin arvostaa.

Eikä tekoälyn tuottamiin asiateksteihin voi luottaa. Seurasin taannoin kauhulla, miten ChatGPT keksi pokkana täysin kuvitteellisen tutkimusartikkelin, sille tekijät, kaksi venäläistä nimeä, ja kaiken huipuksi pölli siihen yhen olemassaolevan artikkelin DOI:n (DOI on kuin henkilötunnus julkaisuille). Se ei osannut vastata kysymykseeni, joten päätyi toimimaan noin. Esitys oli pelottavan vakuuttava. Mistä mä enää tiedän, onko kukaan edes yrittänyt käydä ajatuksella läpi netin AI-tekstejä.

Koska pidän tekoälyblogeja ainakin tällä hetkellä todella epämiellyttävänä, niin tein tollasen ihmisyyden sertifikaatin, joka löytyy jatkossa jokaisen blogipostauksen alusta. En ollut onneksi ensimmäinen keksijä. Jo se on ehditty kaupallistaakin. WordPressissä on maksullinen widgetti, joka lukee ja analysoi blogitekstisi AI:n varalta. Jos (tai ehkä kun, tiiä näistä, mutta pidän enivei ideasta) blogisi läpäisee testin, niin saat vastaavan HUMN1-sertifikaatin todisteeksi ihmiskirjoittajasta. Widgetti on uusi eikä osannut vielä käsitellä blogia, jossa etusivulla on pelkät miniotteet postauksista.

On muuten asiaankuuluvaa, että nimenomaan japanilaiskoiriin liittyvät asiat tehdään suurella tunteella : D Heti ensimmäiset japanilaiskoirafanaatikot sata vuotta sitten Japanissa tappelivat antaumuksella mielipide-erojen takia ja perustivat omia kilpailevia yhdistyksiään. Ne oli sitä paitsi aikuisia miehiä eikä naisia. Itsepäiset koirat vetävät puoleensa itsepäisiä omistajia.

Toki tekoäly on myös superkätevä työkalu. Musta ei tunnu mahdottoman ikävältä vaikka tietäisin, että tekstin raakaluonnos on peräisin tekoälyltä, kunhan joku ihminen on käynyt sen läpi ja panostanut siihen jotenkin. Haluaisin kyllä, että asiasta mainitaan. Koodauksessa ja matemaattisissa laskuissa tekoäly on aivan huippu! Mutta ajatteleekohan joku ihmiskoodari tekoälyn tuottamasta koodista samoin kuin minä tekstistä? Pidän myös siitä, että tarvittaessa voin pyytää luottokennelini Craiyonin kasvattamaan mulle kuvituskuvakoiria, ettei tarvii laittaa sairauksia tms. käsitteleviin juttuihin todellisia koiria kuvapankeista.

Perinteisten kuvien arvon AI on valitettavasti romahduttanut silmissäni täysin. 🙁 ”Se on kuitenkin sisältä kuolleen AI:n suoltama kun on noin hieno…”

Mitä tekoäly osaa kertoa japanilaiskoirista?

Tentataan ChatGPT:tä.

Moi. Mitkä oli ensimmäiset shibat, jotka rekisteröitiin Suomen Kennelliittoon?

Ensimmäiset shiba inu -rodun koirat rekisteröitiin Suomen Kennelliittoon 1980-luvulla, kun rotu alkoi saavuttaa suosiota Suomessa. Ensimmäiset rekisteröidyt shibat tulivat Suomeen pääasiassa Ruotsista ja Norjasta, joissa rodulla oli jo jalostustoimintaa. Myös Japanista tuotiin joitakin yksilöitä, mikä rikasti rodun perimää Suomessa. Ensimmäiset rekisteröidyt yksilöt olivat yleensä punaisia tai punavalkoisia, jotka ovat rodulle tyypillisiä värejä. (…)

No jaa. 80-luvulla rotu oli saavuttanut suosiota peräti kuuden yksilön verran, eikä yksikään tiettävästi tullut Norjasta.

Miten shiban seesamit eroavat toisistaan geneettisesti? Esim. geenitestissä?

(litiläti geneeristä geenitestauksesta)

  • Geenitestissä ero voidaan nähdä ”aw”-alleelin ilmentymisen voimakkuutena yhdessä muiden vaikuttavien geenien, kuten ”eumelaniinia” säätelevien tekijöiden, kanssa.
  • Mustan seesamin tummempi väritys voi johtua siitä, että musta pigmentti (eumelaniini) esiintyy runsaampana tai että punaista pigmenttiä (feomelaniinia) tuotetaan vähemmän.
  • (…)

No eikä voida nähdä mitään tollasta geenitestissä 😀 Kun ei voida nähdä koko aw-alleelia.

Mitä tiedät kainkoirista, joita lähetettiin Japanista USA:n eläintarhaan?

Kainkoiria lähetettiin Japanista Yhdysvaltoihin 1900-luvun puolivälin jälkeen osana kansainvälistä eläintarhayhteistyötä. Näiden koirien toimittaminen eläintarhoihin, kuten Hoglen eläintarhaan Utahissa, liittyi eksoottisten eläinten vaihto-ohjelmaan, jossa Japani sai vastineeksi muun muassa leijonia, puumia ja kilpikonnia. Lähetettyjen koirien oli tarkoitus edustaa Japanin ainutlaatuista luonnonperintöä.

Kainkoirat eivät kuitenkaan koskaan vakiintuneet osaksi koiramaailmaa Yhdysvalloissa, eikä niistä kasvatettu uusia sukupolvia eläintarhassa. Tapaus kuvastaa Japanin kulttuurista pyrkimystä esitellä ja suojella omia alkuperäisrotujaan, vaikka käytännön toteutus ei johtanut pitkäaikaisiin vaikutuksiin Yhdysvalloissa​.

Shibalogia

Wikipedia, vapaa tietosanakirja.

Hahhah arvasin! ;D Blogiteksti on tämmönen: Kainkoiralähetys Hoglen eläintarhaan oli osa japanilais-amerikkalaista yhteistyötä, jossa vaihdettiin eksoottisia eläimiä eläintarhojen kesken. Japaniin päin matkusti mm. leijona, puumia, kojootteja ja kilpikonna. En löytänyt mitään tietoa kainkoirien myöhemmistä vaiheista, mutta ilmeisesti niitä ei koskaan integroitu varsinaiseen koiramaailmaan eikä niistä kai kasvatettu eläintarhassa uutta sukupolvea.

Mä en itse asiassa kovin paljon spekuloinut kailähetyksen tarkoitusta, mutta nyt näyttää aivan siltä kuin sekin olisi samasta blogista peräisin. Muotoilua on muutettu niin paljon, ettei jää kiinni perinteisessä plagiarismitarkistuksessa mutta AI-generoidun materiaalin tarkistuksessa saattaa jäädäkin.

Lopetetaan tähän. Unohdin vielä yhden tekoälyn edun, joka on tietenkin viihdearvo ja huumori.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *