Varhaisin värikuva mustaseesamishibasta?

Shibojen mustaseesamiväritys, vanhalta nimeltään aw-seesami ja uudelta AG-seesami, katosi shiboista toisen maailmansodan pullonkaulan myötä. Modernin shiban tärkeimmissä kantakoirissa sitä ei näytä olleen, koska historiakuviin on tallentunut tuolta ajalta vain punaisia, mustia ja valkoisia shiboja. Väri eli sen geeni on sittemmin palautettu muutamiin linjoihin useita kertoja. Voi ajatella, että lähteenä on ollut jokin harvinainen rotuunotettu shibalöytö vuoristosta. Tai sitten helpompi selitys, eli jokin keskikokoinen nihonken, joista ainakin shikokunkoira toi mustaseesamin värin varmuudella sodan läpi. Nihonken kuin nihonken.

Shibakirjaston uudesta valokuvakirjasta löytyi todellinen yllätys. Mustaseesamiuros 猛号 静龍荘 eli romajisoituna mahdollisesti Takeshi Go Seirysou. Takeshin syntymäajaksi on merkitty 16.8.1966 (1966 on japanilaisessa keisarikalenterissa Showa 41), joten se on varhaisimpia näkemiäni post war -mustaseesamishiboja ja varmasti varhaisin väreissä kuvattu sellainen.

Valotuksen takia on vaikea sanoa varmasti, mutta Takeshin etujaloissa näyttää olevan valkoiset pintosukat. Silloin ainakin osa rinnan valkoisesta lienee pintovalkoista. Urajiro ei siis ole ehkä ollut ”oikeasti” noin erottuva.

Takeshista sanottua

”Harvinainen shiba inu -tyyppi nykyaikana. Sen turkki, lähes mustan seesaminruskea, on neulanjäykkä ja sopivan pituinen. Kahdeksanvuotiaana se voi helposti hypätä kahden metrin korkuisen aidan yli kuin apina. Sen kasvot ovat todella persoonalliset, pyöreällä ja kauniisti kärjestä kapenevalla kuonolla sekä tasapainoinella vartalolla, joka huokuu voimaa ja hyvää luonnetta. Sen jälkeläinen, Fujihime, voitti neljä merkittävää palkintoa aikuisten koirien luokassa 60. Japanin kennelklubin kansallisessa näyttelyssä.”

Takeshin seesamitytär Fujihime

Aika skrode narttu? : D Kuva on kuitenkin tärkeä: Fujihime on niin selkeä mustaseesami, ettei tarvitse arvailla olisiko isänsä voinut sittenkin edustaa tummaa punaseesamia.

AG-geenilinjan jäljitystä

Takeshin sukutaulu. Isät ylempänä, emot alempana. Pystyn tässä vaiheessa sanomaan, että todennäköisin lähde seesamin värille ja geenille on emon, emonemon ja emonemonemon linja alimpana. Muut nimet näyttävät tutuilta mutta noita en tunnista ollenkaan.

Erityisen kiinnostava on emonemonemon kanjinimi 静女号 eli Shizume Go. 静 on harvinaisempi kanji nimissä, mutta onpa myös Benimarun mustaseesamityttären Marin emon nimessä 静香号 (Shizuka). Ajallisesti on hyvin mahdollista, että Takeshin emonemonemo Shizume ja Marin emo Shizuka on olleet lähisukua. Oma arvaukseni on, että ovat olleet mustaseesamin värisiä pentuesisaruksia.

Mari Go. NIPPO Grand Nationalissa useampaan kertaan huippusijoituksia saanut mustaseesaminarttu. Benimarun tytär, mutta Benimaru oli mustan kantaja, joten mustaseesami on tullut emolta. Marin NIPPO-rekkarinumero on 5758 (bongaa kuvasta!)

Mainittakoon vielä, että mä olin etsinyt tätä nimenomaista kuvaa Takeshista suunnilleen yhtä kauan kuin oon ollut kiinnostunut shiboista. Muistan nähneeni sen pikkukoossa jossain NIPPO-presidentin tekemässä julkaisussa, ja siitä yritettiin silloin tiirailla kanjeja. Success 0. : D Onkohan ympyrä alkamassa sulkeutua?