Nykyshiban kantakoira Tomoe – rotuunotto Hokkaidosta

Shiba sellaisena kuin me sen tunnemme luotiin vain muutamista yksilöistä rankan sisäsiitoksen avulla. Rotuun saatiin näin periytymisvarmuus, ja syntyvät pennut alkoivat näyttää tunnistettavasti shibaihanteelta. 1900-luvun rotuopin mission completed! Mukana tulivat väistämättä myös sisäsiitoshaitat. Näkyvimpiä ja näyttelymenestyksen kannalta hankalimpia ongelmia oli shibojen purentavirheet ja hammaspuutokset. Sisäsiitosta purettiin yksittäisten narttujen rotuunotoilla. Nyt tuli vastaan erityisen kiinnostava narttukoira modernin shiban sukupuussa.

Tavatkaa Tomoe! Sen kanjinimikin on täysin poikkeava ajankohdan nakakorojen ja kuronakojen joukossa: 巴女号. Kääntäjä tekee siitä Tomoen ja ignooraa naisen me-kanjin. Tomoe oli rotuunotto Tagigashira Kensha -kenneliin, joten sillä on myös kennelnimi 滝頭犬舎. NIPPO-rekkarinumeronsa on 6663, minkä perusteella ajankohta on 1950-luvun loppupuoli.
Yksittäinen kasvattaja siis halusi palauttaa hampaat shibojen suuhun ja hankki täysin erisukuisen Tomoen kenneliinsä. Se ei ollut ”kitukasvuinen nykyhokkaidonkoira” vaan edusti Hokkaidon perinteisiä pienikokoisia japanilaiskoiria. Niitä ei koskaan oikeasti kutsuttu shiboiksi (shiba oli vain tietyn murrealueen sana vaikka yleistyikin sittemmin), ja olemme aikasemmin jo tavanneet blogissa varhaisen NIPPO-voittajan nimeltä Zema, joka oli just näitä Hokkaidon pieniä japanilaisia.
Tomoen esittelystä löytyy kiinnostava käännöskommentti: ainujen kansa olisi nimenomaan suosinut pienikokoisia metsästyskoiria.
Merkittävin Tomoen pentueista saattoi olla se, jossa se yhdistettiin leijonakoira Benijishiin…

… jolloin syntyi Korojishi…

…joka yhdistettiin vielä emonsa Tomoen kanssa. Siitä se sitten lähti! Ja ehkä hampaat todella palasivat shibojen suuhun. Itelleni tällainen kantakoiralöytö tuntui merkitykselliseltä, koska oon aiemmin surrut Zeman ja monien muiden pienten japanilaiskoirien pre war -sukulinjojen katkeamista. Tomoen ansiosta Hokkaidon pienten koirien geenit saatiin sittenkin ympättyä mukaan moderniin shibaan.
Benijishin oma sukupuu kuvasti muuten hyvin shibojen tilannetta. Nelos- ja vitospolven Naka ja sen emo Beniko yhdessä tai erikseen muodostivat käytännössä shibojen geenipohjan, koska Nakaichi sattui olemaan niiden yhteinen poika.
