Ihmelääke kortisoni (kun 3 kk takana)
Välikatsaus Tiikerin siitepölyallergiaan määrätystä kortisonihoidosta. Kertauksena: Tiikerillä lääkkeen hyöty näkyi heti, kun kutina loppui ensimmäiseen annokseen. Alun jättiannostusta vähennettiin ylläpitoannostukseen, joka on yksi tabletti joka toinen päivä, ja tämä riitti pitämään allergiaoireet poissa koko siitepölykauden ajan. Samalla Tiikerin kärpäshysteria lievitty silminnähden.
Alun hankalat sivuoireet juominen, pissitys ja väsymys meni nopeasti ohi, kun annosta pienennettiin. Pitkäkestoisista sivuvaikutuksista ensimmäisenä yllätti ihon paranemisen hidastuminen. Tiikeri onnistui lutkuttamaan hammaslääkärin jäljiltä etujalan kanyylikohdan kamalaan kuntoon, ja sen jälkeen sitä paranneltiin tötsä päässä PITKÄÄN. Pieni vaurio mutta tuntui, ettei se parane ikinä. En keksi muuta selitystä kuin kortisonin, jonka sivuoireissa moinen vaikutus mainitaan.
”Toiminimi Kerä ei petä asiakkaitaan sairaslomien varjolla.” Tiikeri on kiehtovalla tavalla ääripäiden ja ristiriitaisuuksien koira. Se kokee kivun tai pelkän ajatuksen kivusta varmaan kymmenen kertaa voimakkaammin kuin me muut, mutta hakee koko ajan hallittua ärsytystä tuntoaistilleen. Tämäkin on muuten yks autistinen piirre. Tiikeri on lähes mahdoton potilas, mutta viihtyy hirmu hyvin tötterössään. Ehkä sillä on siellä turvallinen olo? Tai se on oppinut, että saa sillon enemmän sympatianosoituksia. Kuvastakin näkee, miten se saisi yhellä huitaisulla tötsän kaulastaan jos haluaisi. Jos siitä joku kärsii niin minä ja närkästynyt Entsyymi, kun otamme kovasta muovireunasta osumaa.
Kortisoni on alkanut näkyä myös turkin kunnossa. Oli karvanlähtö, jonka jälkeen Tiikerin kaunis paksu turkki ei enää koskaan kasvanut ennalleen. Varmaan shibanomistajat haaveilevat vitsillä sellasesta, mutta kun se sitten tapahtuu, niin nousee pala kurkkuun. Tiikerin iho kuultaa läpi koko vatsapuolella, kun se painii siskon kanssa. Miten se nyt pärjää pakkasella ja pitääkö mun alkaa rajoittaa Tiikerin ja Entsyymin leikkejä? Tsyymin suurinta hupia on Tikrun nyhtäminen eri osista. Tiikeri on mielissään kun sisko huomioi ja nujuuttaa häntä.
Sitten sivuoirelistalla on tulossa sellainen kuin
Pot belly.
Kortisoni tunnetusti aiheuttaa turpoamista. En tiiä miksi ajatus juuri tuosta oireesta Tiikerillä meinaa itkettää.
Mun pitää konsultoida uudestaan eläinlääkäriä kortisonin talvikäytöstä. Ei tullut puheeksi, mutta aiempina vuosina allergiaoireita ei ole ollut talvisin, joten ehkä annosta voisi pienentää tai jopa jättää lääkkeen vähitellen pois talvikuukausien ajaksi? En yhtään tiiä, onko tuollanen on/off-käyttö kortisonin kanssa sitten pahempi vaihtoehto. Hormonien tiet on tutkimattomia.
Yhteenveto 3 kk kohdalla: pidän kortisonia edelleen ihmelääkkeenä, koska hyödyt on vieläkin niin paljon suuremmat kuin haitat. Lääke on myös todella halpa verrattuna esim. Apoqueliin. Lisäksi olen kiitollinen, että eläinlääkäri teki Tiikerin kohdalla oikean tilannearvion ja saatiin toimiva allergialääke allergiaan heti yhellä käynnillä ilman Tiikeri-paran enempää piinaamista.
Lisäsin SHIBOJEN ALLERGIAT omaksi kategoriakseen, koska jumalauta nyt taas ne kirjainjalostelut. Jos joku haluaa kirjoittaa minkä tahansa allergialääkkeen käytöstä omalla shiballaan, niin kokemuksista voisi lopulta koota jopa yhtenäisen blogimerkinnän. Kohtalotovereita tässä rodussa kun riittää.
Related Posts
Ihmelääke kortisoni – erottu kortisonista! (+ blogin loppuvuosi)
Shiba ja ikuinen sisäsiitosongelma
Shibojen allergioista ei vieläkään puhuta riittävän avoimesti. Aina omistajat (tai kasvattajat!) eivät myöskään ymmärrä, että koiran oireilu on allergiaa.
Allergia on paljon enemmän koiran ja omistajan elämänlaatuun vaikuttava asia kuin esimerkiksi huonot lonkat. Oma shibani on A-lonkkaisista vanhemmista, mutta sillä on D-lonkat. Huonot lonkat eivät ole vaikuttaneet sen elämään mitenkään, eivätkä todennäköisesti tule vaikuttamaankaan ennen vanhuusikää. Koira on muuten kuvattu terveeksi ja se on hoikka ja hyvässä lihaskunnossa.
Sen sijaan shibani siitepölyallergia on todellinen riesa toukokuusta syyskuulle. Lukuisten eläinlääkärikäyntien jälkeen hoitotasapaino on löytynyt ja koiralle annetaan siitepölykautena kerran kuussa Cytopoint-pistos sekä laitetaan silmiin päivittäin Optimmune-geeliä. Cytopointin käyttöturvallisuus on varsin hyvä ja pitää toivoa, että sen teho pitkäaikaiskäytössä säilyy. Syys-lokakuussa oireet vähitellen katoavat ja talvella ei tarvita mitään lääkitystä.
Mielenkiintoista oli lukea Tiikerin karvanlähdöstä, sillä samanlaisia kokemuksia on oman shibani kohdalla. Karvanlähtö on aina todella raju, vatsanalus tulee lähes paljaaksi ja koko koira on aivan vaalea ja kiilloton. Mutta onneksi karva kasvaa aina takaisin niin, että kevättalvella turkki on taas tuuhea ja syvän punainen. Eli toivoa on vielä, kyllä Tiikerikin voi vielä kasvattaa hienon turkin – kunnes se taas seuraavana vuonna putoaa…
Moi! Ihan samoja ajatuksia oon itekin pyöritellyt. Mulla tuo paperilla viallinen mutta allergiaton shiba, jolla ylimääräisiä ripsiä, C-lonkka, 1-kyynärä ja kaiken huipuksi liikehäiriö, on käytännön elämässä kivuton, peloton ja ennen kaikkea onnellinen. Vaihtaisin tällä sekunnilla Tiikerin allergiaoireilun samanlaisiin vikoihin jos voisin.
Oma valistunut arvaukseni on tämä: immuunijärjestelmän häiriöt on levinneet koko rotuun, johtuvat shibojen koko ajan kasvavasta sisäsiittoisuudesta, ja näkyvät sekä iho-oireina että suolisto-oireina. Mä teetätin Entsyymistä geenien monimuotoisuuskartoituksen, sillä tuloksella että se on geneettisesti kuin siskon ja veljen keskenään saama pentu vaikka koirankasvatuksen näkökulmasta vanhemmat ei ole mitään sukua keskenään. Pelkään koko ajan, milloin sekin alkaa rapsutella. Lisäksi mulla on kamala aavistus, että shibojen atopiat saattaa olla tavallista myöhemmin puhkeavaa lajia. Tiikerillä ainakin oli, vaikka atopiaa sanotaan nuorten 1-3 v koirien sairaudeksi. Tai sitten se alkoi niin epänäkyvästi, etten osannut pitää ensimmäisten vuosien pelko-oireita allergiana.
Luulen, ettei asialle voi enää tehdä mitään niin kauan kuin kaikissa shiboissa on vain ne samat rikastuneet allergiageenit. Japanissa näkyy olevan sama tilanne. Shibojen atopiasta ja suolisto-oireilusta on jopa olemassa japanilaisia tutkimuksia, ja Japanissa ei tutkimusrahoitusta pelkälle koiratieteelle ihan helposti saa.
Ja joo, oon myös ihmetellyt, miten vähän ihmisiä näyttää kiinnostavan shibojen allergiat suhteessa siihen miten yleisiä ja elämään vaikuttavia ne on. Mua oikeasti oksettaa katsoa blogin kävijätilastoja, jossa rodun jalostelijat parveilevat kieli pitkällä dyskinesiapostauksessa mun koiran uusien kohtauksien toivossa. Mutta sä olet ensimmäinen joka kommentoi allergia-aiheesta mitään.
Positiivista kuitenkin se, että teillä on toiminut tuollanen kortisonia hellävaraisempi hoitomuoto allergiaan. Tiesin kans Cytopointista, mutta Tiikerin tapauksessa ei olisi ollut hyvä idea toistuvat pistokset. Toivotaan, että teho säilyy. Lisäksi heräsi toivonkipinä, että ehkä Tiikerikin vielä saa kiiltävän punanuttunsa, tai vaikka edes kiillottoman punanuttunsa takaisin. En olisi uskonut, että kortisonin vaikutus turkkiin voi jotenkin vanhentaa koko koiraparan niin lohduttomalla tavalla. Kiitos siis viestistäsi.
Satu