Kai-akatemia 2 – vuoristokylien riemastuttava löytö

Eletään vuotta 1931. Japanilaisten koirien suojelijat tekevät töitä hartiavoimin etsiessään jäljellä olevia alkuperäiskoiria syrjäseuduilta. Puhdasverisiltä vaikuttavat japanilaiskoiraa edustavat yksilöt on kiven alla. Kunnes sitten lakimies Tasuke Adachi, japanilaiskoiran ystävä, näkee vilaukselta tiikeriraitaisen pystykorvan Yamanashin alueen pääkaupungissa Kofussa. Tutkimusretki vuoristoon paljastaa, että kokonainen pieni populaatio samoja tiikeriraitaisia metsästyskoiria on säilynyt vaikeakulkuisissa vuoristokylissä. Mr. Adachi hankkii itselleen kaksi tällaista koiraa, 3-vuotiaan uroksen Danin (ダン号 ) ja 1-vuotiaan nartun Kichiin (キチイ号), ja perustaa kainkoirien suojeluyhdistyksen KKA:n. Koiria kutsutaan tuolloin nimellä kainjapanilaiskoira.

NIPPO:n perustaja Dr. Hirokichi Saito kiinnostuu kainkoirista ja käy itse kierroksella Yamanashin vuoristokylissä. Dr. Saiton matkakertomus löytyy aivan NIPPO:n vuosikirjojen alkuvuodesta 1932. Google Lensin (!!!) perusteella Dr. Saito havainnoi, että…

• Kylissä näkyi kolmea koiratyyppiä, pientä shibaksi luokiteltavaa mallia sekä kahta erilaista kainkoiraa: ronskimpaa villisianmetsästäjää ja sirompaa kauriinmetsästäjää.
• Kylästä toiseen liikkuminen vuoristossa oli ihmiselle vaikeaa, ja kainkoirien uskomaton ketteryys samassa maastossa teki vaikutuksen.
• Kainkoirilla näkyi kolmea erilaista raitaväritystä, ne samat, jotka on edelleen käytössä. Dr. Saito arveli raidallisuuden sopivan hyvin vuoristomaisemassa metsästävälle koiralle.

Ja mikä merkittävintä, tässä oli nyt vihdoin se japanilaiskoira, jota NIPPO oli etsinyt. Ne vastasivat japanilaiskoiran silloista ideaalia, niissä näkyi jo rotutyypin yhtenäisyys, koirayksilöitä oli PALJON, ja jos Japani tarvitsisi funktionaalista koiraa, niin se olisi kainkoira. Dr. Saito toteaa (tai no Google Lens toteaa), ettei minkään muun etsintäretken tulos ollut vielä ollut yhtä hyvä kuin tämä.

…

Sittenkö kaikki oikeasti kaatui NIPPO:n ja kainkoirien osalta kymmeneen senttiin eli väärään säkäkorkeuteen?

Tässä kuitenkin kuvia Dr. Saiton matkakertomuksen yhteydestä NIPPO:n vuosikirjasta 1932. Koska mulla ei ole erillistä KKA-materiaalia, niin nämä tulee olemaan varhaisimmat kainkoirat, mitä blogilla on tarjota.

Dr. Saiton kainkoira?

Siirrytään vakkarilähteeseen eli Vanhan japanilaiskoiran valokuva-albumiin. Sieltä löytyy tämmöinen kaunis raitapaita mielenkiintoisella kuvatekstillä. Google Lensin perusteella Dr. Hirokichi Saito olisi ihastunut tähän koiraan jollakin matkallaan ja saanut koiran itselleen ja antanut sen nimeksi Hyaku Go, koska se muistutti häntä fiktiivisestä varashahmosta tunnetussa japanilaisessa romaanissa. Hyakun syntymävuodeksi mainitaan 1931, ja Dr. Saito lahjoitti sen myöhemmin KKA:n käyttöön.

Raidaton protokainkoira?

Mitä mä näen? Tämä koira löytyy Vanhan japanilaiskoiran kuva-albumista kainkoirien yhteydestä. Mutta missä sen raidat! Kuvatekstissä tuotantoalue on Yamanashi, syntymävuosi Showa 4 eli 1929, isän nimi Chin ja emon nimi Tora, eli ainakin emo on nimen perusteella ollut tiikeriraitainen. Voiko se akatoraväritys näyttää kuvassa näin vaalealta? Meillähän ei ookkaan vielä nihonkenien vanhoissa mustavalkokuvissa riittävästi värimysteerejä.

0

0