”Kokemusasiantuntijan näkemys? Siitepölyallergia on persiistä.”

Allergiasarja syöksyy ilman johdantoa siihen asiaan, mikä itseäni eniten kiinnostaa: onko koirilta tunnistettu allergiaan yhdistyviä geenivariantteja tai geneettisiä markkereita. Eli onko olemassa tunnettuja geenivirheitä, jotka aiheuttavat koiralle allergian. Oikeasti pitäisi aloittaa termeihin tutustumisella (mikä ero ensinnäkin on allergialla ja atopialla?) mutta tässä vaiheessa pohjatiedoksi riittää tämä malli: allergiakutina syntyy, kun esimerkiksi siitepölyhiukkasen osa pääsee ihon tai limakalvon läpi JA joutuu tekemisiin immuunijärjestelmän solujen kanssa JA immuunijärjestelmän solut alkavat taistella tunkeilijaa vastaan, mistä tahattomana seurauksena on kutina.

Aihe on hirvittävän iso ja monimutkainen. Syiden ja seurausten ratkominen on vaikeaa. Siirryn tässä vaiheessa puhumaan kutinaoireilevasta siitepölyallergiasta –> koiran atooppisena ihotulehduksena eli CAD:inä (canine atopic dermatitis) koska sitä termiä näissä tutkimuksissa on käytetty. Nykykäsitys CAD:istä: alttius piilee geeneissä, mutta ympäristötekijät ratkaisevat lopulta sen, alkaako koira oireilla. No, vähän ympäripyöreää. Ei kai siitepölylle voi allergisoitua, jos sitä ei iholle ikinä päädy.

Mutta mitä eroa on koiralla, joka allergisoituu siitepölylle ja koiralla, joka ei allergisoidu, kun sitä päätyy molempien ihoille ja hengitysteihin. Ensimmäinen asia on se iho tai limakalvo. Geenien ohjeilla tuotettavat proteiinit ratkaisevat sen, minkälaisia nämä pintarakenteet on. Ehkä jonkin rakennuspalikan ohjeessa on pieni virhe ja siitepölyhiukkasen proteiineja pääsee heikosta kohdasta läpi?

Sitten pitää huomioida ihon pinnalla luonnostaan asustavat mikrobit ja niiden tuntematon vaikutus, joka saattaa olla isompi kuin ikinä on uskottu. Mitä jos siitepöly aktivoikin ihon pinnan ”huonoja” mikrobeja tuottamaan aineita, joihin immuunijärjestelmä reagoi?

Ja lopulta: onko CAD-koiran immuunijärjestelmän toiminta häiriintynyt? Immuunijärjestelmän toiminnassa ei puhuta enää pelkistä proteiineista vaan useista erilaisista solutyypeistä ja niiden proteiineista. Viimeistään tässä vaiheessa iskee pieni epätoivo aiheen laajuuden osalta. Saadaanko tähän ikinä selkoa.

CAD-noviisina mulla herää tässä kohti kysymys, että jos kahden koiran ihossa/limakalvossa on sama vika, iho/limakalvo ei eristä kunnolla vaan allergeenit pääsevät jotenkin liian vahvasti tekemisiin immuunijärjestelmän ”poliisien” kanssa, niin nostetaanko se hälytys aina ikään kuin kyseessä olisi vaarallinen pöpö? Vai onko vain CAD-koiran immuunijärjestelmä yliaktiivinen kun taas terveen koiran immuunijärjestelmä toteaa, ettei todellista vaaraa ole? Ja mikä ratkaisee sen, että immuunijärjestelmä reagoi joihinkin siitepölyihin mutta toisiin ei?

No niin, nyt on jo tarjolla nippu kysymyksiä eikä yhtä ainoaa vastausta 😀 Se tulee melko varmasti olemaan allergiasarjan luonne.

”Allergiageeneihin” liittyen edellisen pointtina on tämä: jos allergiageenejä on olemassa, niin odottaisin niiden liittyvän joko ihon/limakalvon tai immuunijärjestelmän toiminnan proteiineihin. Ja ehkä ihon/limakalvon mikrobien kannalta merkityksellisiin proteiineihin.

Seuraava perustuu tutkimustulokset valmiiksi koostaneeseen ICADA-paperiin Update on the role of genetic factors, environmental factors and allergens in canine atopic dermatitis (2024).

Allergiageenejä etsineet tutkimukset koirilla (ICADA-yhteenveto)

Niitä on tehty. Tutkimustapa ei ole geenintarkka vaan osoittaa geenialueen, josta syyllistä voisi tarkemmin etsiä. Mitään varmaa allergian aiheuttamisesta ei vielä voida sanoa. ICADA:n yhteenveto mainitsee seuraavat:

  • CAD-labbikset Iso-Britanniassa, ongelma voi olla ihon filaggriini-proteiinissa
  • CAD-kultsut, ongelma voi olla prominiini-proteiinissa tai yhessä Rab-proteiinissa, laajat tehtäväkentät
  • Labbikset ja westiet, ongelma voisi olla jossain, mikä sijaitsee kromosomeissa nr. 5 tai 35
  • CAD-seefferit, ongelma voisi olla plakofiliini 2 -proteiinissa, mikä ihon/suolen pinnan proteiini
  • CAD-westiet, ongelma voisi olla geeniryppäässä kromosomissa 37
  • CAD-westiet, aivan erityisesti eräs trombiinireseptori on kiinnostava, koska ihoproteiini
  • CAD-westiet, ongelma voisi olla immuunijärjestelmän toimintaan linkittyvässä PTPN22-proteiinissa
  • Ja lopuksi…

ICADA mainitsee shibat

Torille. Muistan hämärästi tän tutkimuksen, mutta tulos oli, että nuo immuunijärjestelmän toimintaan liittyvät proteiinit ei selittäneet eroa CAD-shibojen ja terveiden shibojen välillä.

Uusi iso allergiageeniehdokkaita havainnut tutkimus

ICADA-yhteenvetoon ei ole ehtinyt mukaan tämä monsteri. Laitan tähän Open Access -paperin taulukon kiinnostuneille. Tässä oli tutkimusrotuina labbikset (LR), kultaisetnoutajat (GR), seefferit (GSD) ja westiet (WHWT), ja ihoon ja immuunijärjestelmän toimintaan monet ehdokasgeenit todella näyttäisivät liittyvän. Kiinnitin myös huomiota tuohon SMOC2:een, koska koirilla se on jo aiemmin yhdistetty brakykefaliaan. Sama lyttynaamamutaatio pamahti Entsyymin geenitestin tuloksiin. Mahdollinen merkitys shiballa tuntematon ja Tiikeriltä sitä ei edes havaittu. Muutenkaan se allergiamutaatio tuskin on sama vaikka olisikin sama geeni.

Taulukko: Bayesian model and selection signature analyses reveal risk factors for canine atopic dermatitis. Commun Biol. 2022 Dec 8;5(1):1348. doi: 10.1038/s42003-022-04279-8. PMID: 36482174; PMCID: PMC9731970 (Tengvall et al.) http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Homma etenee, mutta esimerkiksi ”atopiageenin geenitesti” kuulostaa vielä utopistiselta ajatukselta edes yksittäisten riskigeenien osalta. Lisäksi sama geenitesti toimii usein vain yhdelle tai muutamalle rodulle. Hyvänä uutisena se, että asiaa kuitenkin tutkitaan. Lisäksi tutkimuslistalta näkee heti, että CAD-labradorit ja CAD-westiet toistuu, eli kyllähän sillä CAD:illä geneettinen tausta on kun tietyissä roduissa sitä on vielä enemmän kuin muissa. Tätä prevalenssiasiaa käsitellään vaikka allergiasarjan seuraavassa osassa.

Lähteitä ja luettavaa

Linkki ICADA-paperiin

Uusi iso GWAS-tutkimus: Tengvall K, Sundström E, Wang C, Bergvall K, Wallerman O, Pederson E, Karlsson Å, Harvey ND, Blott SC, Olby N, Olivry T, Brander G, Meadows JRS, Roosje P, Leeb T, Hedhammar Å, Andersson G, Lindblad-Toh K. Bayesian model and selection signature analyses reveal risk factors for canine atopic dermatitis. Commun Biol. 2022 Dec 8;5(1):1348. doi: 10.1038/s42003-022-04279-8. PMID: 36482174; PMCID: PMC9731970.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *