Tiikerin salaperäisten sukulaisten jalanjäljillä, osa 2

Tiikerin japanilaisesta mummosta löytyi yllättäen pieni tiedonmuru. Mulla on tapana googlailla vuosittain Tiikerin Japanin-suvun kennelnimiä uusien online-sukulaisten toivossa. Ne on länsimaissa tuntemattomia nimiä (tai olivat, nythän tilanne on yhellä erikoisella tavalla muuttunut) eikä yhteyksiä ja importteja Japanin suunnasta varmaankaan ollut vielä 2000-luvun ekana vuosikymmenenä kuten nykyään on. Eli tieto on kiven alla, jolloin jopa tämmönen löytö tuntuu arvokkaalta.

Tiikerin mummo (emon emo) Yakata No Ayumi Go Touyou No Yakata syntyi joulukuussa 2005 Ibarakin prefektuurissa. Sen kanjinimi on 館の歩美号 東洋の館 , ja olipahan tuuria siinä, että just tällä kennelillä on koirien nimissä aina alussa ja lopussa no-tavut, jotka on helppo tunnistaa ja bongata sukutauluista. Ja siinä se sitten olikin aikasemmassa sukuselvityksessä. Japanilainen isoisä löytyi lopulta yllättävän helposti mutta Ayumin suhteen piti luovuttaa. Tässä vaiheessa totesin, että jumaleissön japanilainen koirankasvatus pyörii urosten ympärillä.

Itse asiassa Tiikerin molemmat japanilaiset isoisoisät on edelleen edustuskoirina kennelin sivulla e-ShibaInu-sivustolla: https://e-shibainu.com/touyounoyakata/ Palaan vielä myöhemmin tuohon bläkkäriurokseen.

Mutta se mummo! Tiikerin emon kenneli on yhä aktiivinen kasvattaja, ja joku Asahi Keisukesou -shiban ostanut oli ladannut koiransa sukutaulun nettiin. Kiitos sinulle. Ja ei kun ettimään niitä no-tavuja. : D Ayumi-mummon nimi löytyi sieltä viimesestä näkyvästä 4. sukupolvesta. Se oli saanut tyttären vuonna 2012. Tiikerillä on siis Japanissa täti nimeltä Mitsutama Go 光玉, ja sukulinja jatkuu edelleen. Näyttääkö ne vieläkin Tiikereiltä? Ayumi oli ollut tuolloin 6-7-vuotias, eli saman ikäinen kuin Tikrun emo Harumi oli silloin kun sen kuopus Tiikeri syntyi. Uroksen nimi on jotain mitä mä en tunnista.

Tiikerin japanilaisessa suvussa on mielestäni tosi kiinnostava piirre. Sellanen ”älä perkele sano minua söpöksi” -katse ja ilme, jota fanitan kovasti ja jonka oon oppinut tunnistamaan. Tikru katsoo tosi harvoin kameran läpi sillä tavalla, mutta tämä…

…tulee sieltä Japanista.

Tiikerin bläkkäri isoisoisä näytti periyttävän tuota ilmettä, ja Tiikerin emo oli linjattu siihen. Sillä on ainakin kolme eri nimiromajisointia, mutta omistajansa vanhoilla nettisivuilla se oli Matsuyoshi Go Ishizaki Shimizusou. KoiraNetissä etunimi on export pedigreen takia ”Shoukichi” eikä Kennelliitto suostunut muuttamaan sitä. Kuitenkin, jos Shibapedigreen polveutumisketju pitää paikkansa, niin Matsuyoshi johtaa emon kautta siihen eteläkorealaisen kennelin bläkkäriurokseen, joka on popularisoinut länsimaihin Nananishiki-linjan.

Tiikerin suku oli mun ensikosketus jännittäviin japanilaisiin shiboihin. Enkä mä edelleenkään osaa japania. Oisin lannistunut alkuunsa ja antanut olla, jos ei isovanhempien nimissä olisi ollut kahta の-tavua. Sukulaisten jäljityksen ykkösosan (nyt jotenkin tosi naiivin kuuloisen 😮 ) voi lukea täältä. Seitsemän vuotta siinä kesti, että viimeinen lause toteutui.