Ne kesäyöt

Suomen valoisa kesäyö on hetken ilonamme. Vaikka kävelemme Tiikerin ja Entsyymin kanssa muutenkin parhaat lenkit vuoden ympäri öisin, muulloin ei kunnolla ehdi ja aamut on tarkoitettu nukkumiseen, ja vaikka kaikkein kotoisin paikka on kylmä talviyö tähdellisen taivaan alla, niin onhan loputtomassa kesäyössä jotain ainutlaatuista. Tiikeri ja Entsyymi on sillon jotenkin erilaisia kuin koskaan, valppaampia, ihan kuin tuttu lenkkireitti leikkaisi rinnakkaistodellisuuteen. Pienet yöeläimet on liikkeellä, jopa minä huomaan ne näköaistilla, ja kaks kirsua seuraa nurmikoilla risteileviä jälkiä. Sitä paitsi jokin puu tai pensas kukkii tarkalleen tähän aikaan ja tuoksuu öisin niin huumaavalta että jopa minä huomaan sen. Urheilukenttä on autio, sen läpi voi kävellä, ja hiekotettu pinta triggeröi takuuvarmasti hepulikohtauksen. Käydäänkö kaikki aistielämykset läpi? : D Lintuja on yhtäkkiä joka puolella. Poliisisireeni ulisee jossain riittävän kaukana.

Shiban kanssa on niin hyvä lenkkeillä Suomen kesäyössä.

0

0